Mitä on inhimillinen tehokkuus?
Uutuuskirja etsii vastauksia yhteen työelämän kuumimpaan kysymykseen.
- Inhimillinen tehokkuus - Jännitteet hyötykäyttöön pureutuu työelämämme kriittiseen ja ajankohtaiseen aiheeseen: inhimillisyyden ja tehokkuuden yhdistämiseen kestävällä tavalla.
Tekemisen tahdin kiihtyminen on ollut yksi työelämän merkittävimmistä muutoksista viime vuosikymmeninä. Kiihtyminen näyttäytyy esimerkiksi uupumustilastoissa ja työelämän mielenterveysperusteisten sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä mutta myös organisaatioiden sisäisten paineiden ja jännitteiden kasvuna. Nämä puolestaan usein johtavat erilaisiin organisaatiosysteemin toiminnan häiriöihin. Häiriöt voivat ilmetä esimerkiksi luottamuksen puutteena. Työntekijät eivät luota, että johto osaa johtaa linjakkaasti tai ei luoteta, että työnantaja tarkoittaa työntekijöille hyvää. Tämän seurauksena henkilöstö ei sitoudu muutoksiin ja tuottavuus heikkenee.
Organisaatioiden tuotantotehokkuus ja inhimillisyyden huomioiminen ovat jännitteisessä suhteessa toisiinsa.
– Inhimillistä tehokkuutta ei saada kestävällä tavalla aikaiseksi ruuvia kiristämällä ja raapimalla tehokkuutta ihmisten selkänahasta, sanoo Terveystalon johtava organisaatiopsykologi ja kirjan toimittanut Outi Ikonen.
Inhimillisyys tarkoittaa ihmisten psykologisia perustarpeita, sosiaalisia suhteita ja kulttuuria, joiden varaan organisaation dynamiikka rakentuu. Tehokkuudessa puolestaan on kyse siitä, miten resursseja hyödynnetään arvon luomiseksi: organisaation rakenteet, prosessit ja järjestelmät ovat tehokkuuden osatekijöitä.
Inhimillisen tehokuuden tavoitteena on auttaa ymmärtämään jännitteitä inhimillisyyden ja tehokkuuden välillä – ja ottamaan ne jopa hyötykäyttöön.
– Keskeinen ratkaistava kysymys tulevaisuuden työelämässä on se, miten osaamme huomioida nämä asiat samanaikaisesti, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa, joka on yksi Inhimillinen tehokkuus -kirjan kirjoittajista.
Ovatko johtamismallimme ja ihmiskäsityksemme ajan tasalla?
Työelämän realiteetit myös muuttuvat jatkuvasti.
– Silti johtamisen taustalla vaikuttavat ihmiskäsityksemme ja ajatusmallimme työn organisoinnista ovat pysyneet suhteellisen muuttumattomina taylorismin kulta-ajoista lähtien. Ne pohjautuvat yhä tuotantolaitoksissa tapahtuvaan työhön ja teknisrationaaliseen ihmiskäsitykseen, Sahimaa ja Ikonen sanovat.
– On aiheellista kysyä, osaammeko johtaa ja organisoida työtämme nykytyön vaatimilla tavoilla inhimillisesti tehokkaasti ja kestävästi.
Ratkaisut inhimilliseen tehokkuuteen työelämässä löytyvät organisaatiotasolta yksilöiden terapoinnin sijaan. Kaikki lähtee liikkeelle hyvästä johtamisesta.
– Ymmärretäänkö organisaatioiden ylintä johtoa myöten antaa arvoa inhimillisyydelle ja kestävyydelle tulospaineiden ja tuotantotehokkuuden rinnalla? Entä miten tämä näyttäytyy johtamistekoina johtamistyön arjessa? Sahimaa miettii.
Inhimillisten tarpeiden huomioiminen osana liiketoimintaa luo pohjan inhimillisesti tehokkaiden organisaatioiden ja inhimillisesti tehokkaan työelämän luomiselle.
– Ne organisaatiot, jotka kykenevät yhdistämään inhimillisyyden ja liiketoiminnan tehokkuuden, voittavat kilpailun markkinoilla – ja sen lisäksi kilpailun parhaista osaajista, Ikonen summaa.
Kirjan tiedot:
Inhimillinen tehokkuus – jännitteet hyötykäyttöön
Kirjoittajat: Outi Ikonen (Toim.), Antti Aro (Toim.), Annamari Heikkilä, Eveliina Holmgren, Petri Juujärvi, Merit Morikawa, Sami Råman, Jaakko Sahimaa
ISBN: 978-952-14-4876-8
250 sivua, 62 €
Yhteydenotot:
Outi Ikonen,
Johtava organisaatiopsykologi,
050 351 1096
Jaakko Sahimaa,
organisaatiopsykologi,
0505740475
jaakko.sahimaa@terveystalo.com
Arvostelukappaleet:
Sari Hawkins
050 4369850
