TOTUUS SUOMALAISESTA TYÖELÄMÄSTÄ – ja miten selvitä siitä
Suomi tarvitsee intohimoisemman työelämän. Tämä ei ole lattehipsterien jeesustelua tai iskulause järjestöjäärien banderolleissa: totuus on, että intohimoisempi työelämä on hyvinvointivaltiomme tulevaisuuden perusedellytys. Näin väittää Panu Luukka kirjassaan Yrityskulttuuri on kuningas.
Yrityksen menestyksen kannalta työntekijän osaaminen ja potentiaali ovat ensiarvoisen tärkeitä. Mutta vielä tärkeämpää on se, kuinka paljon työntekijä haluaa osaamisestaan ja potentiaalistaan antaa yrityksen käyttöön.
Suomen johtava yrityskulttuuriasiantuntija Panu Luukka on ollut kädet savessa rakentamassa menestyneitä yrityskulttuureita ja nähnyt työnsä puolesta sekä Suomen että maailman parhaita työpaikkoja. Mutta yhtä lailla myös niitä huonoja.
Luukka työskentelee yrityskulttuurimuotoilijana Suomen ensimmäisessä yrityskulttuurimuotoilutoimistossa Leidenschaftissa, ja hänellä on pitkä työhistoria henkilöstöjohtajana muun muassa Satama Interactivessa ja toimitusjohtajana Great Place to Work Finlandissa.
”Valitettavasti Suomi on täynnä työpaikkoja, joissa huippuosaavat työntekijät käyvät tekemässä minimisuorituksen. Syynä on useimmiten se, että työpaikat ja niiden kulttuurit ovat tylsiä: työntekijä ei osaa innostua työssään, vaikka haluaisi”, hän toteaa.
Yritys ja sen kulttuuri ovat johtajansa varjo
Se, miten johtajat toimivat, mistä, kenelle ja miten puhuvat, määrittää yrityskulttuuria keskeisellä tavalla. Kulttuuri on johtajansa varjo, niin hyvässä kuin pahassa.
Tunnettu sosiaalipsykologi Douglas McGregor harmitteli vielä 1960-luvulla sitä, että suurinta osaa amerikkalaisyrityksistä johdettiin edelleen taylorismin hengessä uskoen, että ihmiset pitävät työn tekemistä vastenmielisenä ja haluavat välttää vastuuta.
”Minusta on helvetin surullista, että joudun 59 vuotta myöhemmin harmittelemaan sitä, että valtaosaa suomalaisista organisaatiosta johdetaan edelleen näiden olettamien mukaan”, Luukka puuskahtaa.
Tärkeintä johtamisessa onkin Luukan mukaan se, että johtaja ymmärtää toimivansa palveluammatissa. Se, että johtaja on olemassa tiimiänsä varten, ei koskaan toisinpäin. Johdon keskeinen tehtävä on suunnan näyttäminen ja tulevaisuuden hahmottaminen.
Kulttuuri kruunaa kaiken
Hyvien ja kyvykkäiden ihmisten kerääminen samaan tilaan tietyksi tuntimääräksi päivässä johtaa usein hyviin juttuihin, mutta ei väistämättä eikä edes välttämättä. Ilman yhteisesti hyväksyttyä syytä yhdessäololle ja yhdessä päätettyä suuntaa ihmeitä ei tapahdu; edes todella hyvät tekijät eivät siihen yksikseen pysty.
”Yrityskulttuurin suurin haaste on se, että sana on monimerkityksellinen: sitä on helppo käyttää, vaikka sitä ei täysin ymmärtäisi. Siksi olen halunnut kirjoittaa kirjastani seikkaperäisen ja lähes oppikirjamaisen järkäleen. On helpompi johtaa jotain, jonka ymmärtää.”
Mutta yrityskulttuuri ei ole vain johtajien yksinoikeus tai velvollisuus, sillä yrityskulttuuri vaikuttaa merkittävästi myös yksittäisten työntekijöiden hyvinvointiin. Siksi ”yrityskulttuurin on jokaisen asia”, kuten Luukka painottaa.
”Organisaation potentiaali on aina sen ihmisissä”, Luukka sanoo, ”haluan kirjallani auttaa johtajia, esimiehiä ja työntekijöitä rakentamaan ja ylläpitämään sellaisia kulttuureita, joissa ihmiset voivat ja haluavat kukoistaa.”
***
Panu Luukka
Yrityskulttuuri on kuningas – Mikä, miksi ja miten?
ISBN 978-952-14-3565-2 sidottu
ISBN 978-952-14-3566-9 sähkökirja
439 s., 55 €
Lisätietoa: kirjoittaja Panu Luukka, 040 5300 889, panu@leidenschaft.fi.
Arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt: sisältöpäällikkö Suvi Aalto, 040 342 4745, suvi.aalto@almamedia.fi.
Kustannustoimittaja: Hanna Virusmäki, 040 342 4759, hanna.virusmaki@almamedia.fi.
Avainsanat:
