Ahdistuneisuushäiriö voi viedä vuosia potilaan elämästä hukkaan – turhaan
Suomalaisista noin kuusi prosenttia sairastaa yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä. Se heikentää merkittävästi elämänlaatua ja työkykyä. Se voi lamaannuttaa ihmisen toimintakyvyn niin, ettei hän enää ymmärrä olevansa sairas, eikä osaa hakea apua. Ahdistuneisuushäiriö on kuitenkin diagnosoitavissa oleva sairaus, jota voidaan hoitaa. Ahdistusoireet ilmaantuvat tavallisesti nuoressa aikuisiässä ja voivat pitkittyessään viedä jopa vuosia ihmisen elämästä, jos hän joutuu sinnittelemään vaihtelevien oireidensa kanssa ilman apua. Pitkittynyt ja ilman syytä ilmenevä ahdistus ja huoli sekä epämääräiset fyysiset oireet sekoitetaan usein masennukseen. Niitä saatetaan myös vähätellä normaaliin arjen paineisiin kuuluviksi. Ahdistuneisuushäiriöstä on kuitenkin kyse silloin, kun huoli ja murhe on selkeästi liioiteltua, se kestää yli puoli vuotta ja haittaa normaalia elämää ja toimintakykyä. Huolenaiheita saattavat olla esimerkiksi oma tai lähimmäisten terveydentila, ihmissuhteet tai taloudellinen tilanne. – Perusterveydenhuollon potilaista noin 10 prosenttia sairastaa ahdistuneisuushäiriötä. Sairauteen liittyvät krooniset somaattiset oireet, kuten sydämen tykytykset, hikoilu, vatsavaivat ja hengen ahdistus tunnistetaan ja pyritään hoitamaan. Yhteyttä ahdistuneisuushäiriöön ei välttämättä tunnisteta. Ahdistuneisuushäiriölle kuitenkin on diagnoosi ja sitä voi ja pitää hoitaa, psykiatri Tarja Melartin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo. Hoitona kognitiivinen psykoterapia ja lääkitys Yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan kognitiivisella psykoterapialla ja lääkkeillä. Käyttäytymisterapialla pyritään ahdistuneisuusherkkyyden ja epävarmuuden tunteen vähentämiseen sekä vaikeiden tilanteiden hallinnan parantamiseen. Lääkehoitoa harkitaan silloin, jos ahdistuneisuusoireet jatkuvat yli puoli vuotta. Esimerkiksi pregabaliini-valmiste hillitsee yliaktiivisen hermosolun toimintaa vähentäen ahdistuneisuusoireita. Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa käytetään myös bentsodiatsepiineja, SSRI-valmisteita, buspironia ja venlafaksiinia. – Kokemuksemme mukaan ihmiset eivät oikein tiedä, mistä hakea apua. He sinnittelevät liian kauan ongelmiensa kanssa yksin ja yrittävät lievittää hankalaa tilannetta esimerkiksi alkoholilla. Yhden ihmisen ahdistuneisuus kuormittaa parisuhdetta mutta myös työyhteisöä. Moni salaa oireitaan työpaikan menettämisen pelossa, kuntoutuspäällikkö Maija Nykopp Mielenterveyden keskusliitosta sanoo. Mielenterveyden Keskusliiton tietopalvelu Propellista saa tietoa ja neuvontaa mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Mielenterveyden keskusliiton matalan kynnyksen neuvontayksikköjä on Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Valtakunnallinen neuvontapuhelin palvelee numerossa 0203 91920.
Avainsanat: