Kesätyö opettaa
Siitä on jo yli neljä vuotta, kun ensimmäistä kertaa tulin Atrialle kesätöihin keväällä 2010. Silloin aloitin makkaratehtaan puolella, ja etukäteen jännitin kuulemieni puheiden perusteella. Onkohan työ raskasta, onko siellä kylmä, haiseeko pahalta tai entä jos minusta ei vain olekaan siihen hommaan?
No, ensimmäisen työpäivän jälkeen huomasin, että oli vähän kylmä, mutta ei liikaa, työ oli raskasta, mutta kuitenkin jaksoin, vähän myös haisi erilaiselle, mutta siihenkin tottui. Ensimmäisenä kesänä vannoin, että en tule tänne enää uudelleen, ja silloin oli myös motivaatio korkealla lähteä syksyllä opiskelemaan viestintää yliopistoon.
Mutta niin vain ensimmäinen opiskeluvuosi meni, ja talvella kesätöitä hakiessani mietin, että ehkäpä se kesä taas menisi Atrialla: sinne olisi kuitenkin tulossa monet tutut viime kesältä ja palkkakin on hyvä. Ja niinhän minä menin.
Myöhemmin opiskelujeni edetessä aloin miettiä, miten saisin hyödynnettyä näitä suhteita, jotka olen jo pystynyt luomaan, ja päätin hakea tällä kertaa oman alan työtä tutusta paikasta. Nyt tänä kesänä siis saan samalla sekä suoritettua työharjoittelun, kerätä arvostettua työkokemusta että tehdä mielenkiintoisia työtehtäviä.
Makkaratehtaan lisäksi olen tehnyt pidempiä ja lyhyempiä aikoja myös muutamalla muulla osastolla opiskeluiden ohella. Olen nähnyt, kuinka pitkä prosessi elintarvikkeiden valmistus on. Siinä on aika monta työvaihetta ja -tekijää välissä, kun esimerkiksi grillimakkara muuttuu raaka-aineesta siihen muotoon, jonka kuluttaja näkee kaupassa. Kun olen ymmärtänyt tämän kiertokulun, olen alkanut entistä enemmän arvostaa suomalaisia tuotteita, suomalaisesta raaka-aineesta. Niiden työllistävä vaikutus on valtava.
Tänä kesänä tulessani Atrian viestintään töihin, olen taas oppinut paljon uutta pörssiyrityksen toiminnasta ja viestinnästä. Vaikka olen aiemmin ihmetellyt, miten pitkä prosessi lihatuotteen tekeminen on, en ole montaa ajatusta uhrannut kaikelle muulle ”piilossa tehtävälle” toiminnalle. Atrian täytyy tehdä tuotteita, mutta sen täytyy myös ostaa raaka-aineet ja saada omat tuotteensa myytyä kotimaassa sekä ulkomailla. Yrityksen täytyy koko ajan myös rekrytoida ja vastata muista henkilöstötoiminnoista, tuotantoa täytyy suunnitella, asiakaspalautteisiin vastata ja myös tietoteknisten asioiden tulee olla kunnossa. Jokaisessa, varsinkin suuremmassa yrityksessä, iso pyörä pyörii koko ajan taustalla.
Opiskelen siis viestintää, mutta vasta työharjoittelussa olen päässyt näkemään, mitä tämä työ on käytännössä. Ja monesti se on erilaista eri työpaikoissa. Olen tehnyt harjoitteluja toimittajana, valtion virastossa ja nyt täällä, ja jokaisen osa-alueen viestintä on erilaista. Pörssiyrityksen viestintää säätelee erityisesti pörssilaki, joka velvoittaa viestimään tietyistä asioista tiettyyn aikaan. Tämän pakollisen viestinnän lisäksi Atria pyrkii olemaan asiakkaita kohtaan myös mahdollisimman läpinäkyvä: tiedottajilla on halu kertoa yrityksen toiminnasta oma-aloitteisesti ja avoimesti, ja myös vastata kuluttajilta tuleviin kysymyksiin. Avoimuutta pyrimme käyttämään sekä virallisessa tiedottamisessa että meidän omissa sosiaalisen median kanavissa, kuten täällä blogissa.
Hyvää loppukesää kaikille – ehkäpä löydän itseni taas ensi kesänä Atrialta…
Avainsanat:
