TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2010

LÄNNEN TEHTAAT OYJ     Tilinpäätöstiedote    17.2.2011 klo 8.30

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2010

Loka-joulukuu:

- Konsernin liikevaihto oli 87,9 (71,7) miljoonaa euroa, mikä on 23 % vertailukautta enemmän.
- Liiketulos ilman kertaeriä oli 5,1 (5,4) miljoonaa euroa, kertaeriä ei ollut.
- Kauden tulos oli 4,4 (4,2) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,71 (0,67) euroa.

Tammi-joulukuu:

- Konsernin liikevaihto oli 308,7 (266,0) miljoonaa euroa, mikä on 16 % enemmän kuin vertailuvuonna.
- Liiketulos ilman kertaeriä oli 8,3 (7,7) miljoonaa euroa, kertaerät olivat 0,0 (-0,8) miljoonaa euroa.
- Tilikauden tulos oli 6,5 (5,8) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 1,04 (0,94) euroa.  

Hallituksen osinkoesitys yhtiökokoukselle on 0,90 (0,76) euroa osakkeelta.

Tietoja ei ole tilintarkastettu.
 

Toimitusjohtaja Matti Karppinen:

”Konsernin liiketuloksen kertyminen painottui ennakoidusti voimakkaasti vuoden viimeiselle neljännekselle ja koko vuoden kertaeristä puhdistettu liiketulos ylitti vertailuvuoden tason.

Kokonaisuutena koko vuoden kehitystä voisi kuvata yllätyksettömäksi, mutta liiketoiminnoittain tulos vaihteli. Pakasteliiketoiminta teki vertailuvuoden tasoisen hyvän tuloksen. Myös vilja- ja öljykasviliiketoiminta ylsi vertailuvuoden tasolle. Muut toiminnot -segmentin tulos nousi viimeisen neljänneksen ansiosta vertailukautta paremmaksi osakkuusyhtiötuloksen kasvun ja alentuneiden konsernihallinnon kulujen ansiosta. Kalaliiketoiminta oli edelleen huomattavan tappiollista, vaikka kesällä tehty Taimen-järjestely vaikutti positiivisesti tulokseen. 

Taimen-järjestely oli askel kohti kalaliiketoiminnan tervehdyttämistä, mutta voimakkaat kehitystoimenpiteet ovat edelleen välttämättömiä kalaliiketoimintamme tuloksen kääntämiseksi voitolliseksi.”
 

 KESKEISET TULOSLUVUT
 

LIIKEVAIHTO JA TULOS                                         

Loka-joulukuu:                                           

Konsernin liikevaihto oli loka-joulukuussa 87,9 (71,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 23 % vertailukaudesta. Valtaosa liikevaihdon kasvusta tuli vilja- ja öljykasviliiketoiminnasta. Myös kalaliiketoiminnan liikevaihto kasvoi.

Liiketulos ilman kertaeriä oli loka-joulukuussa 5,1 (5,4) miljoonaa euroa. Kertaeriä ei ollut. Muut toiminnot -segmentin ja pakasteliiketoiminnan tulos oli vertailukautta parempi. Kalaliiketoiminnan tulos oli lähes vertailukauden tasoa. Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan tulos oli hyvää tasoa, mutta jäi erinomaisesta vertailukaudesta.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat loka-joulukuussa 0,0 (-0,2) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 5,1 (5,2) miljoonaa euroa ja kauden tulosta vastaavat verot -0,7 (-1,1) miljoonaa euroa. Kauden tulos oli 4,4 (4,2) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,71 (0,67) euroa.        

Tammi-joulukuu:

Konsernin liikevaihto oli tammi-joulukuussa 308,7 (266,0) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 16 %. Pääosa kasvusta tuli vilja- ja öljykasviliiketoiminnasta. Myös kalaliiketoiminnan liikevaihto kasvoi. Pakasteliiketoiminnan liikevaihto jäi hieman vertailuvuodesta.

Liiketulos ilman kertaeriä oli 8,3 (7,7) miljoonaa euroa. Kertaerät olivat 0,0 (-0,8) miljoonaa euroa. Liiketulokseen sisältyy tulososuuksia osakkuusyrityksistä 3,0 (2,0) miljoonaa euroa. Osakkuusyritystuloksista 0,6 (0,0) miljoonaa euroa kohdistuu kalaliiketoimintaan ja 2,4 (2,0) miljoonaa euroa muut toiminnot -segmenttiin.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat 0,1 (0,5) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät ei-kassavirtavaikutteisia arvostuseriä 0,9 (0,5) miljoonaa euroa. Rahoituskuluihin sisältyy myös Avena Nordic Grain Oy:n henkilöstöomistajille kuuluva osuus Avena Nordic Grain -konsernin tuloksesta -0,8    (-0,7) miljoonaa euroa. 

Tulos ennen veroja oli 8,4 (7,3) miljoonaa euroa. Tilikauden verot olivat -1,9 (-1,5) miljoonaa euroa. Kauden tulos oli 6,5 (5,8) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 1,04 (0,94) euroa.

RAHAVIRRAT, RAHOITUS JA TASE

Konsernin maksuvalmius oli hyvä ja konsernin rahoitusasema on vahva.

Liiketoiminnan rahavirta korkojen ja verojen jälkeen oli tammi-joulukuussa 0,6 (25,8) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutoksen vaikutus oli -7,4 (14,9) miljoonaa euroa. Muutos tuli pääosin vilja- ja öljykasviliiketoiminnasta.

Investointien nettorahavirta oli 3,5 (-10,4) miljoonaa euroa. Lyhyen koron rahastoihin tehtyjen kassavarojen talletukset ja nostot vaikuttivat investointien rahavirtoihin 10,1 (-13,0) miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta -4,4 (-17,5) miljoonaa euroa sisältää osingon maksuja -4,7 (-5,3) miljoonaa euroa.

Konsernilla oli tilikauden päättyessä korollisia velkoja 4,0 (3,3) miljoonaa euroa ja likvidejä rahavaroja 14,6 (25,0) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat -10,7 (-21,7) miljoonaa euroa. Konsernin taseen loppusumma oli 191,9 (176,1) miljoonaa euroa. Oman pääoman määrä oli katsauskauden päättyessä 138,9 (137,3) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 72,4 (78,0) % ja nettovelkaantumisaste -7,7 (-15,8) %. Yritystodistusohjelman puitteissa ei ollut emittointeja päättyneen tilikauden aikana. Konsernin maksuvalmius on turvattu sitovin limiittisopimuksin, joita tilikauden päättyessä oli nostettavissa 25 (25) miljoonaa euroa. Rahoituslimiittejä ei käytetty tilikauden aikana.   

INVESTOINNIT

Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 3,1 (2,7) miljoonaa euroa.  

Pakasteliiketoiminnan investoinnit olivat 1,2 (1,9) miljoonaa euroa, kalaliiketoiminnan 1,1 (0,6) miljoonaa euroa, vilja- ja öljykasviliiketoiminnan 0,7 (0,3) miljoonaa euroa ja muut toiminnot -segmentin investoinnit 0,2 (0,0) miljoonaa euroa.

Tilikauden osakeinvestoinnit olivat 10,5 miljoonaa euroa. Ne liittyivät kalaliiketoimintaan ja kohdistuivat Myrskylän Savustamo Oy:n ja Taimen Oy:n osakkeiden hankintaan.

HENKILÖSTÖ

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli tammi-joulukuussa 621 (657). Pakasteliiketoiminnan keskimääräinen henkilömäärä oli 199 (205), kalaliiketoiminnan 351 (379), vilja- ja öljykasviliiketoiminnan 61 (62) ja muiden toimintojen henkilömäärä 10 (11) henkilöä.

TOIMINNAN KAUSILUONTEISUUS

IAS 2 -standardin mukaisesti vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan mukaan systemaattisesti kohdistettu osuus valmistuksen kiinteistä yleismenoista. Satokausituotannossa raaka-aineista jalostetaan valmiita tuotteita pääosin vuoden viimeisen neljänneksen aikana, joten vaihto-omaisuuden määrät ja tasearvot ovat korkeimmillaan vuoden lopussa. Hankintamenoon mukaan luettujen valmistuksen kiinteiden yleismenojen kuluksi kirjautuminen lykkääntyy myyntiajankohtaan. Valmistuksen yleiskulujen kirjaamiskäytännöstä johtuen pääosa konsernin vuosituloksesta kertyy viimeisen vuosineljänneksen aikana. Kausiluonteisuus on satokausituotannosta johtuen voimakkainta pakasteliiketoiminnassa ja osakkuusyhtiö Sucroksen toiminnassa.

Kalaliiketoiminnassa Apetit Kala Oy:n ja Myrskylän Savustamo Oy:n myynti painottuu viikonloppuihin ja juhlapyhien yhteyteen. Merkittävä osa kalaliiketoiminnan vuoden tuloksesta riippuu joulusesongin onnistumisesta. Kalan kasvukaudesta johtuen osakkuusyhtiönä raportoitavan Taimen-konsernin tuloksen kertyminen on vähäistä kesäkuukausina. Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan liikevaihto vaihtelee vuosittain ja vuosineljänneksittäin muita liiketoimintoja enemmän riippuen kysynnästä ja tarjonnasta sekä hintatasosta kotimaassa ja muilla markkinoilla.

LIIKETOIMINTAKATSAUKSET

Pakasteliiketoiminta

Loka-joulukuu:

Pakasteliiketoiminnan liikevaihto oli loka-joulukuussa vertailukauden tasoa. Vähittäiskauppatuotteiden ja HoReCa–sektorin myynti kasvoivat vertailukaudesta, teollisuusmyynti ja vienti sen sijaan vähenivät. Apetit-tuotemerkillä myytävien tuotteiden myynti kasvoi selkeästi ja kaupan omien merkkien osuus valmistuksesta väheni. Viennin väheneminen oli seurausta syksyn tavanomaista pienemmästä hernesadosta, mikä on supistanut hernevientiä. 

Pakasteliiketoiminnan liiketulos oli hieman vertailukautta parempi. Jakson aikana tuottavuus kehittyi edelleen myönteisesti ja myynti painottui kannattavampiin tuotteisiin. 

Suotuisista sääoloista johtuen juuresten ja perunan korjuu ja prosessointi sujuivat hyvin ja varastoihin saatiin hyvälaatuista raaka-ainetta tavoitteena olleet määrät. Herne- ja pinaattikasvustot kärsivät kuumasta ja kuivasta kesästä ja sadot jäivät tavanomaista pienemmiksi.

Tammi-joulukuu:

Pakasteliiketoiminnan liikevaihto laski vertailukaudesta noin   2 %. Kaupan omien merkkien myynti, teollisuusmyynti ja vienti vähenivät. HoReCa–sektorin myynti oli vertailukauden tasoa. Apetit-merkillä myytävien pakasteiden myynti vähittäiskauppasektorille kasvoi. Vihannespakasteiden myynti kasvoi lähes 10 %, perunapakasteiden myynti 10 % ja Apetit-keittojen myynti lähes 20 %. Myönteinen kehitys oli seurausta muun muassa Apetit Kotimainen -tuotesarjan, Apetit Muurikka-kasvisten ja laktoosittomien Apetit-keittojen hyvästä myynnistä. Myös HoReCa-sektorille lanseerattujen uutuuksien, kala- ja kasvispihvien ja -pyöryköiden myynti sujui erittäin hyvin.

Pakasteliiketoiminnan liiketulos tammi-joulukuussa oli vertailuvuoden tasoa. Kertaeriä ei ollut. Tulokseen vaikutti myönteisesti tuottavuuden paraneminen ja myynnin painottuminen paremmin kannattaviin tuotteisiin. Kevään työmarkkinahäiriöt puolestaan aiheuttivat myynnin menetyksiä ja lisäsivät kustannuksia, kun tyhjentyneitä varastoja täytettiin lakon jälkeen. Toimitusvarmuus saatiin palautettua lakkoa edeltävälle tasolle vasta kesän aikana.

Apetit-tuotteiden markkinoinnissa on vuoden aikana tuotu esiin pakasteiden luonnostaan hyviä ravinto-ominaisuuksia ja korostettu Apetit-tuotteiden kotimaisuutta. Lähiruokaa pakkasesta -teema jatkuu markkinointiviestinnässä alkaneena vuonna.

Pakasteliiketoiminnan keskimääräinen henkilömäärä oli 199 (205) henkilöä.

Pakasteliiketoiminnan investoinnit olivat 1,2 (1,9) miljoonaa euroa. Investoinneista merkittävimmät olivat korvausinvestointeja satokausituotannossa ja ruokapakastetehtaalla sekä lähettämötilojen laajennus Pudasjärven tuotantolaitoksella.
 

 Kalaliiketoiminta

Loka-joulukuu:

Kalaliiketoiminnan liikevaihto kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä noin 14 %. Kasvu tuli kotimaan kalaliiketoiminnoista. 

Kotimaan kalaliiketoiminnassa myynnin kasvu johtui keskimyyntihinnan noususta ja pidemmälle jalostettujen graavi- ja kylmäsavulohituotteiden osuuden kasvusta. Myrskylän Savustamo Oy:n vaikutus kauden myyntiin oli noin 2,6 miljoona euroa. Joulun sesonkimyynti onnistui hyvin.

Ulkomaan kalaliiketoiminnoissa myynnin laskuun Norjassa vaikutti heikkokatteisen savulohen myynnin päättyminen pääasiakkaalle syyskuussa. Pidemmälle jalostettujen ateriankomponenttien myynti sen sijaan piristyi vuoden lopulla ja säilykkeiden myynti jatkui hyvänä. Äyriäisten myynti Norjassa jäi viimeisellä neljänneksellä vaisuksi. Ruotsin markkinoilla liemiäyriäisten myynti sujui hyvin ja vienti Suomen markkinoille jatkoi vahvaa kasvuaan.

 Viimeisen vuosineljänneksen liiketulos ilman kertaeriä oli lähes vertailukauden tasoa. Kertaeriä ei ollut. Liiketulos nousi voitolliseksi sekä kotimaan että ulkomaan kalaliiketoiminnoissa. Kotimaassa tulokseen vaikuttivat positiivisesti kesällä hankitut Myrskylän Savustamo Oy ja osakkuusyhtiö Taimen Oy. Ulkomaan toiminnoissa positiivisen tuloksen mahdollisti myynnin painottuminen parempikatteisiin tuotteisiin sekä tuottavuuden ja kustannustehokkuuden paraneminen. Kohonneet raaka-ainehinnat rasittivat tulosta.

Tammi-joulukuu:

Kalaliiketoiminnan liikevaihto kasvoi tammi-joulukuussa noin    7 %. Pääosa kasvusta tuli kotimaan kalaliiketoiminnasta.

Kotimaan kalaliiketoiminnassa liikevaihdon kasvuun vaikuttivat myytyjen kalatuotteiden vertailujaksoa korkeampi keskihinta, pidemmälle jalostettujen kylmäsavustettujen ja graavituotteiden myönteinen myynnin kehitys sekä Myrskylän Savustamon liittäminen konserniin kesäkuun alussa. 

Ulkomaan kalaliiketoiminnan euromääräinen liikevaihto kasvoi vertailukaudesta noin prosentin. Paikallisvaluutoissa mitattuna liikevaihto laski kymmenisen prosenttia. Pääosa liikevaihdon laskusta tapahtui Norjan markkinoilla. Ruotsin markkinoilla sekä vähittäiskauppa- että HoReCa–sektorin myynti kehittyivät myönteisesti erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vienti Suomeen jatkoi vahvaa kasvua. Tuoteryhmittäin tarkasteltuna paras myynnin kehitys oli kastikkeissa, myös äyriäisten myynti kehittyi hyvin.

Kalaliiketoiminnan liiketulos ilman kertaeriä oli tammi-joulukuussa vertailukauden tasoa ja tappiollinen. Kertaerät olivat 0,0 (-0,7) miljoonaa euroa. Tulos heikkeni hieman kotimaan kalaliiketoiminnassa ja parani vastaavasti ulkomaan toiminnassa. Liiketulokseen sisältyy valuuttasuojausten realisoitumatonta käyvän arvon muutosta -0,1 (0,0) miljoonaa euroa. Osuus osakkuusyhtiö Taimen Oy:n kesä-joulukuun tuloksesta oli 0,6 miljoonaa euroa. 

Kotimaan kalaliiketoiminnan kannattavuuteen on vaikuttanut kirjolohen ja Norjan lohen raaka-ainehintojen voimakas hinnan nousu, joka alkoi vuoden alkupuolella. Hintataso laski hieman alkusyksyllä tarjonnan lisäännyttyä, mutta jäi poikkeuksellisen korkealle tasolle. Kaupan hinnoittelujaksoista ja kireästä kilpailutilanteesta johtuen jaksohinnoiteltavien tuotteiden merkittävät hinnankorotukset toteutuvat vasta vuoden 2011 puolella. 

Kevään työmarkkinahäiriöiden vaikutukset jatkuivat kotimaan kalaliiketoiminnassa kesään saakka. Työmarkkinahäiriöiden johdosta myyntiä jäi toteutumatta, toimitusvarmuus heikkeni ja tuottavuus kärsi. 

Apetit Kala Oy:n ja kesäkuussa hankitun Myrskylän Savustamo Oy:n ja sen tytäryhtiön Safu Oy:n integraatioprosessi sujui suunnitellusti. Apetit Kalan toiminnot organisoitiin uudelleen ja uusi organisaatio aloitti toimintansa syyskuun alussa. Apetit Kala Oy:n toimitusjohtaja Erkki Lepistö jätti toimitusjohtajan tehtävät henkilökohtaisista syistä ja yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin 14.10.2010 Matti Karppinen, joka jatkaa myös Lännen Tehtaat Oyj:n toimitusjohtajana. 

Tuorekalaketjun tehostamiseksi ja palvelutason parantamiseksi Apetit Kala käynnisti tuorekalan käsittelyn Kustavin tuotantolaitoksella marraskuun alussa. Ratkaisu kasvattaa jalostuskapasiteettia, vähentää logistiikkakustannuksia sekä lyhentää vedestä pöytään -ketjuun kuluvaa aikaa. 

Ulkomaan kalaliiketoiminnoissa korkea Norjan lohen raaka-ainehinta haittasi tuloksentekokykyä alkusyksyyn saakka. Toisen vuosipuoliskon aikana myös äyriäisraaka-aineen hinta on noussut. Kaupan hinnoittelujaksoista johtuen raaka-ainehintojen nousua kompensoivat hinnankorotukset toteutuvat viiveellä. Tuottavuus ja operatiivinen tehokkuus ovat olleet hyvällä tasolla. Vuoden aikana on Maritim Foodissa yhteistyössä pääasiakkaan kanssa panostettu voimakkaasti tuotteiston uudistamiseen. Uudistettuja, uudentyyppisiä ja myymälänäkyvyydeltään parannettuja tuotteita kaupan merkeillä ja Maritim-tuotemerkillä tuotiin markkinoille jo vuoden 2010 aikana ja lanseeraukset jatkuvat alkaneena vuonna. 

Maritim Foodilla on kolme tuotantolaitosta Norjassa ja yksi Ruotsissa. Yhtiö käynnisti loppuvuonna tehdasrakenteen kehittämistä ja tuotannon keskittämismahdollisuuksia koskevan selvitystyön. 

Kalaliiketoiminnan keskimääräinen henkilömäärä oli 351 (379) henkilöä. Keskimääräistä henkilömäärää laski kotimaassa Kalatori-palvelumyyntipisteiden pienempi määrä ja sitä kasvattivat Myrskylän Savustamo Oy:n ja Safu Oy:n henkilöstön tulo konserniin kesäkuun alussa sekä Kustavin kalankäsittelylaitoksen käynnistäminen marraskuun alussa. Ulkomaan kalaliiketoiminnoissa henkilöstön määrää laskivat tuotannon sopeuttamisesta johtuneet työsuhteiden päättymiset syyskuussa. 

Kalaliiketoiminnan investoinnit olivat 1,1 (0,6) miljoonaa euroa. Investoinneista pääosa liittyi tuottavuusinvestointiohjelman loppuunsaattamiseen Kuopion tuotantolaitoksella.

Vilja- ja öljykasviliiketoiminta 

Loka-joulukuu: 

Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan liikevaihto kasvoi vertailujaksosta 35 %. Kasvuun vaikuttivat viljojen ja kasviöljyjen toimitusvolyymien kasvu ja vertailukautta merkittävästi korkeampi markkinahintataso. 

Viimeisen vuosineljänneksen liiketulos ilman kertaeriä jäi vertailukauden erinomaista tasoa heikommaksi.

Tammi-joulukuu: 

Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan liikevaihto kasvoi tammi-joulukuussa vertailukaudesta 27 %. Liikevaihdon kasvu oli seurausta volyymin kasvusta sekä viljojen että kasviöljyjen myynnissä.

Maataloushyödykkeiden markkinoilla tapahtui merkittäviä muutoksia vuoden 2010 aikana. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla hinnat olivat matalia, mikä johtui eri puolilla maailmaa vuosina 2008 ja 2009 saaduista suurista sadoista, kasvaneista varastoista ja runsaan uuden sadon odotuksista.

Kesän 2010 sääolot johtivat merkittäviin satomenetyksiin Venäjällä, Kazakstanissa ja Ukrainassa. EU:n yhteenlaskettu viljantuotanto oli 274 miljoonaa tonnia eli 20 miljoonaa tonnia edellisvuotta vähemmän. Suomessa sato oli 2,9 miljoonaa tonnia verrattuna 4,3 miljoonaan tonniin vuonna 2009. Pienentynyt tarjonta ja vahva kysyntä saivat aikaan merkittävän hinnannousun vuoden toisella puoliskolla sekä maailman että EU:n markkinoilla.

Myös soijapavun ja muiden öljykasvien samoin kuin kasviöljyjen ja valkuaisrouheiden hinnat nousivat huomattavasti vuoden toisella puoliskolla. Suomessa rypsialat kasvoivat ja niiltä saatiin viljelyhistorian suurin, lähes 180 000 tonnin sato, vaikka hehtaarisadot jäivät mataliksi. 

Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan liiketulos ilman kertaeriä oli 7,2 (7,4) miljoonaa euroa. Kertaerät olivat 0,0 (-0,1) miljoonaa euroa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Avena ylsi hyvään tulokseen. Kesällä tapahtunut voimakas markkinahintojen nousu vaikeutti tilapäisesti tuloksentekoa toisen vuosipuoliskon aikana. 

Mildola Oy:n kasviöljyliiketoiminta öljynpuristustoimintaa lukuun ottamatta siirtyi vuoden 2009 lopussa toteutetulla liiketoimintakaupalla Avena Nordic Grain Oy:öön ja Mildola Oy on vuoden 2010 alusta lähtien jatkanut öljynpuristustoimintaa Avenan tuotantoyhtiönä. 

Paikallisen hankinnan ja kaupankäynnin sekä viennin kasvattamiseksi Avena avasi uuden toimipisteen Virossa ja perusti Kazakstaniin edustuston rinnalle tytäryhtiö TOO Avena Astanan, jonka varsinainen toiminta pääsee käyntiin alkaneena vuonna.  

Vilja- ja öljykasviliiketoiminnan keskimääräinen henkilömäärä oli 61 (62) henkilöä. 

Tilikauden investoinnit 0,7 (0,3) miljoonaa euroa kohdistuivat Avenan internet-kauppapaikan Avenakaupan uudistamiseen sekä automaatiojärjestelmän uusimiseen ja muihin korvausinvestointeihin Kirkkonummen kasviöljynpuristamossa. Tilikauden lopulla alkoi öljynpuristamossa uuden pakkaamon ja kannutuslinjaston rakentaminen. 

Muut toiminnot 

Muut toiminnot -segmentti muodostuu palveluyhtiö Apetit Suomi Oy:stä, konsernihallinnosta, segmenteille kohdistamattomista eristä sekä osakkuusyhtiöistä Sucros Oy ja Ateriamestarit Oy. Apetit Suomi Oy:n tuottamien palveluiden kustannusvaikutus on rasittamassa liiketoimintojen tulosta palveluiden käytön suhteessa.

Loka-joulukuu: 

Muut toiminnot -segmentin palvelumyynnistä muodostuva liikevaihto kasvoi hieman vertailukaudesta. 

Jakson 1,5 (0,8) miljoonan euron liiketulokseen sisältyy osuuksia osakkuusyritysten tuloksesta 1,8 (1,3) miljoonaa euroa.

Tammi-joulukuu: 

Muut toiminnot -segmentin liikevaihto oli tammi-joulukuussa 2,6 (2,4) miljoonaa euroa. 

Liiketulos oli -0,5 (-1,3) miljoona euroa. Liiketulokseen sisältyy osuuksia osakkuusyritysten tuloksesta 2,4 (2,0) miljoonaa euroa. Tulosparannus on seurausta osakkuusyhtiö Sucroksen vertailukautta paremmasta tuloksesta sekä konsernihallinnon ja Apetit Suomen vertailukautta pienemmistä kuluista. 

HALLINTO JA JOHTO 

Lännen Tehtaat Oyj:n hallintoneuvosto valitsi 13.4.2010 pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallintoneuvoston puheenjohtajaksi Helena Walldénin ja varapuheenjohtajaksi Juha Nevavuoren. 

Yhtiön hallituksen jäseniksi hallintoneuvosto valitsi 13.4.2010 alkaen Harri Eelan, Heikki Halkilahden, Aappo Kontun, Matti Lappalaisen, Hannu Simulan ja Soili Suonojan. Hallituksen puheenjohtajaksi hallintoneuvosto valitsi Matti Lappalaisen ja varapuheenjohtajaksi Hannu Simulan. Tom v. Weymarn toimi hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana 13.4.2010 saakka.  

Lännen Tehtaat Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut 1.9.2005 alkaen kauppatieteiden maisteri Matti Karppinen. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut 1.1.2008 alkaen konsernin talousjohtaja, kauppatieteiden maisteri Eero Kinnunen. 

TILINTARKASTAJAT  

Varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2010 valitsemina Lännen Tehtaat Oyj:n tilintarkastajina toimivat Hannu Pellinen, KHT sekä KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy vastuullisena tilintarkastajana Tomi Moisio, KHT, JHTT. 

HALLITUKSEN VALTUUKSIEN KÄYTTÖ

Yhtiön hallitus ei ole 16.2.2011 mennessä käyttänyt sille myönnettyä valtuutusta uusien osakkeiden antamiseen tai valtuutusta yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamiseen. 

OSAKEVAIHTO

Yhtiön osakkeita vaihdettiin pörssissä tilikauden aikana    1 035 276 (1 997 857) kappaletta, mikä oli 16,4 (31,6) % koko osakemäärästä. Osakkeen ylin kurssi oli 20,00 (15,99) euroa ja alin 15,51 (11,90) euroa. Vaihdettujen osakkeiden keskihinta oli 17,62 (13,71) euroa. Kauden osakevaihto oli 18,2 (27,4) miljoonaa euroa. Vuoden päätöskurssi oli 17,50 (15,65) euroa ja koko osakekannan markkina-arvo 110,6 (98,9) miljoonaa euroa. 

OMAT OSAKKEET

Tilikauden päättyessä yhtiön hallussa oli aikaisempina vuosina hankittuja omia osakkeita yhteensä 130 000 kappaletta nimellisarvoltaan yhteensä 0,26 miljoonaa euroa. Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet edustavat 2,1 % yhtiön osake- ja äänimäärästä. Omilla osakkeilla ei ole ääni- eikä osinko-oikeutta. 

LIPUTUSILMOITUKSET

Tilikauden aikana Lännen Tehtaat on saanut kolme liputusilmoitusta. 

EM Group Oy ilmoitti 7.5.2010, että sen omistusosuus Lännen Tehtaat Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä oli 6.5.2010 ylittänyt 5 %. Liputushetkellä EM Group Oy omisti    316 000 kpl Lännen Tehtaat Oyj:n osaketta, joka oli 5,002 % Lännen Tehtaat Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja 5,107 % äänimäärästä. 

Valio Oy ilmoitti 15.9.2010, että Valio Oy:n omistusosuus Lännen Tehtaat Oyj:n osakkeista oli 14.9.2010 alittanut 5 %:n liputusrajan. Valio Oy:n omistus ennen 14.9.2010 tehtyjä osakekauppoja oli 327 912 osaketta ja ääntä. 14.9.2010 tehtyjen osakekauppojen jälkeen Valio Oy ei omista Lännen Tehtaat Oyj:n osakkeita. 

Valion Eläkekassa ilmoitti 15.9.2010, että sen omistusosuus Lännen Tehtaat Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänioikeuksien määrästä oli 14.9.2010 ylittänyt 5 %. Ennen 14.9.2010 toteutettuja osakekauppoja Valion Eläkekassa omisti  86 478 Lännen Tehtaat Oyj:n osaketta ja ääntä. 14.9.2010 tehtyjen osakekauppojen jälkeen Valion Eläkekassa omistaa     414 390 Lännen Tehtaat Oyj:n osaketta, mikä on 6,5 % Lännen Tehtaat Oyj:n osakkeiden ja äänioikeuksien lukumäärästä.  

LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Lännen Tehtaat -konsernin merkittävimmät lähiajan riskit liittyvät raaka-aineiden hintamuutosten ja valuuttakurssiriskien hallintaan, energian hinnannousuun, raaka-aineiden saatavuuteen, kalan hinnannousun vaikutukseen kuluttajakysyntään, asiakkaiden maksukykyyn ja toimittajien toimituskykyyn, muutoksiin liiketoiminta-alueilla ja asiakkuuksissa sekä yritysostoihin ja haltuunottoihin. 

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia. 

ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ

Konsernin liikevaihdon kehitykseen vaikuttavat merkittävästi vilja- ja öljykasvimarkkinoiden aktiivisuus ja hintatason muutokset. 

Alkuvuonna konsernin tuloskehityksen arvioidaan jatkuvan vakaana. Vuoden jälkimmäisen puoliskon tuloskehitykseen vaikuttaa oleellisesti vilja- ja öljykasvimarkkinoiden aktiivisuus, jota tässä vaiheessa vuotta on vaikea arvioida. Liiketoiminnoissa toteutettujen kehittämistoimenpiteiden ja vuoden 2010 yrityshankintojen ansiosta konsernin koko vuoden liiketuloksen ilman kertaeriä arvioidaan olevan vertailuvuoden tasoa paremman. 

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI JA ESITYS MUUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN JAKAMISESTA

Lännen Tehtaat Oyj:n hallituksen tavoitteena on, että yhtiön osake on omistajalleen hyvätuottoinen ja arvonsa säilyttävä sijoitus. Osinkopolitiikan mukaan yhtiö jakaa osinkona vähintään 40 % emoyhtiön omistajille kuuluvasta tilikauden voitosta. 

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2010 olivat  84 512 088,26 euroa, josta tilikauden voitto oli 6 550 104,19 euroa. 

Hallituksen osingonjakoehdotus vuodelta 2010 on 0,90 euroa osaketta kohden. Hallitus ehdottaa, että osinkoina jaetaan yhteensä 5 568 818,40 euroa ja omaan pääomaan jätetään  78 943 269,86 euroa. Ehdotettu osinko on 86,5 % osakekohtaisesta tuloksesta. 

Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa. 

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

 Investoinnit muihin sijoituksiin ja muiden sijoitusten luovutustulot liittyvät lyhytaikaisten korkorahastosijoitusten kassavirtoihin.

LÄNNEN TEHTAAT OYJ
Hallitus

Lisätietoja: toimitusjohtaja Matti Karppinen, puh. 040 8448 692

JAKELU
NASDAQ OMX Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
www.lannen.fi