Atrian tavoitteena hiilineutraali ruokaketju: Atrialaisen kanan hiilijalanjälki yli 40 prosenttia pienempi kuin tuontikanan
Atria on laskenut kanan hiilijalanjäljen koko ketjun osalta teurastamon portille. Atrialaisen kanan hiilijalanjälki on 3,2 kg CO2e ruhokiloa kohti. Tämä on 41 % vähemmän kuin kansainvälinen keskiarvoluku. Hiilijalanjälkilaskennassa on huomioitu myös untuvikon tuottaminen sekä emobroilerien kasvatus.
Kanan hiilijalanjäljestä suurimman osan eli yli puolet aiheuttaa rehu ja siinä käytettävä soija. Seuraavaksi merkittäviä osa-alueita ovat lantapäästöt ja lämmitys.
Atrialaisen broilerin rehusta 80 % koostuu kotimaisista rehuviljoista – kuoritusta kaurasta ja rehuvehnästä. Kanatilat yleensä tuottavat itse vehnää, jota käytetään kokojyvänä noin 20 % kanojen koko rehustuksesta. Vain noin 11 % on soijaa. Soijan käyttöä on jo vähennetty lisäämällä kotimaisen kuoritun kauran, herneen ja härkäpavun käyttöä. Vaikka soijaa käytetään määrällisesti vähän, sen vaikutus kanan hiilijalanjälkeen on kuitenkin yksittäisenä tekijänä suurin. Se johtuu soijan aiheuttamista maankäytön muutoksista Etelä-Amerikassa. Vaikka Atria käyttää tällä hetkellä pelkästään pohjoisamerikkalaista soijaa, on laskenta tehty käyttämällä soijan kansainvälisiä keskiarvolukuja.
Muualla maailmassa soijan osuus kanojen ruokinnassa on yleensä 20-30 %. Atrialla pienemmän soijankäytön taustalla on kolme asiaa:
- kotimaisten viljojen valkuaispitoisuus on korkeampi kuin keskisessä Euroopassa eikä matalavalkuaista maissia käytetä atrialaisten broilerien ruokinnassa lainkaan.
- hyvän terveystilanteen ansioista broilerit käyttävät rehun hyvin hyödykseen ja tulevat toimeen 9 % pienemmällä rehun valkuaismäärällä tuotettua lihakiloa kohti kuin keskieurooppalainen broileri.
- soijan käyttöä on jo vähennetty lisäämällä kotimaisen kuoritun kauran, herneen ja härkäpavun käyttöä. Atria kannustaa kasvinviljelytiloja valkuaisrehujen viljelyn lisäämiseen mm. tekemällä viljelysopimuksia. Lisäksi Atria tekee yhteistyötä kasvinjalostajien kanssa.
Hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää edelleen esimerkiksi lisäämällä kaurankuorinnassa syntyvän päästöttömän kuoripelletin käyttöä kanaloiden lämmityksessä. Laskennassa olleet esimerkkitilat käyttivät lämmitykseen palaturvetta. Sen vaihtaminen kauran kuorinnasta syntyvään kaurankuoripellettiin vähentäisi CO2-päästöjä noin 12 %.
Hiilijalanjäljen laskenta on toteutettu Envitecpolis Oy:n ja atrialaisten perhetilojen kanssa. Laskennan kohteeksi on valittu sellaisia tiloja, jotka kuvaavat keskimääräistä atrialaista tuotantoketjua. Envitecpolis hyödyntää hiilijalanjäljen laskennassa kansainvälistä Cool Farm Tool -työkalua. Cool Farm Tool on erikoistunut alkutuotannon hiilipäästöjen laskentaan ja sen avulla saadaan laskettua yksilöllinen, tilan omiin tietoihin ja toimintoihin perustuva hiilijalanjälki. Laskennan pohjana on IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) laskentamenetelmät sekä alan uusin tutkimustieto. Kansainvälinen keskiarvoluku on julkaistu YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö FAO:n raportissa: www.fao.org/3/i3437e/i3437e.pdf.
Lisätietoja antaa A-Rehun kehittämispäällikkö Anne Rauhala, puh 040 708 8699
Avainsanat:
