Fisher-Pricen kyselytutkimus: Pienten lasten vanhemmat luottavat itseensä kasvattajina
Suomalaisista alle 2-vuotiaiden lasten vanhemmista yli 90 % kokee olonsa itsevarmaksi roolissaan. Suurin osa vanhemmista luottaa maalaisjärkeen ja omaan vaistoonsa kasvatukseen liittyviä valintoja tehdessään.
Leluvalmistaja Fisher-Pricen tammikuussa 2010 teettämään kyselytutkimukseen osallistui yli 2 000 alle 2-vuotiaan lapsen vanhempaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Saksasta, Belgiasta ja Alankomaista. Valtaosa tutkimukseen vastanneista vanhemmista kokee, että he löytävät hyvin tietoa kasvattamiseen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Varsinkin suomalaiset ja ruotsalaiset olivat tyytyväisiä tiedon saatavuuteen. Noin puolet suomalaisista vastaajista etsii uutta tietoa lasten kasvatuksesta ja kehityksestä aktiivisesti eri lähteistä, mikä on selvästi vähemmän kuin muissa tutkimuksen maissa. Esimerkiksi Norjassa aktiivisesti tietoa etsivien määrä on yli 80 prosenttia. Kaikkien tutkittujen maiden keskiarvo oli 70 prosenttia. Kaikissa tutkituissa maissa vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että lastenlääkärit, asiantuntijat ja perhe ovat luotettavimpia tietolähteitä kasvattamiseen ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Suomalaisvanhempien ensisijaisia tietolähteitä ovat ystävät ja sukulaiset, vaikkakin suomalaisvanhemmat kysyivät kasvatukseen liittyvistä asioista ylipäätään harvemmin sukulaisilta kuin muissa tutkituissa maissa. Tiedon helppo saatavuus ja kätevyys ovat tehneet internetistä kirjoja, aikakauslehtiä ja sanomalehtiä suositumman tietolähteen. Tutkimuksesta selvisi myös, että internetin keskustelufoorumeja käytetään paljon, joskaan niiden sisältöön ei välttämättä luoteta. Tietoa etsiessään suomalaisvanhemmista yli 30 % törmäsi ristiriitaisiin ja epäluotettaviin tietoihin usein ja noin 57 % joskus Vain noin 6 % vanhemmista piti ristiriitaisia tietoja hyvin häiritsevinä. Esimerkiksi Belgiassa ja Alankomaissa yli 20 % vanhemmista koki ristiriitaisen tiedon häiritsevänä. Oma vaisto ratkaisee Kaikissa maissa vanhemmat luottivat pääosin omaan vaistoonsa ristiriitaisiin viesteihin törmätessään. Lastenpsykiatri Per Schultz Jørgensenin mukaan tämä on terve merkki. Yleisesti ottaen hänestä vanhempien kannattaa suhtautua kriittisesti tarjottuun tietoon varsinkin, jos se tulee itse asiantuntijaksi julistautuneilta henkilöiltä tai julkkiksilta. Jørgensen myös painottaa, että on tärkeää luottaa omaan vaistoonsa: ”Tiedonkulkua ei voi tietenkään rajoittaa, eikä sitä edes kannattaisi tehdä, sillä asiantuntijapuheenvuoroja tarvitaan. Neuvojen pitää kuitenkin tukea vanhemmuuden avaintekijää, itseluottamusta. Vanhemmuudessa tärkeintä on olla aito ja luotettava. ”Ongelmatilanteissa tietoa kysytään yleensä ensimmäiseksi omalta perheeltä. On luontevaa kysyä neuvoa esimerkiksi omilta vanhemmilta tai sisaruksilta. Perhesuhteilla on nykyisin suurempi merkitys kuin vielä pari vuotta sitten. Sähköposti ja tekstiviestit ovat tehneet yhteydenpidosta helppoa ja auttaneet vanhempia hyödyntämään verkostojaan aiempaa paremmin”, tiivistää Per Schultz Jørgensen.
