Talotekniikan avulla voi saavuttaa merkittäviä säästöjä sähkölaskuun
Euroopassa valmistaudutaan tulevana talvena energiakriisiin, josta voi tulla pitkäkestoinen. Tarvitsemme useita keinoja energiapulan ratkaisemiseen. Talotekniikka ja automaatio tarjoavat yhden tien, kirjoittaa Bravida Finlandin toimitusjohtaja Marko Holopainen.
Euroopassa valmistaudutaan tulevana talvena energiakriisiin, josta voi tulla pitkäkestoinen. Professori Veli- Pekka Tynkkynenehdotti Kauppalehdessä (KL 1.8.), että räikeästi ihmisoikeuksia rikkovien valtioiden kanssa ei käytäisi kauppaa. Suhteet Venäjän kanssa tuskin palautuvat ennalleen, joten tarvitsemme useita keinoja energiapulan ratkaisemiseen.
On todennäköistä, että energiakauppa Venäjän kanssa loppuu vähitellen ja pysyvästi. Se ohjaa kansainvälistä energiakauppaa muihin lähteisiin ja vauhdittaa kotimaisten vaihtoehtojen kehittämistä. Energian säästämiseen kiinnitetään samalla entistä enemmän huomiota.
Talotekniikalla voidaan vaikuttaa merkittävästi kulutukseen, sillä rakennusten energiankäyttö vastaa noin 40 prosenttia energian loppukäytöstä ja aiheuttaa noin 30 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Talotekniikan osuus rakennusten hiilijalanjäljestä rakentamisen aikana on kymmenen prosenttia, mutta itse rakennusten käytön aikainen osuus hiilijalanjäljestä on 95 prosenttia.
Vaatimukset energiankulutuksen vähentämisestä kasvavat, ja talotekniikalla voidaan vaikuttaa niin kiinteistön käyttämään energiaan kuin vaihtoehtoisten lähteiden käyttämiseen. Kiinteistöjen sisällä on monia keinoja parantaa energiatehokkuutta, olipa kyse asuintalosta, toimistosta tai teollisuuskiinteistöstä.
Talotekniikkajärjestelmiä ohjaavalla automaatiolla saavutetaan huomattavia säästöjä, kun esimerkiksi valaistus ja sisälämpötila muuttuvat aina tarpeen mukaan. Jätevesistä, ilmasta ja muista lähteistä voidaan tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla saada hukkaenergiaa uudelleen käyttöön. Nykyisillä teknisillä ratkaisuilla voidaan melko helposti lisätä uusiutuvan energian käyttöä, energian varastointia, parantaa kulutuksen joustavuutta tarpeen mukaisesti, tuoda älyverkkoon liittyviä ratkaisuja ja energiatehokkaita laitteita sekä järjestelmiä kiinteistöihin.
Energiatehokkuus syntyy kokonaisuudesta. Toimiva automaatio ja ohjausjärjestelmä on työkalu kokonaisuuden hallintaan, koska se integroi eri toiminnot energiataloudellisiksi kokonaisuuksiksi. Mittaus ja seurantatietojen avulla löydetään poikkeamat ja muutokset energiankäytössä ja olosuhteissa.
Rakennusten energiankulutusta ja tehohallintaa voidaan automaation avulla parantaa, ajoittaa, hallita, seurata ja tehdä näkyväksi. Sähkö ja lämmityskuluissa näkyvä säästö vaihtelee kiinteistötyypeittäin ja automaatiotason mukaan, mutta 10–30 prosentin säästö on hyvin todennäköinen.
Hyvin toimiva järjestelmä ottaa huomioon muun muassa ulkolämpötilan, tuulen, ihmisten läsnäolon, sisälämpötilan ja valaistuksen voimakkuuden. Talotekniikassa ratkaisevat tekijät ovat laatu ja onnistunut optimointi. Toimiakseen kunnolla järjestelmän on saatava ajantasaista tietoa kiinteistön kaikista mittausantureista, minkä jälkeen vaaditaan toimivat algoritmit ja ohjelmointiosaamista.
Aurinkoenergia on yksi parhaista keinoista pienentää kiinteistön hiilijalanjälkeä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Aurinkoenergian kasvu näyttää jatkuvan, ja keskeisten aurinkosähkön tuotannon komponenttien hinnat laskivat vuosikymmenen aikana 90 prosenttia, tosin aivan viime aikoina maailmantilanteesta johtuen hintatilanne on elänyt myös ylöspäin. Suomessa aurinkosähkön kysyntä on selvästi kasvanut talotekniikkaan liittyvissä urakoissa, mutta olemme vielä selvästi jäljessä muita Pohjoismaita.
Maalämmön suosio kasvaa, kun kaukolämmön hinta nousee. Samoin kuin aurinkosähkössä, maalämmön käyttö Suomessa on vasta alkutaipaleella. Maalämmöllä voidaan päästä jopa alle neljäsosan kaukolämmön hiilijalanjäljestä, joten ei ihme, että markkina kasvaa ja moni asuntoyhtiö harkitsee siirtymistä kaukolämmöstä maalämpöön. Sekä aurinkosähkössä että maalämmössä suurin pullonkaula on tällä hetkellä osaavien tekijöiden ja materiaalin saatavuus.
Kaikkiaan uusien energiaratkaisujen kysyntä talotekniikassa kasvaa, mihin vaikuttaa niin kiinteistönomistajien tarve kuin myös EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Tulevat vaatimukset ohjaavat rahoitusta kestäviin ja energiatehokkaisiin kohteisiin.
Yksi kehitystä jarruttava tekijä on kustannustason nousu. Inflaatio ja korkojen nousu hidastavat lähitulevaisuudessa uudisrakentamista, mutta korjausrakentamisessa löytyy paljon energiasäästöpotentiaalia. Kiinteistönomistajien halu hallita kustannuksia energiatehokkuutta lisäämällä kasvaa, kun ensi talven sähkö ja lämpölaskut lankeavat maksuun.
Marko Holopainen
toimitusjohtaja
Bravida Finland
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehdessä 12.9.2022
