Hallitse kolesterolia myös kesällä - Vietä kunnon kesä!

KIERTOARTIKKELI 15.7.2005 Kesälomalla tahti hidastuu hetkeksi ja on hyvä tilaisuus miettiä elämäntapamuutoksia. Jos vatsan ympärille on päässyt talven aikana kertymään ylimääräistä, ovat veren rasva-arvotkin luultavasti huonontuneet. Miksei lomaa käyttäisikin kummun sulatteluun? Oikeilla elämäntavoilla ja lääkityksellä kun voi saada monta elinvuotta lisää. Suomen kesän grillauskausi on lyhyt, mutta herkkuja syödessä olisi hyvä muistaa kohtuus. - Ruokavalion äkillinen muutos rasvaisemmaksi näkyy jo kuukaudessa veren rasva-arvoissa. Rasva-arvot saattavat huonontua potilailla yllättävästi kesän aikana ja syylliseksi osoittautuu grillausinnostus, kertoo sisätautien osastonylilääkäri Ari Palomäki Kanta-Hämeen keskussairaalasta. - Grilliruoka voi siis kumota kolesterolilääkkeiden tehon, mutta ilman lääkitystä rasva-arvot olisivat vielä huomattavasti korkeampia, Palomäki toteaa. Suurimmalle osalle ihmisistä kesällä on kuitenkin positiivisia vaikutuksia. - Ulkona on mukavampi liikkua kesällä ja aikaakin on usein enemmän. Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn kannalta tärkeintä liikunnassa on matka, ei niinkään vauhti, Palomäki kertoo. Lääkityksellä lisää elinvuosia Suomalaisten riesa, sydän- ja verisuonitaudit, koskettavat lähes jokaista perhettä. Oireita ei kannata jäädä odottelemaan, sillä niiden ilmaannuttua tuhot elimistössä saattavat olla jo suuria. Elämäntapamuutokset on luontevin tapa parantaa veren rasva-arvoja, mutta jos tämä ei tepsi kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Kolesterolin hoitoon on Suomessa saatavilla kuutta statiinilääkettä. Tutkimustietojen valossa tehokkain näistä on rosuvastatiini, joka toimii useimmilla jo pienellä päivittäisannoksella. Lääkkeillä rasva-arvot saadaan laskemaan normaalille tasolle ja valtimoahtauman syntymistä pystytään jarruttamaan ja jopa parantamaan. Miehet sairastuvat keskimäärin kymmenen vuotta naisia aikaisemmin sepelvaltimotauteihin. - Ensimmäisenä suosittelen peilin eteen kävelemistä ilman talvitakkia. Myös verenpaineen mittaus kertoo paljon, ja viimeistään keski-iässä on hyvä mitata kaikki rasva-arvot ja paastosokeri. Valtimotauteihin johtavat monet syyt, ja ne kaikki on otettava huomioon terveyttä arvioidessa, Palomäki toteaa. Luontevaa liikuntaa arjessa Nykyisen liikuntasuosituksen mukaan keskiraskasta liikuntaa on hyvä harrastaa viidesti viikossa 30-40 minuutin ajan. Liikuntakertojen määrä voi tuntua suurelta, joten kuntoilun on oltava luonteva osa arkea. - Ihminen on luotu liikkumaan, eikä siitä saisi tehdä liian monimutkaista, Palomäki muistuttaa. - Työssä tapahtuva liikunta on vähentynyt, mutta työstä on tullut toisella tavalla uuvuttavaa. Liikunnan täytyisi kuitenkin olla säännöllistä. Kuntoilua saa yksinkertaisesti lisää vaikka kävelemällä työmatkan ja portaat. Liikunta voidaan jakaa kolmeen erilaiseen ryhmään: aineenvaihduntaan vaikuttavaan sekä yleis- ja lihaskuntoa nostaviin lajeihin. - Elimistön rasva- ja sokeritasapainon kannalta eniten hyötyä on aineenvaihduntaan vaikuttavasta liikunnasta, jossa isot lihakset pääsevät työskentelemään. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi kävely, juoksu ja pyöräily. Yleiskunto taas nousee, kun kuntoilee säännöllisesti keskiraskaalla teholla. Se tarkoittaa erilaista liikuntaa sohvaperuna-tasosta aloittavalle ja kokeneelle kuntoilijalle, ja tehoa on lisättävä aina kunnon noustessa. Lihaskunnon ylläpito on tietysti tärkeää, mutta rasva-arvojen kannalta sillä ei ole kovin suurta merkitystä, Palomäki kertoo. Juttuun on saatavana kuvituskuvia internetosoitteessa www.deski.fi/sesonk i:Tiedotteet à Vietä kunnon kesä! Lisätiedot: tiedottaja Satu Rasa AstraZeneca Oy puh. 050-4364 313. Kolesterolifaktoja Kolestrolin raja-arvot: - Seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus alle 5.0 mmol/l - LDL-kolesterolipitoisuus alle 3.0 mmol/l (ns. paha kolesteroli) - Triglyseridi alle 2.0 mmol/l - HDL-kolesteroli yli 1 mmol/l - Suuren riskin ryhmässä kokonaiskolesterolipitoisuuden tavoite 4.5 ja LDL- kolesterolissa 2.5 mmol/l. Riskitekijöitä: - Matala HDL-kolesteroli (ns. hyvä kolesteroli) - Korkea triglyseridipitoisuus (neutraalirasva) - Kohonnut verenpaine - Tyypin 2 diabetes eli aikuistyypin diabetes - Tupakointi - Sukutausta (lähisukulaisella sepelvaltimotauti työikäisenä) - Ikä (miehet yli 45 vuotta, naiset yli 55 vuotta) - Lihavuus/vatsakkuus (vyötärön ympärys miehillä > 100 cm, naisilla > 90 cm) - Vähäinen liikunta Sydän- ja verisuonitaudit: - Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy, ja ne aiheuttavat noin puolet kaikista kuolemantapauksista. - Vuosittain noin 20 000 suomalaista menehtyy sydän- ja verisuonitauteihin. - Kaikista kuolemista sepelvaltimotaudin osuus on hieman alle 30 %. - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän- ja verisuonitauteja. Sepelvaltimotauti on heistä noin 300 000:lla. - Euroopassa sydän- ja verisuonitauteihin menehtyy vuosittain 4 miljoonaa ihmistä, ja ne aiheuttavat 49 % kaikista kuolemista.