Tätä mieltä minä olen: Energiatehokkuus osana aktiivista kiinteistönhoitoa
Energiakulutusta ei voida vähentää loputtomiin. Ennen pitkää se johtaisi tilanteeseen, jossa varoisimme käyttämästä energiaa lainkaan.
Valitettavan usein vastaan tulee kiinteistöjä, joiden järjestelmistä ei ole kenelläkään kokonaisvaltaista käsitystä. Järjestelmät eivät keskustele keskenään, ja niitä ylläpitävä henkilöstö on saattanut vaihtua useaan otteeseen. Jopa kiinteistön käyttötarkoitus on voinut muuttua vuosien varrella. Lopulta kenelläkään ei ole selkeää kuvaa siitä, miten hyvin kiinteistön järjestelmät on mukautettu nykyiseen käyttöön.
Energiatehokkuus edellyttää, että kiinteistön järjestelmät on säädetty nykytilanteen mukaan. Tämä ei vaadi suuria investointeja, vaan alkuun pääsee optimoimalla olemassa olevia järjestelmiä. Kun kokonaiskuva on tiedossa, voidaan analysoida, miten järjestelmien toimintaa tulee muuttaa.
Parempi kokonaiskuva lisää kiinteistön toimintavarmuutta, vähentää odottamattomien häiriötilanteiden määrää sekä energiankulutusta ja pidentää käyttöikää. Tämä kaikki yhdessä pienentää kiinteistön ilmastovaikutusta.
Energiatehokkuusdirektiivi kiristää vaatimuksia
EU:n uusi energiatehokkuusdirektiivi astuu voimaan kesällä 2026. Uusi direktiivi ei enää vain ohjaa asioita oikeaan suuntaan, vaan vaatii kiinteistöjen omistajilta selkeitä tekoja, toimenpiteitä ja raportointia.
Direktiivi ei aiheuta vastuullisille kiinteistönomistajille paniikkia, sillä hyvä kiinteistönhoito antaa jatkossakin mielenrauhan. Sen sijaan tietyistä toimenpiteistä laistaneille omistajille voi tulla ikäviä yllätyksiä. Energiatehokkuusdirektiivissä on otettu vuosi 2020 referenssiksi: vuoden 2020 energiankulutuskeskiarvot toimivat verrokkina kiinteistöille.
Direktiivi edellyttää kiinteistönomistajia raportoimaan kiinteistön energiatehokkuudesta julkisesti. Jos kiinteistö on ylläpidetty huonosti ja energiatehokkuus on lipsunut huonolle tolalle, voi esimerkiksi remonttilainan saaminen hankaloitua, kun investointitaakka on kasvanut liian suureksi kiinteistön arvoon nähden.
Automaatio on jo arkipäivää
Kiinteistö muodostuu monesta osa-alueesta, kuten ilmanvaihtokoneista, valaisinratkaisuista, lämmitystekniikasta sekä ovista ja ikkunoista. Näille voidaan tehdä energiatehokkuusparannuksia, mutta hyvä kiinteistönpito edellyttää myös kiinteistön toimivuuden valvontaa.
Kiinteistöautomaatiossa ja sen ohjattavuudessa on muutamassa vuodessa tapahtunut todella suuri harppaus, kun koneoppiminen on tullut perinteisemmän automaation rinnalle. Nykyään voidaan seurata reaaliaikaisesti ulkolämpötiloja ja pörssisähkön hintaa, ja sen perusteella päättää, käytetäänkö kiinteistön lämmitykseen ilmalämpöpumppua vai kaukolämpöä.
Automatiikan käyttöönotto ei välttämättä tarkoita kalliita investointeja, vaan sen avulla voidaan optimoida jo käytössä olevaa järjestelmää. Kiinteistöön toteutetaan ensin mittariautomaatio, jonka avulla nykyjärjestelmästä saadaan kaikki irti. Näin löydetään säästöjä, joilla rahoitetaan mahdollinen suurempi korjausurakka.
Hyvä kumppani määrittelee yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa tavoitteet kiinteistönhoidolle. Kun kiinteistön järjestelmistä saatava data viedään fiksuun automaatiojärjestelmään, ei kumppani välttämättä olekaan enää vanhan ajan kiinteistönhoitaja, joka lakaisee pihaa ja vaihtaa lamppuja pyydettäessä. Sen sijaan hän on moderni asiantuntija, joka hyödyntää dataa ja automaatiota kiinteistön energiatehokkuuden ja toimivuuden optimoimiseksi.
Kokonaisvaltainen lähestymistapa ja kestävä kehitys kulkevat käsi kädessä.
Hannu Halme
Liiketoimintapäällikkö, Energy Management , Bravida Finland Oy
Puh. +358 449700625
hannu.halme@bravida.fi
