Kauanko suomalaisella työelämällä on varaa työhyvinvoinnin sivuuttamiseen ja sen kehittämättä jättämiseen?
Kirja Työhyvinvointi. Kirjoittajat Marja-Liisa ja Marjut Manka. Kustantaja Talentum Pro. Julkaisu 29.9.2016
“Työhyvinvointiin tehtyjen investointien on osoitettu olevan hyvä sijoitus sekä liike- että kansantaloudellisesti. Sillä on tutkimusten mukaan niin välittömiä kuin välillisiäkin talousvaikutuksia organisaatioiden menestymiseen”, kertovat Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka torstaina 29.9.2016 ilmestyvässä kirjassaan Työhyvinvointi.
”Työhyvinvoinnin kehittämisen ansiosta esimerkiksi työtyytyväisyys, motivaatio, työilmapiiri ja asiakaspalvelu paranevat – siten parantunut työhyvinvointi vaikuttaa myös tuloksellisuuden kasvuun”, avaavat Mankat työhyvinvoinnin kehittämisen vaikutuksia.
Työhyvinvoinnin laiminlyöntien vuoksi tekemättä jäävän työn hinnaksi on arvioitu vähintään 24 miljardia euroa vuodessa. Kyseessä on summa, joka vastaa lähes puolta valtion budjetista. Kauanko suomalaisella työelämällä on inhimillisesti ja taloudellisesti varaa tällaiseen? Eikö työhyvinvointia koskeva tutkimustieto ole vielä saavuttanut päätöksentekijöitä ja työpaikkoja? Eikö työpaikoilla tiedetä, miten aloittaa?
TYÖHYVINVOINTIPÄÄOMA ON ORGANISAATION TÄRKEIN PÄÄOMA
Työhyvinvoinnin kokonaishallintaa edistävät ajattelu- ja toimintatavat ovat vielä Suomessa harvinaisia.
“Osaamme kyllä korjata työhyvinvoinnin puutteita, muttemme ennaltaehkäistä mahdollisia ongelmia. Kokonaisnäkemyksen lisääminen olisi paikallaan, työsuojelusta pitäisi päästä työhyvinvoinnin ymmärrykseen ja myös sen mukanaan tuomiin tuottavuusvaikutuksiin, erityisesti pk-yrityksissä”, kuvaa Marja-Liisa Manka nykytilannetta.
Toiminnan tehokkuus, joustavuus ja laadukkuus ovat tähän saakka olleet organisaation menestymisen takeita, mutta enää ne eivät riitä. Tutkimusten mukaan tulevaisuuden arvon muodostumisen lähteeksi on noussut perinteisten aineellisten resurssien rinnalle aineeton pääoma eli inhimilliset resurssit.
Työhyvinvointipääoma kokoaa henkilöstöön sitoutuneet aineettomat resurssit selkeäksi kokonaisuudeksi, jota voidaan kehittää ja johtaa. Uusi käsite syntyi selvitettäessä sosiaali- ja terveysministeriölle inhimillisen pääoman vaikutuksia työhyvinvointiin, muutoskyvykkyyteen, työuriin ja tuloksellisuuteen.
“Työhyvinvointipääoma on organisaation tärkein pääoma. Se ei ole annosteltavissa tai siirrettävissä paikasta toiseen kovinkaan helposti, toisin kuin rahapääoma, koska se on piilossa organisaation sisällä ja ihmisten päissä. Sen kehittäminen vaatii paljon enemmän kuin esimerkiksi irtisanominen – myös vaikutukset tuloksellisuuteen ja hyvinvointiin eroavat kuin yö ja päivä”, sanovat Mankat.
MITEN ALOITTAA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN MEILLÄ?
Työhyvinvointi -kirjassa kerrotaan, mitä työhyvinvointi on, ja annetaan työkalut sen kehittämiseen sekä strategian osana että arjen pienten tekojen tasolla. Kirjan lukuisat esimerkit työhyvinvoinnin kehittämisprojekteista asiakasorganisaatiossa auttavat tarttumaan toimeen omalla työpaikalla. Teos sisältää yhteensä lähes 60 sivua työhyvinvoinnin työkaluja.
“Työhyvinvointi ei synny tempuilla tai kerran vuodessa järjestettävillä tykypäivillä. Työhyvinvoinnin kehittäminen on prosessinomaista ja parhaimmillaan koko henkilökuntaa osallistavaa”, korostavat Marja-Liisa ja Marjut Manka. ”Työhyvinvointi vaatii ennen kaikkea johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyötä. Sen edistäminen on merkittävä tekijä myös hyvinvointivaltion ylläpitämisen mahdollistamisessa.”
FT, YTM Marja-Liisa Manka on yksi Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista työhyvinvoinnin asiantuntijoista. Hän työskenteli 11 vuotta Suomen ainoana työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa ja toimii nyt dosenttina ja yrittäjänä. Vuonna 2011 Manka nimitettiin Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi. Hän on kirjoittanut useita työhyvinvointia käsitteleviä kirjoja, viimeisimpinä Stressikirja (2015), Työnilo (2011) sekä Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen (2006).
FM, KM Marjut Manka on toiminut työhyvinvoinnin tutkijana ja kouluttajana eri työnantajien palveluksessa vuodesta 2010 alkaen. Hän on keskittynyt erityisesti vuorovaikutustaitoihin, esimiesten tunneälytaitoisuuteen, ohjauksen ilmiöihin ja osaamisen kehittämiseen työssä. Tällä hetkellä hän työskentelee Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa koulutustoimitsijana.
Mankat ovat kirjoittaneet aikaisemmin yhdessä seuraavissa teoksissa:
Ravaja,N., Salminen, M., Saarinen, M., Manka, M.-L., Bordi, L., Manka, M. & Heikkilä-Tammi, K. (2013) Leademo – edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaamisen kehittämiseksi. Aalto-Yliopisto & Tampereen yliopisto. Loppuraportti Tekesille
Manka M.-L. & Mäenpää M. (2010) Tulevaisuuden osaajaksi. Tulosta osaamistarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö
Tiedotteen laatinut noo&logos.
Lisätiedot: http://docendum.fi, @MarjaLiisaManka, marja-liisa.manka@docendum.fi
Haastattelut ja arvostelukappaleet: noo&logos, Mia Salo 0405851158, mia.salo@noologos.fi
Kustantaja: Talentum Pro, www.talentumpro.fi
Kustannustoimittaja Liisa Poikolainen 040 342 4767, liisa.poikolainen@almamedia.fi
Sisältöpäällikkö Suvi Aalto 040 342 4745, suvi.aalto@almamedia.fi
Alma Talent, Talentum Pro
Alma Talent on monipuolinen mediaperhe, laaja-alainen tietopalvelu sekä tehokas liiketoiminnan ja osaamisen kehittäjä. Tuotamme vaikuttavia sisältöjä talouden, juridiikan, johtamisen, HR:n, myynnin ja markkinoinnin, teknologian ja terveydenhuollon ammattilaisille. Toimimme monikanavaisesti ja kansainvälisesti. Päätuotteitamme ovat mediasisällöt, kirjat, verkkopalvelut, tapahtumat ja koulutukset.
Avainsanat:
