Millaista on tulevaisuuden työhyvinvointi- ja työturvallisuustyö?

Tulevaisuuden työhyvinvointityössä painottuvat hyödyn ymmärtäminen, vakioitu tapa toimia, yhteistoiminta ja inhimillisyys sekä kokonaisvaltainen ergonomia

• Työhyvinvointi ja -turvallisuus kattavat osa-alueita psykologiasta, työhygieniasta, turvallisuusjohtamisesta ja työterveydestä.
• Työhyvinvointi- ja työturvallisuusvaikuttaja Katri Mannermaa on tehnyt mittavan työn kootessaan yksiin kansiin asiat, jotka löytyvät sieltä täältä eri lähteistä.
• Mannermaan uusi kirja Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin käsikirja ilmestyy lokakuussa.

Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden korostaminen ja kehittäminen ovat osa työpaikan tehokkuutta, laatua, imagoa, kustannussäästöä ja houkuttelevuutta. Työ kuuluu linjaorganisaation vastuisiin, mutta siinä ovat mukana HR-organisaatio, työturvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö sekä työterveyshuolto.

– Turvallisuuden edistäminen on todella hidasta. Juuri kun olet saamassa jotain aikaan, sattuu jokin tapaturma ja työ aloitetaan alusta. Tästä syystä työturvallisuuden kehittyminen ei näy työpaikan arjessa niin nopeasti kuin esimerkiksi tuotantolinjan muutostyö, Mannermaa kertoo.

Turvallisuusajattelu liittyy jokaisen työntekijän arvoihin ja toimintatapoihin, jotka vaihtelevat. Summana on toiminta, joka on jotain turvattoman ja turvallisen väliltä. Mannermaa haastaakin kirjassaan arvioimaan, riittävätkö työpaikan nykyiset työturvallisuustoimenpiteet vai voitaisiinko jotain tehdä toisin.

– Kirjani viesti on, että työturvallisuus ja työhyvinvointi kuuluvat ihan jokaiselle. Ne ovat kaikkien yhteinen asia.

– Johtamisessa tulee varmistaa, että yhteinen tavoite, ”terveenä töistä kotiin”, voisi toteutua. Siihen tarvitaan myös työntekijää, joka oivaltaa hyödyn ensin itse. Sen jälkeen johtaminen tukee paremmin tätä tavoitetta. Tärkein keino kehittää työturvallisuutta on lisätä turvallista työskentelyä.

Pelkkien säännösten mukaan toimiminen ei kuitenkaan riitä, jos työpaikalla halutaan kehittää työturvallisuutta ennakoivampaan suuntaan. Toiminnan systematisointi ja jatkuva yhteistyö eri tahojen kanssa edistävät entistä turvallisempaa tapaa toimia.

Työturvallisuuden ja terveyden liittäminen osaksi työpaikan keskeisten prosessien johtamista ja HR-toimintaa luo lisäarvoa kaikille. Yhteistyö HR:n kanssa tuo turvallisuuden kehittämiseen paljon lisäpotkua.

Kaiken muutoksen ja tietotyön keskellä esihenkilö on se taho, jonka tulee huolehtia työoloista. Työtehtävä on haastava, mutta siinä on mahdollista onnistua, jos esihenkilö arvostaa työoloja ja suhtautuu niiden kehittämiseen avoimen positiivisesti.

– Kun työntekijät osallistetaan arjen kehittämiseen, saadaan tuloksia aikaan. Systemaattisella tekemisellä ja vakioiduilla työtavoilla kulttuuri kehittyy tehokkaammin kuin yksittäisten ohjeiden mukaan tehden sillä perusteella, että muutkin ovat tätä tehneet.

Esihenkilö ei kuitenkaan saa jäädä yksin pohtimaan ja kehittämään työpaikan työoloja, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä.

– Mikään väline ei korvaa työhyvinvointi- ja työturvallisuustyössä ihmisten välistä kohtaamista, Mannermaa korostaa.

**

Katri Mannermaa on yksi Suomen työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden vaikuttajista. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta työsuojelun, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Mannermaa on koulutukseltaan työterveyshoitaja, terveydenhuollon opettaja (TtM), tietojohtamisen ja tietämyksenhallinnan asiantuntija (FT), henkilöstöpäällikkö, draamakasvatuksen ohjaaja sekä ryhmänohjaaja. Hän on myös hiljattain lisännyt osaamistaan työ- ja organisaatiopsykologiasta sekä työnohjauksesta.

Tiedot:

Katri Mannermaa

Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin käsikirja

Ilmestyy 22.10.2022

ISBN 978-952-14-4708-2

410 s., 73 €

Ilmestyy myös e- ja äänikirjana sekä Alma Talent Verkkokirjahyllyssä (esihenkilötyö)

Lisätiedot, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt:

Kirjailija Katri Mannermaa, kmannermaa@gmail.com,

Tuotepäällikkö Sari Hawkins, sari.hawkins@almamedia.fi, 050 436 9850

Avainsanat: