Paljon melua tyhjästä – suomalaiset haluavat edelleen lihaa lautaselleen
Hyvä median edustaja,
Toimitamme tämän artikkelin teille tukeaksemme ideointianne ruoka- ja elintarvikealan uutisoinnissanne.
Artikkeli on julkaistu Atria-konsernin Uutishuoneella. Artikkeli on vapaasti käytettävissänne sellaisenaan, tai voitte halutessanne luoda sisällöstä sopivaa kohdeyleisöllenne tarpeidenne mukaan. Mikäli tarvitsette lisää kommentteja, sisältöä tai kuvamateriaalia, olettehan matalalla kynnyksellä yhteydessä marja.latvatalo@atria.com.
--------------
Paljon melua tyhjästä – suomalaiset haluavat edelleen lihaa lautaselleen
Lehtien otsikointi ja yleinen keskustelu kertovat lihankulutuksesta toista kuin tutkimukset ja tilastot.
Pasi Luostarinen ei ole yllättynyt. Hän on huvittunut. Luostarisella on tarkastelussa mediassa julkaistuja otsikoita jutuille, jossa kerrotaan suomalaisten elintarvikkeiden kulutuksesta. Monet perustuvat Luonnonvarakeskus Luken kesäkuussa julkaisemiin tilastoihin. Otsikot toitottavat suomalaisten lihankulutuksen laskua.
Luostarinen on Atrian markkinoinnin ja markkinatiedon johtaja, ja hänelläkin on tilastoja. Luostarinen näkee niistä eri asioita kuin media. Hänkin huomaa toki Luken tilastosta lihankulutuksessa muutoksen vuodesta 2022 vuoteen 2023. Se on -0,8 prosenttia per henkilö. Vastaava luku on kalassa -6,6 ja tuoreissa vihanneksissa -11,6. Kauran kulutus väheni reilut 10 prosenttia. Ne ovat sen koko luokan lukuja, joissa olisi enemmän uutisoitavaa, Luostarinen ajattelee.
– Johtopäätös lienee se, että suomalainen kuluttaa lihaa melko uskollisesti muihin tuoteryhmiin verrattuna, Luostarinen sanoo.
"Jos tilannetta kuvataan otsikolla ”Lihan kulutuksen lasku jatkui”, kovin tarkoitushakuiselta kuulostaa."
Hän kaivaa esiin myös tilaston, jossa verrataan kulutuksen muutosta samoissa tuoteryhmissä viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja kerrotaan muutos tänä aikana olleesta huippukulutusvuodesta tähän hetkeen. Siinä liha on miinuksella 4 prosenttia, kala 10, tuoreet vihannekset 14 ja kaura 12. Esillä on myös Luken kuvaaja, jossa esitetään elintarvikkeiden kulutus vuodesta 1950 alkaen.
– Jos tilannetta kuvataan otsikolla ”Lihan kulutuksen lasku jatkui”, kovin tarkoitushakuiselta kuulostaa.
Pihviä, kiitos
Luostarinen viittaa myös Taloustutkimuksen Suomi syö 2024 -tutkimuksen tuloksiin ravintoloista. Siinä 23 prosenttia vastaajista ilmoittaa suosikkiruoakseen ravintolassa pihvin, lihapihvin tai leikkeen. 18 prosentin suosikkiruoka on jokin muu kala kuin lohi ja reilut kymmenen prosenttia syö mieluiten siipikarjanlihaa. Väliin mahtuvat vielä yleisesti liharuoka, hampurilainen ja pizza, ennen kuin päästään kasvisruokaan tai vegaaniseen ruokaan, jotka ilmoittaa suosikikseen 7 prosenttia vastaajista.
Kantar taas listaa suomalaisten suosituimpia ruokalajeja, joita syödään kotona. Viime vuoden 14 suosituimman ruokalajin listalla on kolme ruokalajia, jotka eivät selkeästi sisällä lihaa: viidentenä on paistettu kala ja listan lopusta löytyvät kalakeitto ja kreikkalainen salaatti.
Lähde: Kantar Agri, ruokatietoa
Kantarin kauppojen myynnin euromääräisessä vertailussa tammikuusta syyskuuhun 2023 liha on ehdoton ykkönen, ja myynti on kasvanut edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 8 prosenttia. Vihanneksissa kasvua on 4 prosenttia ja hedelmissä ja marjoissa 3.
– Näihin ruoankulutusfaktoihin nähden viesti ruokavalion muuttumisesta kasvispainotteisemmaksi tai pois liharuoista tuntuu tuulesta temmatulta tai jonkun kuplan sisältä katsellulta. Kuitenkin noin 95 prosenttia suomalaisista syö lihaa, ja se näkyy tutkimusten ja kyselyjen tuloksissa sekä ruokavalinnoissa ja niiden kehityksessä.
Noin 95 prosenttia suomalaisista syö lihaa.
Median luoma kuva
Luostarinen poimii Atrian tutkimuspäällikkö Jukka Saarenpään kommentin Apu-lehden jutusta.
– Ajatus lihan huonosta imagosta tulee suoraan mediasta. Ei kansan mielipiteestä.
Samassa jutussa Saarenpää kertoo kaksi merkittävää faktaa:
– Niin sanottujen fleksaajien määrä eli lihan syöntiä vähentävien määrä ei ole neljään vuoteen kasvanut. Ja sellaisten kuluttajien määrä, jotka haluavat syödä lihaa, on kasvanut.
Miksi kuvaa lihankulutuksen laskusta luodaan?
– Ehkäpä asiaa ajavat kommunikoivat siitä oman kuplansa sisältä tai kokevat, että on mukavampi puhua tai kirjoittaa jonkun aatteen mukaan kuin kaivautua asiaan syvemmin. Onkohan tässä keisarin uudet vaatteet -ilmiö? Luostarinen pohtii.
Hän sanoo, että esimerkiksi ravitsemussuositusten mukaan ruokailevia henkilöitä on vaikea löytää, kun kyse on tilanteista, joissa kuluttajalla on vapaus valita. Koulu- ja laitosruokailut ovat asia erikseen, sillä ravitsemussuositukset ohjaavat niiden tarjontaa.
– Kuluttajan näkökulmasta monipuolinen ja terveellinen ruokavalio, joka vieläpä sopii hänen kukkarolleen, on päivittäin päätettävissä, ja siinä tuotteiden laatu, maku ja suutuntuma näyttelevät isoa roolia.
"Monipuolinen ruokavalio ja oikeanlaiset lihan parhaat kaverit lautasella ovat kansanterveyden perusta".
Lopuksi Luostarinen laittaa kansanterveyssilmälasit nenälleen ja vilkaisee tilastoja uudelleen. Niiden lasien läpi kasvisten, vihannesten ja hedelmien kulutus ja kulutuksen suunta ovat synkkiä.
– Monipuolinen ruokavalio ja oikeanlaiset lihan parhaat kaverit lautasella ovat kansanterveyden perusta.
Teksti: Hanna Pehkonen
