Tutkijan ura Suomessa kiinnostaa nuoria

• Nuoret ovat huolestuneita väestön ikääntymisestä mutta hyväksyvät omien elämäntapojen merkityksen
• Nuoret uskovat lääketieteen mahdollisuuksiin

Suomalaisnuoret arvostavat tieteellistä tutkimusta. Tuhannesta haastatellusta nuoresta peräti 75 prosenttia suhtautui tieteeseen myönteisesti. Lisäksi nuoret arvostavat itsenäisiä ammatteja ja yrittäjyyttä sekä uskovat tulevaisuuden työpaikan löytyvän kotimaasta. Suurimmaksi uhkaksi Suomen tulevaisuudelle nuoret nostavat väestön ikääntymisen. Tiedot ilmenevät Bayerin teettämästä kansallisesta tiedetutkimuksesta, jonka toteutti Research Insight Finland. Tutkimus julkistettiin tänään Bayerin 150-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyn tiedenäyttelyn avajaisissa Helsingin Kansalaistorilla.

Suomalaisnuoret kokevat tieteen olevan hyödyllistä, tärkeää ja kiinnostavaa. Miesten mielestä tiedettä kuvaavat sanat kiinnostavuus, hauskuus ja luovuus, kun taas naisilla kuvastuivat keskimääräistä enemmän sanat vaikeus, kuiva ja tylsä. Korkeakouluopiskelijoiden mielestä tiede on selvästi tärkeämpää ja hyödyllisempää kuin muiden mielestä. Lukiolaiset pitävät tiedettä vaikeana. Nuoret arvioivat tutkimuksen tärkeyttä kouluarvosanalla 8,9. 27–32-vuotiaat pitävät tiedettä tärkeämpänä kuin 15–21-vuotiaat. Tärkeäksi kokemisessa ei miesten ja naisten välillä ole eroja.

Nuoret kokevat tutkijan työn mielenkiintoisena ja 41 % uskoisi voivansa tehdä töitä tutkijana. Nuoremman ryhmän usko tehdä itse mahdollisesti töitä tutkijana on korkeampi kuin vanhemmalla ryhmällä. Työelämässä olevistakin kolmannes uskoo voivansa tehdä töitä tutkijana tieteen parissa. Tulevaisuudessa työpaikka sijaitsee nuorten mielestä hyvin todennäköisesti kotimaassa.

"Nuorten usko lääketieteelliseen tutkimukseen on rohkaisevaa, ja pidän heidän vastuuntuntoisesta suhtautumisestaan ikääntyvän yhteiskunnan haasteisiin", kommentoi Bayerin Pohjois-Euroopan toimitusjohtaja Oliver Rittgen. "Tutkimusintensiivisenä yrityksenä kuuntelemme nuorten näkemyksiä suurella mielenkiinnolla, koska he rakentavat tulevaisuuden".

"Nuoret ovat yllättävän tiedemyönteisiä" akatemiaprofessori Markku Kulmala Helsingin Yliopistosta sanoo. "Se antaa uskoa siihen, että tulevaisuudessa suuret globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos, pandemiat, ruuan riittävyys ja veden laatu saadaan ratkaistua. Toisaalta heidän tietämyksensä tieteen käytännön tekemisestä ja tekijöistä on yllättävän vähäistä."

Itsenäiset ammatit, kuten yrittäjä ja tiedemies/tutkija, kiinnostivat nuoria eniten mahdollisena tulevaisuuden työnä ja nousivat kiinnostavuudessa lääkärin ja opettajan ammattien edelle. Tutkija nähdään älykkäänä, itsenäiseen ajatteluun kykenevänä ja luovana henkilönä. Tutkija ei ole nuorten mielestä kuiva, tylsä eikä paikoilleen jämähtänyt.

Koulu antaa nuorten arvion mukaan valmiuksia tieteelliseen työhön vain kohtuullisesti. Myöskään suomalaista tiedemiestä tai tutkijaa ei opetuksessa juurikaan tuoda esille; 2/3 nuorista ei osannut nimetä yhtään suomalaista tutkijaa.

Tulevaisuuden uhkana väestön ikääntyminen

Lääketiede on tieteenala, jolla voidaan nuorten mielestä lähitulevaisuudessa tehdä eniten merkittäviä uusia keksintöjä. Naiset ovat miehiä optimistisempia lääketieteen osalta. Miehet uskovat naisia enemmän tekniikan ja avaruus- tai tähtitieteen mahdollisuuksiin.

Suurimpana Suomea kohtaavana tulevaisuuden uhkana nuoret kokevat väestön ikääntymisen. Erityisen vahvana tämä uhka nousee 15–21 -vuotiaiden sekä korkeakoulu- ja lukio-opiskelijoiden keskuudessa. Naisilla korostuvat lisäksi ympäristön saastuminen ja hieman myös väkivallan lisääntyminen.

Vaikka lääketieteen uskotaan tuovan merkittäviä keksintöjä yhteiskunnalle tulevaisuudessa, nuoret uskovat omien elintapojen vaikuttavan eniten elinikänsä pituuteen. 63 % vastaajista mainitsi omat elintavat eniten elinikänsä pituuteen vaikuttavaksi syyksi. Seuraavaksi tärkein syy nuorten mielestä oli omat perintötekijät 15 % osuudella.

"Nuorten vastaukset elintapojen merkityksestä osoittavat, että perustiedot terveysasioista ovat nuorten parissa menneet hyvin perille", toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska. "On erittäin myönteistä, että nuoret ovat kiinnostuneita yleensä tieteellisestä tutkimuksesta ja että lääketieteen asema on keskeinen".

Kansallisesta tiedetutkimuksesta

Bayerin Research Insight Finlandilla teettämä kansallinen tiedetutkimus tehtiin online-kyselynä ja osin puhelinhaastatteluina. Kyselyssä oli mukana 1000 vastaajaa, ja kohderyhmänä olivat 15–21-vuotiaat ja 27–32-vuotiaat nuoret suomalaiset. 15–21-vuotiaat ovat yleensä jatko-opintopaikan valintavaiheessa ja 27–32-vuotiaat puolestaan joko opiskelijoita tai jo opinnoistaan valmistuneita.

Tuhannen vastaajan kokonaisotoksesta online-kyselyyn vastasi 804 nuorta. Nuoremmassa ikäryhmässä tehtiin 196 puhelinhaastattelua. Kysely toteutettiin toukokuussa, 16.5.–20.5.2013. Tutkimusraportin ja lyhyet videohaastattelut voi ladata osoitteesta www.rif.fi/tiedetutkimus

Lisätiedot:

Bayer, viestintäjohtaja Niko Palosuo (040 844 1872), viestintäpäälliköt Anna-Mari Salokorpi (0400 887 857), Aino-Försti Smith (040 687 9995) tai Tuomas Forsell (040 7572730).

Research Insight Finland, tutkimuspäällikkö Juha Laurila (050 562 5292)

FIN-BAG-2013-0182

Bayer Suomessa

Kansainvälisen Bayerin ydinosaaminen on terveydenhoidon, ravitsemuksen ja huipputeknologiaa hyödyntävän materiaalituotannon aloilla. Tuotteet ja materiaalit on suunniteltu ihmisiä hyödyttäviksi ja elämänlaatua parantaviksi.

Tuotevalikoimassamme Suomessa ovat Bayer HealthCaren reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan, Bayer CropSciencen kasvinsuojeluaineet ja torjunta-aineet sekä Bayer MaterialSciencen teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit.

Kansainvälinen toimintamme Suomessa keskittyy reseptilääkkeisiin: tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tuotantoon ja Suomessa valmistettujen lääkkeiden vientiin yli sataan maahan. Turussa sijaitseva tuotantolaitos on yksi konsernin globaaleista lääkealan tuotantolaitoksista. Tutkimuksemme ja tuotekehityksemme suomalaista erikoisosaamista on polymeerien käyttö lääkeaineiden pitkäaikaisessa annostelussa.

Bayerin Nordic-alueorganisaation pääkonttori on Espoossa. Alueorganisaatioon kuuluvat Suomi, Tanska, Ruotsi, Norja, Islanti, Viro, Latvia ja Liettua. Suomessa Bayer työllistää noin 750 henkilöä Espoossa ja Turussa.

Ennakoivat lausunnot

Tässä tiedotteessa saattaa olla mukana ennakoivia lausuntoja, jotka perustuvat Bayer-konsernin tai Bayer-toimialan johdon tämänhetkisiin oletuksiin ja ennusteisiin. Erilaiset odotettavissa olevat tai odottamattomat riskit ja epävarmat tekijät saattavat muuttaa yrityksen todellisia tuloksia, taloudellista tilannetta, kehitystä ja suoritusta näistä ennusteista. Joistakin tällaisista tekijöistä kerrotaan Bayerin tiedotteissa, jotka löytyvät Bayerin verkkosivustolta osoitteesta www.bayer.com. Yritys ei ole velvollinen päivittämään tai korjaamaan näitä ennakoivia lausuntoja uusien tietojen tai olosuhteiden vuoksi.