Liikkumisen kustannukset nousevat jälleen
Hallituksen kehysriihen päätökset nostavat työssäkäynnin ja muun liikkumisen kustannuksia ja teiden rapistumisen syöksykierre kiihtyy.
Hallituksen kehysriihen päätökset nostavat toteutuessaan liikkumisen ja erityisesti työssäkäynnin kustannuksia. Polttoaineveroa ollaan nostamassa jo kolmatta kertaa nykyisen hallituksen aikana.
Kehysriihen suunnitelmien mukaan polttoaineveroja kerättäisiin 42 miljoonaa euroa enemmän. Koska polttoaineveroon lasketaan päälle myös arvonlisävero, korotus olisi yhteensä reilut 52 miljoonaa euroa. Vielä ei ole tietoa siitä, miten korotus jakautuu bensiinin ja dieselin välillä, mutta keskimäärin vero nousisi noin 1-2 snt/l. Jo ennen suunniteltuja kiristyksiä nykyisen hallituksen aikana dieselpolttoaineen verot ovat nousseet reilut 16 snt/l ja bensiinin vajaat 6 snt/l.
Kehysriihessä päätettiin lisäksi, että ajoneuvoveroa kerätään 150 miljoonaa euroa aiempaa enemmän. Se tarkoittaa vajaan 20 prosentin korotusta nykyiseen. Hallitus korotti viimeksi ajoneuvoveron perusosaa keskimäärin 40 prosenttia vuoden 2013 alusta. Dieselpolttoainetta käyttävistä henkilöautoista maksettava käyttövoimavero aleni puolestaan 18 prosenttia vuoden 2012 alusta polttoaineveronkorotusten takia, mutta kokonaiskustannukset nousivat selvästi.
Nyt esitetyt veronkiristykset vaikuttavat suoraan työssäkäynnin kustannuksiin. Polttoainevero kiihdyttää myös inflaatiota ja nostaa siten tuotteiden hintoja. Työssäkäynnin kustannuksia nostaa lisäksi työmatkavähennyksen omavastuun korotus 600 eurosta 750 euroon.
”Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ihmisten liikkumisen lisäverottaminen tuntui varmasti houkuttelevalta, mutta ampuiko hallitus siinä omaan jalkaansa? Ainakaan tämä ei edistä kauan odotetun taloudellisen kasvun alkamista”, Autoliiton puheenjohtaja Martti Merilinna toteaa.
Hallituksen leikkauslistalle joutui puolestaan liikenteen väylärahoitus, josta ollaan karsimassa 100 miljoonaa euroa. Jo nykyrahoituksella tiestön kunto on romahtanut ja korjausvelka kasvaa jatkuvasti. Jos rahoitus vielä alenee, syöksykierre kiihtyy entisestään. Hallitus on sanonut, että nyt panostetaan kunnossapitoon. Se tuskin enää onnistuu.
”Vähintään 100 miljoonaa euroa piti saada vuosittain lisää, jotta korjausvelan kasvu edes hidastuisi”, Merilinna muistuttaa.
Pieniin liikenneinvestointeihin ohjataan tänä vuonna 20 ja ensi vuonna 30 miljoonaa euroa lisää. Se on hyvä asia ja auttaa paikallisesti niiden ELY-keskusten alueilla, joille rahaa ohjataan. Kaikille rahaa ei kuitenkaan riitä.
Lisätietoja:
Autoliitto, Jukka Tolvanen, viestintäpäällikkö
Puh. 040 751 1173, jukka.tolvanen(at)autoliitto.fi
Autoliitto, Martti Merilinna, puheenjohtaja
Puh. 0400 413 720
Avainsanat: