Australian viranomaiset sekaantuneet rajat ylittävään rikollisuuteen

Report this content

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin hallussa olevien todisteiden perusteella Australian merirajavalvonnan operaatiossa on viitteitä rikollisesta toiminnasta. Ainakin yhden turvapaikanhakijoita kuljettaneen veneen miehistölle on maksettu, jotta he veisivät turvapaikanhakijat Indonesiaan.

Amnestyn By hook or by crook -raportti paljastaa, että Australian hallituksen Sovereign Borders -operaatiossa työskentelevät viranomaiset maksoivat toukokuussa turvapaikanhakijoita kuljettaneen aluksen miehistölle 32 000 Yhdysvaltain dollaria, jotta nämä veisivät turvapaikanhakijat Indonesiaan. Australian viranomaiset myös antoivat miehistölle kartan, johon oli merkitty, mihin aluksen tulee rantautua Indonesiassa.

Amnesty haastatteli raporttia varten veneessä ollutta 62 turvapaikanhakijaa, kuutta miehistön jäsentä sekä Indonesian poliisiviranomaisia. Lisäksi järjestön hallussa on kuvia ja videomateriaalia, joita kyydissä olleet ovat ottaneet merimatkan aikana. Indonesian poliisi on vahvistanut Amnestylle löytäneensä vastaavan rahasumman miehistön hallusta. Amnestyn mukaan Australian viranomaiset ovat saattaneet maksaa myös heinäkuussa Australiasta käännytetyn aluksen miehistölle.

”Australia on kuukausien ajan kieltänyt maksaneensa ihmissalakuljetuksesta. Keräämämme todistusaineiston perusteella näyttää kuitenkin siltä, että viranomaiset ovat syyllistyneet rajat ylittävään rikollisuuteen ohjaamalla ja rahoittamalla ihmissalakuljetusta. Yleensä ihmissalakuljetukseen syyllistyvät yksityiset ihmiset, eivät valtiot, mutta nyt Australian viranomaiset ovat jopa organisoineet ihmissalakuljetusta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.

“Amnestyn dokumentoimassa kahdessa tapauksessa rajavartioston ja merivoimien viranomaiset myös vaaransivat kymmenien ihmisten hengen pakottamalla heidät huonosti varusteltuihin aluksiin. Australiasta on tulossa valtio, joka ei piittaa turvapaikanhakijoiden kohtelua säätelevistä laeista.”

Kun toukokuussa tapahtuneesta välikohtauksesta raportoitiin mediassa, Australian hallitus kielsi toistuvasti maksaneensa ihmissalakuljettajille. Hallituksen mukaan rajavartiosto oli vastannut pakolaisia kuljettaneen veneen lähettämään hätäkutsuun. Amnestyn haastattelemat miehistön jäsenet ja veneen matkustajat kertoivat kuitenkin, ettei vene ollut merihädässä eikä se tehnyt hätäilmoitusta.

Australian rajaviranomaiset siirsivät veneessä olleet turvapaikanhakijat ensin rajavartioston alukseen ja sulkivat heidät selleihin. Yli viikon jälkeen viranomaiset siirsivät miehistön ja turvapaikanhakijat kahteen pienempään veneeseen. Miehistölle annettiin ohje mennä Indonesiaan Roten saarelle, ja heille annettiin kartta, johon oli merkitty rantautumispaikat. Veneissä oli vain vähän polttoainetta ja toisen veneen polttoaine loppui merellä, minkä jälkeen kaikki matkustajat siirrettiin toiseen veneeseen. Indonesialaiset paikalliset asukkaat pelastivat aluksen matkustajat sen ajettua karille.

Amnesty vaatii tutkimusta siitä, onko Australian hallitus syyllistynyt rikoksiin ja laittomaan toimintaan. Siitä huolimatta, että hallituksen mukaan Sovereign borders -operaation tarkoitus on ”pelastaa henkiä merellä”, Amnesty ja monet muut tahot ovat osoittaneet, että pakolaisia kuljettaneita veneitä on käännytetty laittomasti Australian rannikolta. Laittomat käännyttämiset merellä loukkaavat palautuskiellon periaatetta, jonka mukaan pakolaisia ei voi lähettää takaisin maihin, joissa heidän henkensä on uhattuna.

“Australian meripelastusoperaatiosta on tullut synonyymi haavoittuvimmassa asemassa olevien hyväksikäytölle. Australian täytyy ottaa vakavasti kansainväliset velvoitteet pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kohtaan. Jokaista turvapaikkaa hakevalla ihmisellä on oikeus saada asiansa asianmukaisesti käsitellyksi. Australian on myös tarjottava alueen vesillä liikkuville pakolaisille turvallisia ja laillisia reittejä saapua maahan”, Laajapuro sanoo.

Lisätietoja:

Niina Laajapuro
Ihmisoikeustyön johtaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 044 555 4911
niina.laajapuro@amnesty.fi

Heli Sariola
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1532
heli.sariola@amnesty.fi

TAUSTAA

The UN Convention against Transnational Organized Crime (Convention) sets out states’ legal obligations to cooperate to prevent and combat transnational organized crime. The Protocol against the Smuggling of Migrants by Land, Sea and Air (Smuggling Protocol), which supplements the Convention, requires states to prevent and combat the smuggling of migrants and protect the rights of smuggled persons. Australia has ratified both the Convention and the Smuggling Protocol. The Smuggling Protocol requires that signatories criminalize the smuggling of migrants, which is defined as “the procurement, in order to obtain, directly or indirectly, a financial or other material benefit, of the illegal entry of a person into a State Party of which the person is not a national or a permanent resident”.

People-smuggling is a transnational crime, though people who are smuggled are not criminals, and international law forbids states from penalizing asylum-seekers solely for the manner of their entry into a country.  

Under the Smuggling Protocol, the modes of commission – in other words, the ways in which someone can be found responsible – of a smuggling offence include committing an offence, attempting to commit an offence, participating as an accomplice in an offence, and organizing or directing others to commit an offence.

The evidence collected by Amnesty International about the events of May 2015 indicates that on or about 24 May Australian officials appear to have organized or directed the crew to commit a people-smuggling offence. It was under Australian officials’ instruction and with their material assistance (including two boats, fuel, maps and GPS) that the offence of smuggling people into Indonesia took place. The mode of entry into Indonesia that, according to the crew, the Australian officials directed them to follow – landing at identified points in Rote Island rather than presenting themselves to Indonesian border officials and complying with procedures for entry by boat to Indonesia – amounts to illegal entry within the terms of the Smuggling Protocol. The 32,000 USD constitutes a financial benefit to the crew to procure the illegal entry. The Australian officials who paid the crew and instructed them to land on Rote Island in May 2015 may also have participated as accomplices in the transnational crime of people-smuggling.

Avainsanat: