Kidutus rehottaa Uzbekistanissa, USA ja Eurooppa sulkevat silmänsä
Yhdysvallat, Saksa ja muut Euroopan unionin maat eivät puutu Uzbekistanissa erittäin yleisenä rehottavaan kidutukseen, koska ne suojelevat geostrategisia ja kaupallisia intressejään. Länsimaiden hiljaisen hyväksynnän vuoksi ihmisoikeusloukkaukset Uzbekistanissa tulevat jatkumaan, varoittaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Amnestyn raportti Secrets and Lies: Forced confessions under torture in Uzbekistan paljastaa, miten keskeinen rooli kidutuksella on Uzbekistanin oikeusjärjestelmässä. Hallitus käyttää kidutusta kaikkiin, joita se pitää uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Poliisi ja sotilaat kiduttavat pidätettyjä saadakseen tunnustuksia ja lahjuksia ja pelotellakseen kokonaisia perheitä.
”On julkinen salaisuus, että kuka tahansa viranomaisten epäsuosioon joutuva voi päätyä kidutetuksi Uzbekistanissa. Monet valtiot, Yhdysvallat mukaan lukien, katsovat tätä sormien läpi, ilmeisesti miellyttääkseen ’terrorismin vastaisen sodan’ liittolaistaan”, sanoo Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Tiina Valonen.
Yhdysvallat ja EU-maat ovatkin laittaneet poliittiset, sotilaalliset ja taloudelliset intressinsä ihmisoikeuksien edelle. Euroopan unioni asetti Uzbekistanille sanktioita vuoden 2005 Andižanin joukkomurhan jälkeen, mutta sanktiot poistettiin vuosina 2008 ja 2009. Samalla poistettiin matkustuskieltoja ja sallittiin asekauppa Uzbekistaniin, vaikka maa ei ole asettanut ketään syytteeseen mahdollisesti satojen ihmisten hengen vaatineesta joukkomurhasta. Edellisen kerran EU:n ulkoministerit keskustelivat Uzbekistanin ihmisoikeustilanteesta lokakuussa 2010.
Erityisesti Saksalla on tiiviit sotilaalliset suhteet Uzbekistaniin. Saksa uusi viime marraskuussa sopimuksensa Uzbekistanin kanssa Termezissa sijaitsevasta lentotukikohdasta, joka tukee Saksan Afganistanissa toimivia joukkoja. Maaliskuussa maat sopivat 2,8 miljardin euron investointi- ja vientisopimuksesta.
Yhdysvallat poisti tammikuussa 2012 rajoitukset Uzbekistaniin suuntautuvalle sotilaalliselle avulle. Rajoitukset asetettiin alun perin vuonna 2004, osin maan huonon ihmisoikeustilanteen vuoksi. Tänä vuonna maiden välinen suhde vahvistui merkittävästi, kun ne sopivat uudesta sotilaallisen yhteistyön viisivuotissuunnitelmasta.
“Kansainvälisten liittolaisten hiljaisuus Uzbekistanissa tapahtuvan rutiininomaisen kidutuksen edessä näyttäytyy hiljaisena hyväksyntänä. Länsivaltojen pitää välittömästi vaatia Uzbekistanilta kidutuksen lopettamista. Kansainvälinen kidutuksen kielto on ehdoton”, Valonen toteaa.
Uhreja lyödään, raiskataan ja valvotetaan
Amnesty haastatteli raporttia varten yli 60 ihmistä vuosina 2013–2015, ja todistusaineistoa on 23 vuoden ajalta. Uzbekistanin poliisi ja salainen poliisi käyttävät kammottavia kidutustekniikoita, kuten tukehduttamista, raiskausta, sähköshokkeja, kidutusta kuumalla ja kylmällä, valvottamista sekä ruuan ja veden rajoittamista. Amnestyn raportin mukaan poliisin käytössä on äänieristettyjä ja maanalaisia kidutussellejä.
Eräs kidutettu mies, jolle ei koskaan kerrottu pidätyksensä syytä, kuvasi kohteluaan poliisiaseman kellarikerroksessa näin:
”Käteni oli sidottu selkäni taakse käsiraudoilla. Kaksi poliisia löi ja potki minua, menetin tajuntani. He löivät minua kaikkialle, päähän, munuaisiin… Kun menetin tajuntani he heittivät päälleni vettä jotta heräisin, minkä jälkeen lyöminen jatkui.”
Uzbekistanissa ihmisiä vastaan nostetaan syytteitä kidutuksella saatujen “tunnustusten” perusteella. Vaikka kidutus on vastoin lakia, siitä harvoin rangaistaan. Vuosina 2010–2013 kidutuksesta rekisteröitiin virallisesti 336 valitusta, joista 23 tutkittiin ja kuusi vietiin oikeuteen asti. Rikoksista tuomittiin ainoastaan 11 poliisia.
Usein kidutussyytteitä tutkivat samat viranomaiset jotka syyllistyvät kidutukseen, mikä rajoittaa uhrien mahdollisuuksia oikeuteen ja korvauksiin. Salainen poliisi käyttää kidutuksen uhkaa saadakseen uhreilta ja heidän omaisiltaan rahaa, ja myös tuomarit ottavat vastaan lahjuksia.
Turkkilaista liikemiestä Vahit Günea syytettiin talousrikoksista ja yhteyksistä kiellettyyn islamilaiseen liikkeeseen. Hän kiisti syytteet. Günea pidettiin 10 kuukautta salaisessa poliisivankilassa, missä häntä kidutettiin kunnes hän allekirjoitti tekaistun tunnustuksen. Kidutusta jatkettiin, koska salainen poliisi halusi saada Günen perheeltä miljoonia dollareita hänen vapauttamistaan vastaan. Vankila-aikaa leimasivat epäinhimilliset olosuhteet, psykologinen pelottelu, väkivalta ja seksuaalinen nöyryytys. Vankeja ei kutsuttu nimeltä, vaan heille annettiin numerot.
Amnesty vaatii Uzbekistanin presidentti Islam Karimovia julkisesti tuomitsemaan kidutuksen käytön. Maan viranomaisten tulee perustaa itsenäinen järjestelmä tutkimaan kaikki pidätyskeskukset ja varmistaa, ettei kiduttamalla saatuja tunnustuksia käytetä todisteina tuomioistuimissa.
Amnestyn raportti Secrets and Lies: Forced confessions under torture in Uzbekistan osoitteessa https://amnesty.app.box.com/s/gx3vc6b17mk1pj4ctw0w66bruw5ropal/1/3415386064/28601981422/1
Lisätiedot:
Tiina Valonen
Oikeudellinen asiantuntija
Amnesty International, Suomen osasto
p. 044 335 0838
tiina.valonen@amnesty.fi
Heli Sariola
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1532
heli.sariola@amnesty.fi
Avainsanat: