Hyvätuloinen heittää ruokaa roskiin
Surkeimmin ruokajätteitään kompostoivat 25–44 -vuotiaat naiset. Heistä vain joka neljäs eli 25 % kertoo kompostoivansa ruokajätteitään. Tulokset käyvät ilmi Biolanin Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, johon vastasi yli 1 300 suomalaista. Parhaiten kompostiin menee yli 60-vuotiaiden miesten ruokajätteet. Heistä melkein joka toinen eli 44 % kompostoi ruokajätteensä.
- Vaikka varsinkin nuoremmat ikäluokat käyttävät kompostia vielä vähän, on siihen kuitenkin olemassa kiinnostusta. Peräti 65 % niistä, jotka eivät kompostoi, kertovat olevansa jonkin verran tai erittäin kiinnostuneita kompostoinnista. Tässäkin miehet ovat naisia aktiivisempia, kertoo Biolanin markkinointijohtaja Timo Huhtamäki.
Hyvätuloinen heittää ruokaa roskiin
Kyselyn mukaan hyvätuloiset heittävät ruokaa roskiin enemmän kuin pienituloiset. Yli 60 000 euroa vuodessa tienaavista melkein joka toinen (41 %) heittää ruokajätteet sekajätteiden joukkoon. Alle 40 000 euroa vuodessa tienaavilla ei edes synny kyselyn mukaan niin paljon ruokajätettä. Näistä vähän tienaavista 6 % kertoi, että ruokajätettä ei synny lainkaan. Suurempituloisten joukosta vain yksi sadasta kertoi näin.
- Välinpitämättömyys näyttää kasvavan tulotason myötä. Syyksi ruokajätteen roskiin heittämiseen juuri nämä suurituloiset kertovat, että kompostointi ei kiinnosta, kertoo Huhtamäki. Suurituloiset ilmoittavat myös pienituloisia useammin, että kompostointi vie liikaa aikaa.
Kompostorin hankkiminen ei ole rahasta kiinni, koska kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä pitää kompostoria edullisena. Kompostorissa syntyvälle mullalle olisi monilla myös käyttöä. Vastaajista vain 8 % ilmoittaa, että ei keksisi mullalle mitään käyttöä. Naisista 17 % kertoo, että ei osaisi kompostoida, miehistä vain 9 % ilmoittaa osaamattomuutensa.
Yleisin kompostori on lämpökompostori (39 %). Lähes yhtä monella (31 %) on eristämätön muovinen kompostori.
Itä-Suomi paras, Uusimaa huonoin
Tunnollisimmat ruokajätteiden kompostoijat asuvat Itä-Suomessa, jossa yli puolet (52 %) kompostoi kaikki ruokajätteensä. Uudellamaalla vain joka kolmas (30 %) tekee samoin. Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa joka kolmas ilmoittaa syyksi, että pihalle ei mahdu kompostoria.
Kotitaloudet tuottavat noin 290 kiloa jätettä vuodessa asukasta kohti. Ruokajätettä syntyy asukasta kohden vuosittain keskimäärin noin 60–70 kiloa. Koko maassa syntyy siis noin 380 miljoonaa kiloa ruokajätettä vuodessa. Ruokajätteestä syntyvä metaani on yli 20 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.
- Oma lämpökompostori ruokajätteiden kierrätykseen ei ole pelkästään helppoa, se on myös erittäin ympäristöystävällistä. Kompostoimalla ruokajätettä saadaan vähennettyä kasvihuonekaasuja merkittävästi, kertoo Biolanin markkinointijohtaja Timo Huhtamäki.
Lisätietoja:
markkinointijohtaja Timo Huhtamäki, Biolan Oy, puh. 040 7140 705, timo.huhtamaki@biolan.fi
Lähde jätetilastoihin: Tilastokeskus
Biolan on ollut mukana kestävän kehityksen luomisessa koko historiansa ajan ja on toteuttanut koko liikeideansa kestävän kehityksen ja luonnonmukaisuuden ehdoilla. Biolan on suomalainen perheyritys ja sen nimi tulee sanoista biologinen lannoitus.
Avainsanat:
