Nurmi ja nauta ovat ympäristön puolella
Artikkeli on julkaistu Atria-konsernin Uutishuoneella. Artikkeli on vapaasti käytettävissänne sellaisenaan, tai voitte halutessanne luoda sisällöstä sopivaa kohdeyleisöllenne tarpeidenne mukaan. Mikäli tarvitsette lisää kommentteja, sisältöä tai kuvamateriaalia, olettehan matalalla kynnyksellä yhteydessä marja.latvatalo@atria.com
------------
Nurmi ja nauta ovat ympäristön puolella
Viljan viljelyn lisäämistä ja nurmen ja kotieläintuotannon vähentämistä saatetaan pitää ympäristötekona, jolla kasviproteiini saataisiin ihmisten käyttöön ilman kotieläintuotannon aiheuttamia päästöjä. Suomen viljelyolosuhteet ja rajalliset mahdollisuudet tuottaa elintarvikekelpoista viljaa selittävät, miksi nurmentuotanto on kuitenkin monilla alueilla parempi ratkaisu myös ympäristön kannalta.
Nurmen viljely ja nurmea syövät naudat painottuvat Suomi-neidon lanteille: Pohjanmaan, Savon ja Karjalan maakuntiin. Näillä alueilla elintarvikelaatuisen sadon saaminen on leipäviljojen viljelyssä epätodennäköisempää kuin eteläisessä Suomessa. Vain noin 40 prosenttia Suomen viljasadosta on vuosittain elintarvikelaatuista.
– Kasvukauden pituus vaikuttaa vahvasti viljeltäviin kasveihin. Leipälaatuisen viljan viljely on riskialtista keskellä Suomea, selittää johtaja Sinikka Hassinen Atrian alkutuotannosta.
Yli puolet peltojen kasviproteiinista tuotetaan nurmella.
– Keskellä Suomea nurmi on niin kilpailukykyinen viljelykasvi, että peltoproteiini on järkevintä tuottaa nurmella. Ja sen muuntamiseen ihmisen kannalta käyttökelpoiseksi tarvitaan nautoja.
Ja hyvä niin: Nurmiviljelyssä pellot ovat kasvipeitteisiä ympäri vuoden, jolloin ravinnehuuhtoumat vesistöihin ovat pienempiä kuin muokatuilta pelloilta. Lisäksi nurmet ovat syväjuurisia ja parantavat maiden kasvukuntoa. Itämerikin siis hyötyy Etelä-Suomen nurmen viljelystä.
Jotta nurmia viljellään, on niille löydyttävä hyödyntäjä. Se on nauta. Ihmisen elimistö ei sulata nurmea, mutta naudanlihasta ja maidosta saadaan korkealaatuista proteiinia ihmisen käyttöön.
Nautojen kasvatus, kuten muukin kotieläintuotanto, on myös suomalaisen huoltovarmuuden kannalta tärkeää.
– Pelkästään naudan metaanipäästöjä tuijottaessa unohtuu kokonaiskuva.
Ilmastonmuutos tuonee Suomeen lisää lämpöä ja pidempiä kasvukausia. Valon määrä ei silti lisäänny, kun taas sademäärät todennäköisesti kasvavat. Hassisen arvion mukaan nurmi näyttäisi pärjäävän tässä muutoksessa varsin hyvin.
