Uutta tietoa allergioista

Allergia kestää usein koko elämän ja huonontaa elämänlaatua. Allergia saattaa aiheuttaa henkeä uhkaavia tilanteita ja usein myös pelkoa. Erilaiset allergiat ovat lasten ja nuorten yleisin krooninen sairaus. Sietokyvyn kehittymisestä on viime aikoina julkaistu uutta tutkimustietoa, joka ravistelee vanhoja käsityksiä.

Aiemmin allergiaa hoidettiin välttämällä tiukasti esimerkiksi allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta. Nyt on huomattu, että pieniä määriä allergisoivaa ruoka-ainetta nauttimalla useimmat ruoka-allergiat lievenevät. Ennen ajateltiin myös, että jos syntyvällä lapsella on suuri riski sairastua allergiaan, odottavan äidin kannattaa jättää ruokavaliostaan pois yleisimmin allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet. Vauvoillekaan ei annettu yleisimmin allergisoivia ruokia, kuten kalaa tai pähkinöitä. Nyt on huomattu, että turhasta välttämisestä on pikemminkin haittaa ja se saattaa aiheuttaa tai pahentaa allergiaa.

Allergisten sairauksien kasvu jatkuu yhä monissa maissa, ja jo nyt ne koskettavat joka toista suomalaistakin. Syitä allergian lisääntymiseen on tutkittu ja muutama on löydettykin. Nykyajan hygieeninen ympäristö edesauttaa allergioiden puhkeamista. Ihmiset eivät enää altistu tautia aiheuttaville mikrobeille, bakteereille tai loiseliöille. He eivät elä maatalousympäristössä eivätkä näin altistu myöskään kotieläimille.

Myös ilmansaasteet lisäävät siitepölyjen allergeenisuutta ja liikenteen saasteet atopiariskiä. Allergiaa ja astmaa on eniten suurissa kaupungeissa, joissa liikenteen päästöjä ja muita ilmansaasteita on runsaasti.

Atopiariskiä voi vähentää

Lapsen atopiariskiä pienentää, jos äiti ei tupakoi raskauden aikana, eikä isäkään tupakoi kotona sen jälkeen, kun lapsi on syntynyt. Äidin kannattaa syödä kalaa 2-3 kertaa viikossa ainakin raskauden viimeisellä kolmanneksella. Lapselle pitäisi antaa soseita äidinmaidon lisäksi jo 4-5 kuukauden iästä lähtien ja kalaa kahdesti viikossa 5-6 kuukauden iästä lähtien.

Siedätyshoito vähentää limakalvojen allergiatulehdusta sekä nuha- ja silmäoireita 80-90 prosentilla hoidetuista potilaista. Siedätyshoitoa annetaan sekä ihonalaisin pistoksin että kielenalustabletteina. Hoitoa annetaan siitepölyallergiaan ja pistiäisallergiaan.

Tulevaisuudessa apua saadaan ehkä tolerogeeneistä. Jo nyt on siirtogeenistä riisiä, jonka varastoproteiiniin on saatu japaninsetrin siitepölyn pääallergeeni. Tästä riisistä tehtyä riisipuuroa syömällä allergia heikkenee perinteisen siedätyshoidon lailla. On mahdollista, että puuron syöminen myös estää allergioitten syntyä. Tuloksia on saatu sekä hiirillä että ihmisillä.

10. Maailman Astmapäivä
Allergia- ja Astmaliitto järjestää 3. toukokuuta Maailman Astmapäivänä kutsuseminaarit terveydenhuollon ammattilaisille Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. Niissä tarjotaan uutta tietoa allergian ja astman kokonaisvaltaisesta hoidosta. Kutsuseminaarit ovat osa järjestön Allergiset yhdessä – puoli Suomea! –kampanjaa.

Maailman Astmapäivä on järjestetty vuodesta 1998, ja sitä koordinoi maailmanlaajuisesti Gina (Global Iniatiative for Asthma).


Lisätietoja toimituksille:

Allergia- ja Astmaliitto ry
• tiedottaja Maarit Rautio, p. (09) 4733 5317, 040 549 1003 tai tiedotus@allergia.com
• Allergiatietokeskuksen johtaja professori Matti Hannuksela (09) 4733 5201

www.allergia.com