Yritysten kasvu ja vientimahdollisuudet vahvemmin esiin EU:n elpymispaketissa

Report this content

Suomen tulee olla edelläkävijä EU:n elpymispaketin suuntaamisessa elinkeinojen rohkeaan uudistamiseen ja viennin kasvattamiseen. Kestävän kasvun ohjelman investoinnit on valittava siten, että ne kannustavat yrityksiä investointeihin, ja tavoitteena pitää olla mahdollisimman suuri vaikuttavuus.

Yritysten kasvu ja vientipotentiaalin kehittäminen eivät nouse esiin Suomen kestävän kasvun ohjelman kriteereissä. Suomen kestävän kasvun ohjelma tulee määrittämään sen, miten Suomelle tulevat EU:n elpymisvälineen varat tullaan suuntaamaan. Valtiovarainministeriö on hahmotellut ohjelman suuntaviivat, ja kriteeristö on pääosin tarkoituksenmukainen: investointien synergia, laajat kokonaisuudet, sekä yksityisten investointien vivutus ovat tärkeitä. Kriteereissä ei kuitenkaan nosteta esiin Suomen tulevan kasvun kannalta keskeisimpiä seikkoja eli vaikutuksia yritysten kasvuun tai vientipotentiaalin kehitykseen.

”EU:n laajuisella RRF-paketilla edistetään koko Euroopan tasolla vihreää ja digitaalista siirtymää, mikä avaa myös markkinamahdollisuuksia.  Suomen tulisi omassa paketissaan priorisoida sellaisia investointikohteita, jotka luovat kasvu- ja vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Nyt kriteereissä eivät valitettavasti kuitenkaan näy yritysten kasvuun tai varsinkaan vientipotentiaalin kehitykseen liittyvät seikat”, sanoo Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola.

Elpyminen käynnistyy vain, jos yritykset alkavat investoida. Tämä tapahtuu aikanaan kasvavan kysynnän kautta, mutta sitä ennen pitää tukea yritysten tulevaisuusinvestointeja, jotka voivat olla innovaatiohankkeita tai tuotantokapasiteetin rakentamista. Kestävän kasvun ohjelman investoinnit pitäisikin valita siten, että ne kannustavat yrityksiä investointeihin.

Nopeavaikutteiset toimet elpymisen kannalta keskeisiä

Nopea toiminta ja nopeavaikutteiset toimet ovat Suomen elpymisen kannalta keskeisiä. Toimet kannattaa rakentaa pääosin olemassa olevien instrumenttien varaan. Yksi toimiva kokonaisuus on Business Finlandin veturiyritysrahoitus, jonka tavoitteena on saada yritykset lisäämään huomattavasti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa (TKI) Suomessa ja luomaan uuteen liiketoimintaan tähtääviä miljardiluokan ekosysteemejä. Viime vuonna käynnistyneessä hankkeessa veturiyritykset ovat sitoutuneet lisäämään TKI-toimintaansa Suomessa yhteensä sadoilla miljoonilla eurolla ja luomaan satoja uusia TKI-työpaikkoja vuoteen 2024 mennessä. 

”Olemme asettaneet riman hyvin korkealle, merkittäviä muutoksia saadaan aikaan vain merkittävillä panostuksilla. Tehtävämme on auttaa suomalaisia yrityksiä jatkuvasti parantamaan kilpailukykyään, mille on entistä suurempi tarve koronakriisin jälkeen markkinoiden uusjakotilanteessa. Veturiyrityshankkeen kautta monet Kestävän kasvun ohjelman tavoitteista voitaisiin saavuttaa, mutta emme valitettavasti pysty jatkamaan lupaavasti alkanutta veturirahoitusta ilman lisäpanostuksia, esimerkiksi Kestävän kasvun ohjelmasta”, sanoo johtaja Teija Lahti-Nuuttila Business Finlandista.

Valtion talousarvio vuodelle 2021 sisältää viime vuoteen verrattuna yhteensä noin 100 milj. euron leikkauksen Business Finlandin kautta elinkeinoja uudistavaan budjettirahoitukseen. Tarve elinkeinoelämän uudistumiselle, ja Business Finlandin palveluille on kuitenkin suurempi kuin koskaan: asiantuntija- ja rahoituspalvelujen kysyntä on erittäin vilkasta kaikilla Business Finlandin toiminta-alueilla, ja esimerkiksi normaalin innovaatiorahoituksen kysyntä vuoden 2020 aikana oli yli 20 prosenttia suurempaa kuin vuotta aiemmin. Lukuisat kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset myös osoittavat, että yrityksille suunnattu julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää yritysten omia tutkimus- ja kehitysinvestointeja.

Business Finland esittää, että Suomen kestävän kasvun ohjelma rakennetaan toteuttamaan seuraavia prioriteetteja:

  • Kannustetaan yrityksiä investoimaan. Elpyminen käynnistyy vain, jos yritykset alkavat investoida. Tämä tapahtuu aikanaan kasvavan kysynnän kautta, mutta sitä ennen pitää tukea yritysten tulevaisuusinvestointeja, jotka voivat olla innovaatiohankkeita tai tuotantokapasiteetin rakentamista. Ohjelman investoinnit pitäisi valita siten, että ne kannustavat yrityksiä investointeihin.
  • Priorisoidaan nopeasti toimeenpantavia ja nopeasti tuloksia tuottavia toimintamuotoja. Nopea toiminta ja nopeavaikutteiset toimet ovat elpymisen kannalta keskeisiä. On tietysti eduksi, jos nämä samalla johtavat pitkäkestoisiin vaikutuksiin. Toimet kannattaa rakentaa pääosin olemassa olevien instrumenttien varaan.
  • Panostetaan suuriin, rakenteellisia uudistuksia vauhdittaviin toimenpidekokonaisuuksiin. Elinkeinoelämän uudistumisen onnistumisen kannalta olisi tärkeää, että panostukset olisivat riittävän suuria, ja ohjelmassa pitäisi pyrkiä ennemmin saamaan liikkeelle muutamia pitkävaikutteisia, isoja hankkeita kuin paljon pieniä.
  • Kohdennetaan panostukset erityisesti nopeasti kasvaviin vientimahdollisuuksiin. EU:n laajuisella RRF-paketilla edistetään koko Euroopan tasolla vihreää ja digitaalista siirtymää, mikä avaa myös markkinamahdollisuuksia.  Suomen tulisi omassa paketissaan priorisoida sellaisia investointikohteita, jotka luovat kasvu- ja vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
  • Turvataan Business Finlandin kyky tukea yritysten uudistumista ja kriisistä elpymistä. Valtion talousarvio vuodelle 2021 sisältää viime vuoteen verrattuna yhteensä noin 100 milj. euron leikkauksen Business Finlandin kautta elinkeinoja uudistavaan budjettirahoitukseen.* Suunta on erittäin huolestuttava, ja asettaa suuria paineita siihen, että budjettirahoituksen vajetta pyritään paikkaamaan EU:n elpymisrahastoihin liittyvillä päätöksillä. Suomella ei ole varaa säästää tulevaisuusinvestoinneista.
 

*Tarkastelussa ei ole otettu huomioon vuoden 2020 lisätalousarvioissa korona-viruksen aiheuttamiin häiriötilanteisiin kohdennettua erityisrahoitusta ja sen toimeenpanon rahoitusta, joka käytettiin Business Finlandin tavanomaisesta rahoituksesta poikkeavin kriteerein.

Lisätietoja medialle:

Kaisa Hernberg
yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtaja, Business Finland
kaisa.hernberg (at) businessfinland.fi
+358 40 562 3242

Business Finland on suomalainen julkinen toimija, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymispalveluita sekä edistää matkailua ja investointeja Suomeen. Organisaatiossa työskentelee 750 asiantuntijaa noin 40 toimipisteessä maailmalla ja 16 toimipaikassa Suomessa. Business Finland on osa Team Finland -verkostoa. www.businessfinland.fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Liitteet & linkit