AEL:”Huonosti työllistävät koulutusalat tulee saneerata”

90 vuoden ikään yltänyt Suomen johtava henkilöstön kehittämisen kumppani AEL on huolissaan suomalaisesta ammatillisesta koulutuksesta. – Suomalainen koulujärjestelmä on saanut kunniamainintoja. Ammatillinen koulutus ei kuitenkaan ohjaudu tarpeeksi työelämän tarpeiden mukaisesti, väittää AEL:n toimitusjohtajana viime toukokuussa aloittanut Kari Juntunen. Suunnittelussa vaikuttavat Juntusen mukaan liikaa olemassa olevan koulutusjärjestelmän rakenteet sekä poliittiset päätökset. AEL vaatii ammatillisen koulutuksen uudelleen suuntaamista.

– Huonosti työllistävät alat tulee saneerata kysyntää vastaavaksi. Ammatillista toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa on radikaalisti vähennettävä jopa kokonaisia kouluja sulkemalla.

Juntusen mukaan paikallisesti koulutetaan liikaa suosittuja palvelualoja, esimerkkinä kauneudenhoidon perustutkinnot. Ylitarjontaa on myös toimistotyöntekijöistä niin pankki- kuin matkatoimistoalallakin. Juntusen näkökulma perustuu Opetusministeriön työvoiman kysyntäennusteisiin vuodelle 2025 sekä Työ- ja elinkeinoministeriön syksyn 2012 työmarkkinaennusteeseen.

– Tietotekniikan ala ei tarvitse rakennemuutoksen takia nykyisiä määriä koulutettuja työntekijöitä, toteaa Juntunen. Juntunen näkee, että lisäkoulutusta tarvitaan tekniikan, tuotannon, palvelujen ja kaupan ammatteihin. Sairaanhoitaja- ja lähihoitajakoulutusta on myös lisättävä nykyisestä.

Suurin tarve vähentää kulttuurialan opiskelupaikkoja

Juntunen toivoo, että päättäjät luopuisivat rohkeammin koulutuksesta, jolla ei ole kysyntää nyt eikä tulevaisuudessa. – Koulutusta tulisi ohjata uusiin ammattialoihin ja niiden kehittämiseen. Suurin uhka on, ettei suomalainen osaaminen riitä tuottamaan riittävän tehokkaasti tuotteita, jotka menevät maailmalla kaupaksi, tarkentaa Juntunen.

AEL:n mukaan kulttuurialan kuten audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun sekä tanssialan ja musiikkialan perustutkinnot varmistavat heikosti työllistymisen. – Tällä alalla sopeuttamisen ongelma on, että kokonainen oppilaitos saattaa olla pelkästään tämän koulutuksen varassa ja koulutuspaikkojen vähentäminen lopettaa koko koulun paikkakunnalta. Kun lopettaminen on koulutuksen järjestäjän – usein kunnan – vastuulla, on poliittisesti katsottuna erittäin vaikea sulkea kokonaista koulua, vaikka toiminta olisi tappiollista, toteaa Juntunen.

Toinen ongelma on koulutussisältöjen muuttuminen. – Esimerkiksi kirjapainoalalla työelämä on muuttunut niin nopeasti ja muuttuu jatkossakin, etteivät oppisisällöt tahdo pysyä mukana.

Visio ja juuret – selvitys suomalaisen osaamisen suunnasta 90. juhlavuotena

AEL on toteuttanut perustamisestaan lähtien kansallista tehtävää tukea yritysten kilpailukykyä ammatillisen koulutuksen toteuttajana. AEL julkaisi syksyllä 90-vuotisseminaarissaan vision suomalaisesta osaamisesta ja oppimisesta futuriikin muodossa tulevaisuudentutkimuksen professori Sirkka Heinosen luotsaamana. Jyrki Paaskosken kirjoittama AEL:n historiikki puolestaan julkaistaan 6.2. tilaisuudessa, missä myös opetusministeri Jukka Gustafsson on puhumassa. 


Lisätietoja:

Kari Juntunen, toimitusjohtaja, AEL, puh. 044 7224 772, kari.juntunen@ael.fi

Jukka Gustafsson, opetusministeri, pyynnöt hoitaa: Aleksi Kalenius, erityisavustaja: puh. 0295 3 30132, aleksi.kalenius@minedu.fi

Mediamateriaalit: Brand United -mediapalvelut, puh. 010 328 2012, minna.haapsaari@brandunited.fi 

Futuriikki: http://www.ael.fi/mediapalvelut/ael-haastaa-suomalaiset-koulutuksen-jarjestajat-futuriikilla

Opetusministeriön työvoiman kysyntäennuste vuodelle 2025: http://www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi/koulutustarpeiden_maarallinen_ennakointi/tyovoiman_kysyntaennusteet_2025


AEL on johtava henkilöstön kehittämisen kumppani ja tekniikan lisäkouluttaja. AEL tarjoaa yrityksen tarpeisiin räätälöityjä ja tarkoin kohdistettuja kehitysohjelmia, joiden avulla yrityksen toiminta tehostuu ja tuottavuus paranee. Lisätietoja: www.ael.fi

Liitteet & linkit