Työhyvinvoinnin kehittämisestä apua työvoimapulaan

Työnantajan kannattaa pitää huolta tärkeimmästä pääomastaan, työntekijöistä, sanovat Työhyvinvointi-kirjan kirjoittajat Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka.

• Työhyvinvointiin vaikuttavat organisaation rakenteet, johtaminen, työyhteisö, työ ja henkilö itse.
• Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa taloudellisesti.
• Marja-Liisa Mankan ja Marjut Mankan teoksesta Työhyvinvointi on juuri ilmestynyt kauttaaltaan uudistettu 3. painos.

Suomessa on hyvä työhyvinvoinnin tilan seuranta, ja tutkimustietoa on runsaasti saatavilla.

Samalla työperäisen stressin kokeminen on Suomessa yleisempää kuin muissa EU-maissa*. Tutkitusti työ rasittaa edelleen henkisesti yhtä paljon kuin parikymmentä vuotta sitten.

Eikö työhyvinvoinnin etuja ole vieläkään sisäistetty työpaikoilla? Entä miksi työnantajan kannattaa pitää huolta tärkeimmästä pääomastaan, työntekijöistä?

Näitä kysymyksiä pohditaan uudistetussa Työhyvinvointi-teoksessa. Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka kertovat esimerkkejä ja tarjoavat työkaluja, joilla työhyvinvointia voidaan edistää yhdessä työntekijöiden kanssa. Innostuneessa ja sitoutuneessa henkilöstössä on tulevaisuuden menestys.

– Maamme tarjoaa hyvän perustan kehittämiselle: olemme hyvinvointivaltio ja maailman onnellisin maa jo kuudetta kertaa peräkkäin. Erityisen huippuja olemme yhteisöllisyydessä: luotamme toisiimme sekä viranomaisiin ja instituutioihin. Noin 80 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä elämäänsä, sanoo Marja-Liisa Manka.

Mitkä asiat sitten vaikuttavat työhyvinvointiin? Ja mitä hyötyä työhyvinvoinnin vaalimisesta on työnantajalle?

Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka listaavat muutaman olennaisen asian.    

Esihenkilö avainasemassa

Työhyvinvointiin vaikuttavat organisaation rakenteet, johtaminen, työyhteisö, työ ja henkilö itse.

– Työhyvinvointi syntyy kehittämällä työtä arjessa eikä siihen tarvita huvipuistoja. Toki yhdessä tekeminen ja hauskanpitokin edistävät työniloa. Korona-aika vaikutti yhteisöllisyyden heikkenemiseen ja erityisesti nuorten työhyvinvointiin. Tarvitsemme näin ollen sukimishetkiäkin, joissa ei ole virallista esityslistaa.

Mankat sanovat, että kehittämisen avain on ratkaisukeskeisyydessä: katse on käännettävä työpaikan, työn ja työntekijän omiin voimavaroihin ja niiden edistämiseen.

– Kun huomaa valon, kestää paremmin pimeyttäkin.

Esihenkilö on avainasemassa.

– Työhyvinvoinnin kehittämiseen ei tarvittaisi edes rahaa, vaan esihenkilöltä enemmän aikaa kuunnella, kohdata, ymmärtää, ottaa mukaan ja jakaa myötätuntoa.

Uusi yhteistoimintalaki velvoittaakin työnantajan vuoropuheluun henkilöstön kanssa ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen.

– Työhyvinvointi-sana on näin mainittu todennäköisesti ensimmäistä kertaa lainsäädännössä - vihdoinkin. 

Huomio aivo-, tunne- ja informaatiokuorman säätelyyn

Kiire ja keskeytykset sekä työn digitaalisuus rasittavat kaikkia.

–  Moni erityisesti sote- ja opetusalalla tuntee, ettei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi.

– Perinteinen fyysisen ergonomian kehittäminen ei näin ollen enää riitä, vaan on pystyttävä huolehtimaan aivojen virkeydestä, tunnekuormasta ja informaatiotulvan aiheuttamasta kuormittumisesta, jotta työntekijät eivät uupuisi. Myös nuorista on huolehdittava, koska heillä on pärjäämisen paineita ja pelkoja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.

Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa taloudellisesti

Työhyvinvoinnin kehittäminen ennaltaehkäisee sairauslomia ja liian varhaista työkyvyttömyyttä.

­– Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeitä, joiden rahoitukseen myös työpaikat osallistuvat, maksettiin 1,7 miljardia vuonna 2021. Myös sairauslomien hinta on mittava, vaikka kaikki eivät johdukaan työhyvinvoinnin laiminlyönneistä.

– Yli puolet mainitsi meillä stressin aiheuttajiksi työn kovan aikapaineen ja kuormituksen. Varsin moni nosti stressin syiksi tiedonkulun, vaikutusmahdollisuuksien puutteen, väkivallan tai häirinnän asiakkaiden taholta sekä työpaikkakiusaamisen. Kiirettä koetaan eniten naisvaltaisilla työvoimapulasta kärsivillä aloilla kuten sosiaali-ja terveyspalveluissa sekä koulutuksessa.

– Jos syitä saadaan vähennettyä, myös työntekijöitä on enemmän työssään. Näin myös työnantajamaine vahvistuu, Marja-Liisa Manka sanoo.

*EU:n Työturvallisuus- ja terveysviraston selvityksen mukaan terveysongelmia kuten pitkäkestoista väsymystä kertoi Suomessa kokevansa 49 prosenttia (EU-maissa 37 %) vastaajista. Stressiä, masennusta tai ahdistusta koki Suomessa 42 % (27 % EU-maissa). 

FT,YTM Marja-Liisa Manka on Suomen tunnetuimpia ja arvostetuimpia työhyvinvoinnin asiantuntijoita. Hän työskenteli 11 vuotta työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa ja toimii nyt dosenttina ja yrittäjänä. Hän on aktiivinen tietokirjailija. 

FM, KM Marjut Manka on toiminut työhyvinvoinnin tutkijana, kehittäjänä ja kouluttajana sekä paremman työelämän puolestapuhujana vuodesta 2010.

Kirjan tiedot:

Marja-Liisa Manka, Marjut Manka

Työhyvinvointi

ISBN: 978-952-14-4954-3

302 sivua, 55 €

Lisätiedot, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt:

Tuotepäällikkö Sari Hawkins, p. 0504369850, sari.hawkins@almamedia.fi