Onko kotitalousjätteen vienti järkevää liiketoimintaa?
Suomi ei ole päässyt yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeseen, vaan sekajätettä viedään poltettavaksi maan rajojen ulkopuolelle. Viime päivinä on uutisoitu, että ulkomaille polttoon kuljetettavan jätteen määrä nousee vuodenvaihteessa, kun biohajoavaa ja orgaanista jätettä ei saa enää päätyä kaatopaikoille. Pienkompostoinnin yleistyminen vähentäisi kalliita jätekuljetuskustannuksia.
Noin puolet ulkomaille polttoon vietävästä jätemäärästä on peräisin kotitalouksista ja kotitalousjätteestä noin kolmasosa on biojätettä. Pientalovaltaisessa Suomessa biojäte voitaisiin kompostoida omalla pihalla lämpökompostorissa ympäri vuoden.
‒ Kuulostaa järjettömältä viedä kotitaloudessa syntyvää biojätettä ulkomaille poltettavaksi. Kotikompostointi on osa kansantalouden ongelmanratkaisua. En silti näe, että yhteiskunnan pitäisi tukea kompostoinnin aloittamista. Sijoitus kompostoriin maksaa itsensä takaisin alle 4 vuodessa. Harva sijoituskohde tällä hetkellä tarjoa vastaavaa tuottoa, sanoo Biolanin hallituksen puheenjohtaja Pekka Kariniemi.
Kompostointi vähentää kotitalouden jätekustannuksia harventuneina sekajätteen tyhjennyskertoina. Kompostoinnin seurauksena sekajätettä kertyy vähintään kolmasosa vähemmän. Monissa kunnissa sekajäteastian tyhjennysväliä voi pidentää jopa 8‒12 viikkoon, jos taloudessa kompostoidaan. Tunnolliset kierrättäjät säästävät jätelaskussa huomattavasti.
‒ En ymmärrä kotimaassakaan biojätteen polttamista. Miksi kuormitamme polttolaitosten muutenkin riittämätöntä kapasiteettia kuljettamalla märkää ja huonosti palavaa biojätettä jopa satojen kilometrin päähän, kun sen voisi lajitella jo heti syntypaikalla erikseen ja kompostoida, kyseenalaistaa Kariniemi.
Kotikompostointi on ympäristön kannalta järkevin vaihtoehto käsitellä pientaloasujien biojätteet. Kompostoinnin etuja ovat säästö jätekustannuksissa, ravinteiden kierrättäminen niiden syntypaikalla ja kompostoimalla saatava maanparannusaine omassa puutarhassa käytettäväksi. Kotikompostoijalle ei synny lainkaan biojätteen kuljetuksesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä.
‒ Jonain päivänä jätteet tulevat olemaan rahanarvoista tavaraa, mutta nyt me maksamme jätteiden viennistä ulkomaille, kun oma kierrätyksemme ei ole kunnossa. Kestävän kehityksen kannalta kiertotalouden rakentamisen täytyykin olla yksi Suomen kärkihankkeista. Jätteen vastaanottomaksun tulisi olla sekajätteelle selkeästi korkeampi kuin lajitellulle jätteelle. Euro on tärkein konsultti, sanoo Pekka Kariniemi.
Lisätietoja:
Pekka Kariniemi, hallituksen puheenjohtaja, Biolan Oy, puh. 0400 737333, pekka.kariniemi@biolan.fi
Avainsanat: