Työnantaja, asiantuntija ja kollega – näin tuet vieraskielistä työkaveriasi

Parhaat tulokset niin työnteossa kuin kielenoppimisessa saadaan turvallisessa, kannustavassa ja avoimessa työilmapiirissä. Pienillä teoilla on merkitystä.

• Suomalaisilla työpaikoilla on yhä enemmän erilaisista kielellisistä taustoista tulevia työntekijöitä.
• Moni kansainvälinen työntekijä käyttää työssään lähinnä englantia, mutta suomen osaamisesta olisi hyötyä heille itselleen ja koko työyhteisölle.
• Monikielisen työyhteisön opas tarjoaa apua monikielisten työtilanteiden sujumiseen ja kansainvälisten työntekijöiden suomen kielen oppimisen tukemiseen.

– Yksi oppaamme kantavia ajatuksia on, että kansainvälisen osaajan on mahdollista ja kannattavaa oppia suomen kieltä, kannustavat Salla Kurhila, Eveliina Korpela, Inkeri Lehtimaja, Johanna Komppa ja Lari Kotilainen.

Suomalainen työelämä on monikielistynyt ja organisaatiot ovat kansainvälistyneet. Julkisuudessa puhutaan kuitenkin vain vähän kielitietoisista työyhteisöistä. Kuinka erilaisesta kielellisestä taustasta tulevaa työkaveria voisi tukea? Kuinka kielenoppimiseen liittyvät myytit voisi heittää jo romukoppaan? Ja kuinka kieliasioista pitäisi puhua avoimesti arkaluonteisia aiheita välttelevän vaikenemisen sijaan?

Tuore kirja Monikielisen työyhteisön opas vastaa näihin kysymyksiin ja tarjoaa konkreettisia toimintatapoja ja malleja, joiden avulla työt saadaan sujumaan tehokkaasti, mahdollisimman vähin kielellisin ongelmin ja niin, että työ voi myös edistää kansainvälisten työntekijöiden suomen kielen taidon kehittymistä.

– Tavoitteenamme on auttaa kääntämään työntekijöiden kielellinen moninaisuus haasteesta rikkaudeksi, jopa kilpailuvaltiksi, sanoo Inkeri Lehtimaja, Aalto-yliopiston suomen kielen yliopistolehtori, Helsingin yliopiston dosentti ja yksi Monikielisen työyhteisön oppaan kirjoittajista.

Opas keskittyy erityisesti asiantuntijatyöhön, mutta ohjeet ovat sovellettavissa myös muun tyyppisiin työpaikkoihin.

Kirjoittajat antavat viisi tärkeää vinkkiä vieraskielisten työntekijöiden suomen kielen oppimiseen työpaikoilla.

Ota kieli puheeksi heti

– Kun työpaikalle rekrytoidaan kansainvälisiä työntekijöitä, kieliasia tulisi ottaa puheeksi jo haastatteluvaiheessa. Tulevalle työntekijälle kannattaa antaa realistista tietoa kielitaidon merkityksestä ja kertoa myös työnantajan tarjoamasta tuesta suomen oppimiseen. Suomen kielen opettelun ei pitäisi jäädä työntekijän vapaa-ajalla hoidettavaksi asiaksi. Hänelle pitäisi tarjota heti alussa mahdollisuus kielikurssiin työajalla.

Pidä ovi suomen käyttöön aina raollaan

– Vaikka työpaikalla käytettäisiinkin englannin kieltä, kannattaisi pitää ovi aina hiukan raollaan myös suomen kielen oppimiselle. Esimerkiksi tietyt rutiinitervehdykset voidaan sanoa aina suomeksi ja työpaikalla voi olla erilaisia infolappuja myös suomeksi. Kun suomen kieli on mukana arjessa, sitä voi oppia myös kontekstista päättelemällä.

Käytä eri kieliä

– Työpaikalla, jossa suurin osa työntekijöistä on suomenkielisiä, usein toistuvia paikalliseen toimintaympäristöön kytkeytyviä termejä ei kannata lähteä teennäisesti kääntämään muille kielille. Näin voidaan puhua esimerkiksi tyhy-päivästä tai neukkarista vaikka muuten keskustelu käytäisiinkin toisella kielellä, kunhan termin merkitys on kaikille tuttu.

­– Monesti työpaikoilla oletetaan, että kansainvälisille työntekijöille puhutaan aina englantia. Tämänkin asian voi päättää vaikka joka päivä uudestaan. Kahviautomaatilla voi työkaverilta kysyä, mitä kieltä haluaisit puhua tänään? Yksi hyvä käytäntö on myös puhua vaikkapa palaverin aluksi muutama minuutti suomea. Näin vieraskielisellä työntekijällä on mahdollisuuksia harjoitella kieltä.

– On myös täysin mahdollista sekoittaa kieliä niin, että puhuu työkaverille aina suomea ja hän vastaa vaikkapa englanniksi. Näin suomen kieli ja sen ymmärtäminen kehittyvät koko ajan.

– Keskustelusta ei aina tarvitse ymmärtää sanasta sanaan kaikkea. Silti siinä tapahtuu paljon oppimista. Esimerkiksi suomeksi pidetystä puheenvuorosta ja suomenkielisestä keskustelusta voi tehdä työkaverille yhteenvedon englanniksi.

Perusta kielikanava

–Ylläpitäkää ilmoitustaulua tai sähköistä kanavaa, jossa voi esittää kielikysymyksiä, kysyä oudoista ilmaisuista tai kertoa kielihavainnoistaan. Kysymyksiin vastaa se, joka ehtii ensin.

Anna oppimiselle mahdollisuus

– Kielen oppiminen on aina koko yhteisön asia. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen on vaikea oppia kieltä yksin: oppiminen tapahtuu yhteistyössä muiden kanssa. Tarvitaan usein toistuvia tilanteita, joissa on mahdollisuus ja mielellään myös aito tarve käyttää kieltä. Tarvitaan myös puhekumppaneita, joiden kanssa toimitaan yhdessä ja vaihdetaan ajatuksia.

– On tutkittu, että työpaikat, joilla suhtaudutaan positiivisesti kielen oppimiseen, suhtautuvat positiivisesti myös oppimiseen ylipäätään. Positiivinen asenne vaikuttaa työpaikan yleiseen viihtyvyyteen.

Monikielisen työyhteisön oppaan kohderyhmänä ovat suomea puhuvat työnantajat, esihenkilöt ja työtoverit. Kirjassa annetaan vinkkejä siihen, miten työyhteisö ja suomea puhuvat voivat kehittää työpaikan kielenkäyttöä ja tukea uuden työntekijän kielenoppimisprosessia ja samalla integroitumista Suomeen ja suomalaiseen työelämään.

Kirjan kirjoittajat ovat kokeneita vuorovaikutuksen, suomen kielen ja sen opettamisen asiantuntijoita, tutkijoita ja opetusmetodien kehittäjiä.

Inkeri Lehtimaja on suomen kielen yliopistonlehtori Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopiston dosentti.

Eveliina Korpela on suomen kielen tohtori ja Metropolia Ammattikorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän lehtori.

Johanna Komppa on suomen kielen dosentti ja vanhempi yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.

Lari Kotilainen on Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonlehtori ja suomen kielen dosentti Helsingin yliopistossa.

Salla Kurhila on vuorovaikutuslingvistiikan professori Helsingin yliopistossa.

Kirjan tiedot:

Inkeri Lehtimaja, Eveliina Korpela, Johanna Komppa, Lari Kotilainen, Salla Kurhila

Monikielisen työyhteisön opas

ISBN: 978-952-14-4989-5

263 sivua, 62 €

Haastattelut:

0400 229 733

inkeri.lehtimaja@aalto.fi 

Arvostelukappaleet:

Sari Hawkins

050 436 9850

sari.hawkins@almamedia.fi