Eurooppalainen tutkimus paljastaa: Suomalaisnuoret haluavat nautiskella rajoituksetta
Euroopan nuorten asenteissa ja mielipiteissä on isoja eroja eri maiden välillä. Suomalaiset nuoret poikkeavat ikätovereistaan muun muassa asenteissaan nautintojen rajoittamiseen. Kansainvälinen Future Foundation -tutkimuslaitos selvitti 15–24-vuotiaiden yleistä suhtautumista kuluttamiseen ja yhteiskunnallisiin asioihin.
Suomalaisnuoret suhtautuvat nautintojen rajoittamiseen eurooppalaisia ikätovereitaan nihkeämmin. Kotona tapahtuvan alkoholinkäytön rajoittamiseen liittyvää kampanjointia kannattaa suomalaisista vain 24 prosenttia, kun vastaava osuus yleiseurooppalaisella tasolla on 38 prosenttia. Kansainvälisen lentoliikenteen verotuksen nostamista kannattaa suomalaisista nuorista alle joka viides. Eurooppalaisnuorista samaa mieltä oli joka kolmas.
Myöskään markkinointi ei tutkimuksen mukaan tavoita kohderyhmäänsä. Nuorista 65 prosenttia väittää, ettei kiinnitä juuri koskaan huomiota televisiomainoksiin. Suomessa osuus on jonkin verran pienempi, 54 prosenttia. 51 prosenttia eurooppalaisista nuorista katsoo, että mainokset eivät kuvasta heidän elämäänsä – Suomessa vastaava osuus on 44 prosenttia. Eurooppalaisista nuorista 39 prosenttia käyttää Internetiä samalla, kun katsoo televisiota. Suomessa vain 25 prosenttia nuorista käyttää yhtä aikaa Internetiä ja katsoo televisiota.
Suomalaisnuorista vain vajaat 50 prosenttia haluaa olla jatkuvasti tavoitettavissa, kun Euroopan maiden keskiarvo on 70 prosenttia. Tutkimus romuttaa yleistykset nuorten tekniikkariippuvaisuudesta: 56 prosenttia suomalaisista ja 58 prosenttia eurooppalaisista haluaa käyttää matkapuhelinta ainoastaan puheluiden soittamiseen ja tekstiviesteihin.
Poliittinen aktiivisuus ei ole eurooppalaisnuorille tärkeää. Vaikka 15–24-vuotiaat muodostavat ryhmän, joka osallistuu vanhempia ikäryhmiä todennäköisemmin mielenosoituksiin, vain pieni osa heistä tekee niin. 59 prosenttia suomalaisista ilmoitti äänestäneensä edellisissä valtakunnallisissa vaaleissa, kun vastaava luku Euroopan-tasolla oli 52 prosenttia.
Yllättäen eurooppalaiset 15–24-vuotiaat sijoittuvat poliittisella kartalla yhtä oikealle kuin 40–54-vuotiaat, erityisesti Tšekin tasavallassa, Virossa, Isossa-Britanniassa, Unkarissa, Alankomaissa, Norjassa, Portugalissa ja Slovakiassa. Suomalaisten vastaajien näkemykset asettuvat poliittisen kartan keskivaiheille.
Suomalaiset ovat kuitenkin hieman vertailuryhmää lainkuuliaisempia. Heistä 57 prosenttia katsoo, että lakia on noudatettava, vaikkakin oman hyödyn kustannuksella. Euroopan maiden keskiarvo oli 53 prosenttia.
Pukeutumisessa suomalaisnuori vierastaa merkkiuskollisuutta. Suomalaisista vastaajista peräti 57 prosenttia on sitä mieltä, että vaatemerkillä ei ole merkitystä. Eurooppalaisista nuorista samaa mieltä on reilut 44 prosenttia. Merkkiuskollisia on Suomessa joka neljäs ja Euroopassa joka kolmas.
”Yksilöllisyyden korostuminen merkitsee sitä, että nuorten mielipiteet vaihtelevat suuresti iän, maan ja aiheen mukaan”, Future Foundationin toimitusjohtaja Christophe Jouan sanoo. ”Nuoriin kohdistuvassa markkinoinnissa on yhä tärkeämpää käyttää useita erilaisia tutkimusmenetelmiä, jotka jatkuvasti haastavat ja päivittävät käsityksiä nuorisosta.”
Future Foundationin tutkimukseen haastateltiin 9 456 15–24-vuotiasta eurooppalaista yhteensä 27 Euroopan maasta. Tutkimukseen osallistui 520 suomalaista.