Lähes puolet pitkään tupakoineista suomalaisista saattaa sairastaa keuhkoahtaumatautia
Tuore yli 600 suomalaisen tupakoitsijan seulontatutkimus selvitti keuhkojen ulosvirtauskapasiteettia (FEV1) mittaavan mikrospirometrilaitteen kykyä löytää keuhkoahtaumataudin riskipotilaita. Tutkimus osoitti, että lähes puolet yli 20 vuotta tupakoineista suomalaisista saattaa tietämättään sairastaa keuhkoahtaumatautia.
Sadan lääkärin kahdessakymmenessäkolmessa terveyskeskuksessa ympäri Suomen tekemä tutkimus1 osoitti, että 44,6 prosentilla yli 20 vuotta tupakoineista keuhkojen ulosvirtauskapasiteettia mittaava FEV1-arvo oli laskenut keuhkoahtaumataudin jatkotutkimuksia edellyttävälle tasolle eli alle 80 prosentin terveiden potilaiden viitearvosta.
Puolet tupakoitsijoista ilmoitti kärsineensä keuhkoahtaumataudille tyypillisistä oireista kuten kroonisesta yskästä ja limanerityksestä ja 40 prosenttia hengenahdistuksesta fyysisen rasituksen yhteydessä. Oireet olivat selkeässä yhteydessä keuhkojen heikkoon kuntoon.
Tutkimukseen osallistui 611 yli 20 vuotta tupakoinutta suomalaista tavanomaisen terveyskeskuskäynnin yhteydessä kesäkuun 2005 ja maaliskuun 2006 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistuneilla ei ollut aiemmin diagnosoituja keuhkosairauksia ja viidennes tutkimukseen osallistuneista oli jo lopettanut tupakoinnin. Tutkimukseen osallistuneista 64 % oli miehiä ja 36 % naisia. Heidän keski-ikänsä oli 56 vuotta ja he olivat aloittaneet tupakoinnin keskimäärin 18-vuotiaana.
Tutkimus osoitti, että nopeasti tehtävä mikrospirometritestaus oli luotettava mittaamaan tupakoitsijoiden keuhkokapasiteetin heikkenemistä ja sen tulokset vastasivat hyvin keuhkoahtaumataudin diagnosoinnissa käytettävän spirometriatestin tuloksia. Suomalaistutkimus julkaistiin Primary Care Respiratory Journal –lehden online-julkaisussa. Tukimusta sponsoroivat Boehringer Ingelheim ja Pfizer.
Kansantauteihin lukeutuvan keuhkoahtaumataudin pääasiallinen aiheuttaja on tupakointi. Tupakoinnin seurauksena keuhkoputket ahtautuvat ja keuhkoihin kehittyy rakenteellisia muutoksia. Taudin ensimmäisiä oireita ovat krooninen yskä ja yskökset, jotka tulkitaan usein tavalliseksi tupakkayskäksi. Aamuinen limannousu, hengenahdistus ja toistuvat keuhkoputkentulehdukset ovat jo selkeämpiä taudin oireita. WHO ennustaa taudin olevan maailman neljänneksi yleisin kuolinsyy vuonna 2030.
Tupakan aiheuttamia vaurioita keuhkoissa ei voida korjata, mutta sairauden varhainen diagnosointi antaa mahdollisuuden parantaa potilaan ennustetta. Taudin keskeisin hoitomuoto on tupakoinnin lopettaminen. Oireilevaa tautia voidaan hoitaa myös lääkkein. Maailman keuhkoahtaumapäivää vietetään keskiviikkona 19.11.2008.
Lisätietoja:
Keuhkosairauksien professori Vuokko Kinnula, Helsingin yliopiston keuhkosairauksien klinikka, puh. 09 4711, vuokko.kinnula@helsinki.fi
Keuhkosairauksien erikoislääkäri Timo Helin, Boehringer Ingelheim Finland Ky, puh. 050 3102 832, timo.helin@hel.boehringer-ingelheim.com
Boehringer Ingelheim on yksi maailman 20 johtavasta lääkeyrityksestä. Yritys toimii 47 maassa ja työllistää lähes 40 000 ihmistä eri puolilla maailmaa. Perustamisensa jälkeen vuonna 1885 tämä yksityinen perheyritys on keskittynyt erityisesti uusien, sekä humaani- että eläinlääkinnässä terapeuttisesti merkittävien alkuperäislääkkeiden tutkimukseen, valmistamiseen ja markkinointiin. Boehringer Ingelheimin tuotevalikoimaan kuuluu alkuperäisiä reseptilääkkeitä ja tunnettuja itsehoitolääkkeitä. Keskeisimmät tutkimusalueet Suomessa ovat hengityselinsairaudet, sydän- ja verisuonitaudit sekä neurologiset sairaudet. Lisätietoja: www.boehringer-ingelheim.fi, www.boehringer-ingelheim.com.
Pfizer edistää terveyttä ja hyvinvointia kaikkialla maailmassa. Tähän työhön kuuluu uusien lääkkeiden, hoitomuotojen ja rokotteiden tutkiminen ja kehittäminen sekä yleisten kansantautien että harvinaisten sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Pfizerin laajaan alkuperäislääkevalikoimaan kuuluu lääkkeitä sekä ihmisille että eläimille. Lääkkeiden lisäksi Pfizer kehittää uusia terveydenhuollon palveluratkaisuja.: www.pfizer.fi, www.pfizer.com.
Viitteet
1. Rytilä P, Helin T, Kinnula V. The use of microspirometry in detecting lowered FEV1 values in current or former cigarette smokers. Primary Care Respiratory Journal 2008. Online publication. http://www.thepcrj.org/journ/view_article.php?article_id=594 <<Lehdistötiedote keuhkoahtaumataudin seulontatutkimus171108.pdf>>