Potilassimulaattori sydänlääkärien koulutuskäyttöön ensimmäisen kerran Suomessa

Potilassimulaattori sydänlääkärien koulutuskäyttöön ensimmäisen kerran Suomessa Tampereen yliopistollisen sairaalan Sydänkeskuksessa vierailee ensimmäisen kerran Suomessa potilassimulaattori, jolla kardiologit voivat harjoitella turvallisesti monimutkaisia sydän- ja verisuonitoimenpiteitä, kuten pallolaajennuksia ja akuutin infarktin hoitoa. Sydänkeskuksen järjestämä kardiologien koulutus on ensimmäinen simulaatiokoulutus Suomessa. Simulaattori on sijoitettu katetrointilaboratorioon, jolloin simulointiympäristö on autenttinen. Vaikean sepelvaltimotaudin hoitotoimenpiteenä kirurginen ohitusleikkaus on ollut Suomessa varsin yleinen. Viimeisen viiden vuoden aikana toimenpidekardiologiset hoitomenetelmät ovat kehittyneet ja pallolaajennuksia tehdään meillä yhä enemmän. Sairastavuuteen nähden pallolaajennuksia tehdään kuitenkin edelleen vähän muihin länsimaihin verrattuna. Käytännön syy on ollut kardiologipula. Nyt kehitys on kääntynyt ja kardiologeja koulutetaan pallolaajennustoimenpiteisiin. Uudet koulutusmetodit ovat erittäin tervetulleita lääketieteeseen ja kardiologiaan. Sydänkeskuksen johtaja ylilääkäri Kari Niemelä vertaa simulaattoria lentäjäkoulutuksessa ja armeijan käytössä oleviin koulutusmetodeihin. Idea on sama kuin lentokonesimulaattoreissa - kouluttaa ammattilaisia tilanteissa, jotka ovat hengenvaarallisia, ellei toimenpiteen suorittaja ole saanut korkealuokkaista koulutusta. Niemelä näkee tässä harjoittelumetodissa tulevaisuuden ja toivoo, että nämä erityisen teknologian omaavat simulaattorit saataisiin kardiologeiksi erikoistuvien lääkäreiden koulutusohjelmiin tulevina vuosina myös Suomessa. Sepelvaltimotautiskohtauspotilaiden pallolaajennushoitoa (PCI) pidettiin aikaisemmin jopa riskialttiina. Viime vuosien uudet tutkimustulokset ovat kuitenkin osoittaneet, että sepelvaltimotaudin äkillisiä ilmentymiä eli epästabiilia angina pectorista ja akuuttia sydäninfarktia kannattaa hoitaa tehokkaasti PCI-toimenpitein, mikä on tärkeimpiä syitä pallolaajennusmäärien lisääntymiseen. Tämä lyhentää potilaiden sairaalahoitoaikoja, vähentää uusia sairaalahoitojaksoja ja säästää ihmishenkiä sekä on myös kustannustehokasta. Niemelä kertoo, että pallolaajennuksilla pystytään nykyään hoitamaan entistä hankalampia tilanteita ja useampia suonia yhdellä kerralla. - Potilassimulaattorit ovat uusinta uutta ja nyt tulossa sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon. Simulaattorin avulla kardiologit käyvät läpi koko proseduurin, pallolaajennuksen eri vaihtoehdoilla, Niemelä jatkaa. Kardiologisissa toimenpiteissä käden taitojen harjoittaminen on tärkeää. Simulaattorissa kardiologit ja kardiologeiksi kouluttautuvat voivat harjoittaa taitojaan ja saada välitöntä palautetta eri toimenpiteistä ja instrumenteista. Nykyiset käytössä olevat harjoittelumetodit sisältävät ohjattua toimenpidetyötä sekä työskentelyä eläinlaboratorioissa. Eettisenä menetelmänä potilassimulaattorit ovat erittäin tervetulleita lääketieteen koulutustyöhön. Simulaattorista on hyötyä myös lääkäreiden omalle terveydelle, sillä toimenpiteen aikana altistutaan ainoastaan keinotekoisesti luoduille röntgensäteille. Tampereen koulutuksessa käytettävän simulaatiojärjestelmän ohjelmistot on kehitetty antamaan aidontuntuinen simulaatio verisuonitoimenpiteille. Kardiologit voivat suorittaa aidonoloisia toimenpiteitä käyttäen aitoja välineitä. Kardiologi valitsee toimenpiteeseen parhaiten soveltuvat välineet ja suorittaa operaation askel askeleelta kuin oikeassa toimenpiteessä. Simulaattori kouluttaa kardiologeja myös pallolaajennuksen yhteydessä yleisesti käytettävän metallisen verisuonia tukevan verkkoputken eli lääkestentin asennukseen. Lääkeainestentillä pyritään vähentämään sepelvaltimoiden restenoosia eli kovettumakudoksen kasvua valtimoon pallolaajennuksen jälkeen. Suonien uudelleen kovettumisen ehkäisyssä suoneen asennettavat lääkestentit ovat avainasemassa. Stenttien käytöllä voidaan välttyä uusilta toimenpiteiltä. Pitkällä aikavälillä lääkestentistä hyödytään myös taloudellisesti. Lääkestentin saaneiden uusintatoimet restenoosin vuoksi ovat 3-5%, kun perinteisellä stentillä, ilman lääkeainetta, uusintatoimenpiteeseen joudutaan noin 10-20%:ssa tapauksia kertoo Niemelä. Vaikka simulaattori on kone, eikä siksi voi tuntea mitään, toimenpidettä suorittava lääkäri voi. Simulaattorissa on reaaliaikainen palautteenantojärjestelmä. Käyttäjät tuntevat toimenpiteen aikana paljolti samoja tuntoreaktioita kuin aidon toimenpiteen aikana. Jotta tilanne olisi aito useat komplikaatiot, jotka ilmenevät oikean toimenpiteen aikana, ilmenevät myös simuloinnissa. Simulaattorissa on kolme monitoria, jotka simuloivat aitoa veridynaamista ympäristöä. Yksi monitori on ohjelmien käyttöä varten ja se luo kartan simuloiduista röntgenkuvista. Toinen monitori näyttää aidontuntuisen läpivalaisukuvan ja johdattaa käyttäjää toimenpiteen läpi, ja kolmannessa monitorissa näkyy sydänkäyrä. TAUSTAA SEPELVALTIMOTAUDEISTA SUOMESSA Sepelvaltimotauti on aikuisten suomalaisten yleisin kuolinsyy ja keskeinen työkyvyttömyyden aiheuttaja. Suomessa noin 600 000 ihmisellä on kohonnut verenpaine. Sepelvaltimotautia sairastaa noin 300 000, heistä työkyvyttömyyseläkkeellä vuonna 2000 oli 11 920. Sepelvaltimotaudin vuoksi vuonna 2000 vuodeosastohoitoa tarvitsi 36 078 potilasta, mikä merkitsi yhteensä 561 141 hoitopäivää. Sepelvaltimotautiin kuoli Suomessa vuonna 1999 yhteensä 12 981 henkilöä, joista miehiä oli 6 625 ja naisia 6 356. Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat vuosittain yli 40 prosenttia kaikista kuolemantapauksista. Vuonna 2000 Suomessa tehtiin noin 14 000 varjoainekuvausta ja noin 4 000 pallolaajennusta. Vuonna 2003 tehtiin arviolta 7000 pallolaajennusta eli niiden määrä on kasvanut runsaasti. Toimenpiteiden tarpeeksi on arvioitu lähivuosina noin 22 000 varjoainekuvausta ja 10 000 pallolaajennusta vuodessa. Varjoainekuvausten ja pallolaajennusten lisätarpeen tyydyttäminen edellyttää uusien sydänkatetrointilaboratorioiden rakentamista sekä kardiologien koulutusta. On myös otettava huomioon tarvittavan henkilöstön koulutus sekä alueellisten ja paikallisten hoitoketjujen toimivuus. Lisätietoja: Treasa Devine +33 (1) 46 49 66 34 (työ) +33 (6) 76 76 25 77 (GSM), devinet@bsci.com, Public Relations Manager Europe, Boston Scientific Corporation. Sydänkeskuksen johtaja ylilääkäri Kari Niemelä, p. 050-313 81814. Lähettäjä ja kuvatilaukset: AC-tiedotus, Hanna Hiilamo-Kangaslahti, p. (09) 6962 8124, hanna.hiilamo@actiedotus.fi. Lähteet: www.stakes.fi/finohta/, www.sydanliitto.fi. BOSTON SCIENTIFIC Boston Scientific (NYSE: BSX) on kansainvälinen, lääkinnällisiä laitteita kehittävä, valmistava ja markkinoiva yhtiö, jossa työskentelee noin 15 000 henkeä. Boston Scientificin liikevaihto oli 3,5 miljardia dollaria vuonna 2003. Kattavalla ja innovatiivisella tuote-, menetelmä- ja palveluvalikoimallaan Boston Scientific on 25 vuoden ajan edistänyt vähemmän invasiivisten hoitomenetelmien käyttöä monilla lääketieteen aloilla. Yhtiön tuotteet auttavat lääkäreitä ja muita terveydenhoitoalan ammattilaisia parantamaan potilaidensa elämän laatua tarjoamalla leikkaushoidolle vaihtoehtoja, jotka vähentävät riskejä, kustannuksia, toimenpiteestä aiheutuvia vaurioita ja jälkihoidon tarvetta sekä toimenpiteeseen kuluvaa aikaa. Lisätietoja osoitteesta www.bostonscientific.com. ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/10/21/20041021BIT20800/wkr0001.pdf