Satakuntalaisen viljelyosaamisen pioneeri Räpin koetila täyttää 60 vuotta

Report this content

Räpin koetilalla Köyliössä on tehty maanviljelyyn liittyvää koe- ja tutkimustoimintaa jo 60 vuoden ajan. Toiminta alkoi vuonna 1954 Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n koetilan muodossa ja on jatkunut keskeytyksettä aina tähän päivään saakka Lännen Tehtaiden ja Apetitin koetilana. Tänään se on ainoita yritysten ylläpitämiä koetiloja koko maassa edesauttaen satakuntalaisen viljelyosaamisen kehittymistä.



Räpin koetila on toiminut koko historiansa ajan uusien lajikkeiden ja viljelymenetelmien porttina Satakuntaan.
Tutkittavat viljelymenetelmät, kasvilajikkeet ja tutkimuksen painopistealueet ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Koetoiminta alkoi sokerijuurikkaan lajike- ja viljelymenetelmäkokeilla, mutta laajentui kattamaan laajasti muitakin avomaankasveja, kun Lännen Tehtaat ryhtyi viljelyttämään ja valmistamaan Säkylässä laajaa valikoimaa pakastekasviksia.



Räpin tutkimustoiminta ennakoi avomaankasvisten viljelyn tulevaisuutta. Esimerkiksi kaikki Apetitin sopimusviljelytykseen valitsemat lajikkeet ja viljelymenetelmät kokeillaan ennen käyttöönottoa Räpillä, esimerkiksi kuluvalla satokaudella on käynnissä yhteensä 20 lajike-, lannoitus- tai viljelytapakoetta mm. herneelle, lantulle, palsternakalle, porkkanalle, pinaatille, mukulasellerille ja sokerijuurikkaalle.



Koetoiminnan painopisteenä kasvisten laatu ja viljelyn kestävyys



Viimeisen vuosikymmenen aikana Räpin tutkimus- ja koetoiminta on keskittynyt erityisesti kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyekosysteemiä tukevan viljelymenetelmän kehittämiseen. Viimeisimmät kehitetyt viljelymenetelmät perustuvat siihen, että kasvinsuojelutoimenpiteet toteutetaan vain tarvittaessa, rajatusti ja ensisijaisesti biologisin tai mekaanisin keinoin.



Tuholaisten torjunnassa voidaan esimerkiksi hyödyntää verkkopeitteitä tai tietoa tuholaisten elinkaarista sekä niiden luontaisista vihollisista. Peittävien, luonnollisesti hajoavien katteiden ja mekaanisen konekitkennän käytöllä voidaan puolestaan torjua rikkakasveja.



Apetit pakastekasvisten herkullisen maun taustalla osaavat viljelijät ja parhaat lajikkeet  



Räpin koetilalla testataan myös jatkuvasti uusia lajikkeita, kun haetaan maultaan ja rakenteeltaan parhaita, ravinteikkaita ja pakastukseen parhaiten sopivia lajikkeita Apetit-tuotteissa käytettäviksi. Apetitin tuotekehitys ohjaa osaltaan lajikevalintoja ja viljelytystä, ja esimerkiksi Apetit Kotimainen –tuotesarjan suosio tukee uusien lajikkeiden tuomista kotimaiseen viljelytykseen.



Suomalaisen IP-viljelyosaamisen kehityskeskus  



Räpin tilalla on ollut keskeinen merkitys suomalaisen IP-viljelytavan (Integrated Production) kehittämisessä ja se on ollut vuosina 2011-2013 Varjellen Viljelty –hankkeessa mukana päivittämässä uusia kasvikohtaisia viljelyohjeita vastaamaan kuluttajien odotuksia ja viranomaisten vaatimuksia.  



Räpin koetila tekee hyvin tiivistä yhteistyötä Pyhäjärvi-instituutin, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n, Åbo Akademin, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen sekä satakuntalaisten viljelijöiden kanssa. Räpillä syntyvä uusi tietämys ja osaaminen siirtyy mm.
koetilapäivillä Apetitin noin 140:n sopimusviljelijän käyttöön ja näin edesauttaa koko viljelyelinkeinon menestymistä Satakunnassa.



Kesän 2014 koetoiminta Räpillä



  • Herneen lajike- ja rikkakasvikokeet
  • Lantun verkotus-, lajike- ja lannoituskokeet
  • Palsternakan lajike- ja rikkakasvikokeet
  • Porkkanan lajike- ja lehtilaikkutautikoe
  • Pinaatin kevät/syksy –lajikekokeet
  • Pinaatin kasteluvesikoe yhteistyössä Åbo Akademin kanssa
  • Mukulasellerin rikkakasvi- ja katekoe
  • Sokerijuurikkaan lajike- ja tautikokeet (6 kpl)  yhteistyössä Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen kanssa

















Juuret Lallin kartanon mailla



Räpin koetilan historiankirjoitus alkaa vuodesta 1156, jolloin se oli osa Lallin kartanoa.  Vuonna 1812 Lallin kartanosta erotettiin Kepolan maakartano, joka yli 100 vuotta myöhemmin, vuonna 1917, jaettiin 3 osaan kun tilan pojat saivat kukin kolmasosan tilasta. Nuorin poika Albert jäi yhden osan isännäksi, ja tilan nimeksi tuli Räpi.



Sotavuosien jälkeen Räpin tilan isännäksi tuli perheen nuorin poika Jaakko Rauanheimo, joka piti tilaa vuoteen 1954 saakka. Vuonna 1954 hän myi tilan Säkylään 50-luvun alussa perustetun Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n koetilaksi.

Avainsanat:

Tilaa

Multimedia

Multimedia