Pohjoismainen tutkimus ruokahävikistä:Suomalaiset heittävät vähiten ruokaa pois
Suomalaisilta jää vähiten poisheitettävää ruokaa verrattuna muihin pohjoismaalaisiin, selviää Siemens-kodinkoneiden tekemässä pohjoismaisessa tutkimuksessa. Ruotsalaisten ruokahävikki on määrältään pohjoismaiden suurinta. Omatunto puolestaan kolkuttaa eniten tanskalaisilla, kun ruokaa heitetään pois. Siemens tuo esille ruokajäteongelmaa valokuvaaja Klaus Pichlerin huomiota herättävällä One Third -näyttelyllä.
YK:n mukaan kolmasosa kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy roskikseen joko tuotantoketjun eri vaiheissa tai kotitalouksissa. Ruokahävikki on valtavaa resurssien tuhlausta ja kuormittaa ympäristöä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n Save Food -ruokahävikkihankkeen kumppanina Siemens-kodinkoneet kartoitti kyselytutkimuksen avulla asenteita ruokahävikkiin Pohjoismaissa. Yli 4 000 vastaajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta kertoivat esimerkiksi kuinka usein he heittävät ruokaa pois, miksi tekevät niin ja potevatko he siitä huonoa omatuntoa. Suomalaisia vastaajia oli kaikkiaan 1 023.
Suomalaisten ruokahävikki pienintä
Tutkimustulosten mukaan noin puolet (50,9 %) suomalaisista vastaajista heittää ruokaa pois 1-3 kertaa kuukaudessa. Viidesosa vastaajista heittää ruokaa pois 1-3 kertaa viikossa (21,7 %) ja yhtä usealta ruokahävikkiä ei synny lainkaan (21,1 %). Joka päivä tai 4-6 kertaa viikossa ruokaa joutuu heittämään pois 6,2 prosenttia. Ruotsissa vastaava luku on 23 prosenttia, Norjassa 22,1 prosenttia ja Tanskassa 16,5 prosenttia.
Omatunto kolkuttaa ruokaa pois heitettäessä
Lähes kolme neljästä (72,5 %) ilmoitti, että he potevat aina tai joskus huonoa omatuntoa heittäessään ruokaa pois. Vähemmän kuin joka kahdeksannella (12,8 %) omatunto ei kolkuta. Varsinkin nuoret, 20–29-vuotiaat, vastaajat kärsivät huonosta omatunnosta heittäessään pois ruokaa (80,1 %). Ikäryhmässä 56–70-vuotiaat vastaava luku on 63,2 prosenttia.
Ikäryhmien välillä on kyselytutkimuksen mukaan myös suuri ero siinä, kuinka usein ruokaa heitetään pois. Vähiten tätä tekee ikäryhmä 20–29-vuotiaat (5,1 %) ja eniten 56–70-vuotiaat (25,3 %). Toiseksi vähiten ruokahävikkiä vastaajista kertoi tekevänsä 30–39-vuotiaat (11,1 %) ja kolmanneksi 40–55-vuotiaat (12,6 %).
Arvioidessaan ruuan syömiskelpoisuutta, 69 prosenttia suomalaisista vastaajista kertoi luottavansa hajuaistiin. Noin puolet (54 %) käyttää arvioin tekemiseen näköhavaintoja ja noin kolmannes (31,6 %) maistaa ruokaa. Parasta ennen -päiväyksen perusteella ruuan poisheittämiseen päätyi 38 prosenttia vastaajista.
Huono omatunto syntyi erityisesti rahan hukkaan menemisestä (62,5 %). Maantieteelliset erot eivät olleet suuria, mutta itäsuomalaisen (14 %) omatunto soimasi ympäristönkuormittamisesta yli viisi kertaa useammin kuin länsisuomalaisen (2,6 %).
Ikäryhmien välille eroa tuli eniten muissa maissa olevan nälänhädän vaikutuksesta omantunnon kolkuttamiseen. Siinä missä 20–29-vuotiaista vain 9,6 prosenttia valitsi tämän syyksi, 56–70-vuotiaista jopa 39,6 prosenttia koki sen eniten vaikuttavaksi tekijäksi.
Pohjoismaisessa vertailussa tanskalaisilla on huonoin omatunto ruokaa pois heitettäessä (75 %). Ruotsalaisista huonoa omatuntoa potee (71,6 %) ja epätodennäköisimmin huono omatunto kolkuttaa norjalaisilla (67,5 %). Suomalaiset sijoittuvat tässä vertailussa toiseksi (72,5 %).
Vihannekset ja kasvikset roskikseen muita useammin
Kolme neljästä (77,4 %) vastasi heittävänsä pois vihanneksia (50,4 %) ja hedelmiä (27 %). Maidosta syntyi ruokahävikkiä 23 prosentilla vastaajia. Seuraavaksi eniten poisheitettävää ruokaa syntyi lihasta (19,9 %) ja kalasta (12 %). Yksittäisistä elintarvikkeista vähiten heitettiin pois kananmunia (7,8 %).
Ruoka säilyy pidempään oikeassa lämpötilassa
Puolet (49,6 %) suomalaisista vastaajista tiesi, että jääkapin oikea lämpötila on 4-5 lämpöastetta. Tuossa lämpötilassa ruokaa säilyy parhaiten. 29 prosenttia arvioi sopivan lämpötilan olevan 6 astetta tai enemmän.
”Jokainen meistä voi vaikuttaa osaltaan ruokahävikin määrään. Pidämme tärkeänä lisätä ihmisten tietoisuutta ruokahävikistä ja miten sitä voi vähentää säilyttämällä elintarvikkeita oikealla tavalla ja parantamaa näin niiden säilyvyyttä.”, sanoo BSH Kodinkoneiden Kristiina Pakarinen.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä kesä-heinäkuussa 2013 ja sen toteutti tutkimusyritys Snabba Svar/Cint. Suomessa kyselyyn vastasi 1 023 vastaajaa, Ruotsissa 1 020, Norjassa
1 005 ja Tanskassa 1 019. Vastaajat olivat iältään 20–70-vuotiaita.
Klaus Pichlerin kuvat ovat nähtävillä Pinterestissä
Tutkimustulokset Suomessa:
Heitätkö pois ruokaa?
kaikki:
4-7 kertaa/vko 6,2 %
1-3 kertaa/vko 21,7 %
1-3 kertaa/kk 50,9 %
En koskaan 21,1 %
Miehet:
4-7 kertaa/vko 6,6 %
1-3 kertaa/vko 20,3 %
1-3 kertaa/kk 49,8 %
En koskaan 23,4 %
Naiset:
4-7 kertaa/vko 6,0 %
1-3 kertaa/vko 23,2 %
1-3 kertaa/kk 52,1 %
En koskaan 18,8 %
Jos heität ruokaa pois, miksi teet niin?
Kaikki:
1. Se on ollut jääkaapissa liian pitkään 58,9 %
2. Ruoka haisee pahalta 38,3 %
3. Parasta ennen -päiväys umpeutunut 33,6 %
4. Ruoka maistuu pahalta 27,9 %
5. Muu syy 6,6 %
Miehet:
1. Se on ollut jääkaapissa liian pitkään 48,3 %
2. Ruoka haisee pahalta 33,8 %
3. Parasta ennen -päiväys umpeutunut 29,3 %
4. Ruoka maistuu pahalta 26,4 %
5. Muu syy 5,6 %
Naiset:
1. Se on ollut jääkaapissa liian pitkään 52,3 %
2. Ruoka haisee pahalta 31,5 %
3. Parasta ennen -päiväys umpeutunut 27,9 %
4. Ruoka maistuu pahalta 21,2 %
5. Muu syy 5,7 %
Tunnetko huonoa omaatuntoa ruoan pois heittämisestä?
Kaikki:
Kyllä 72,5 %
En 12,8 %
En heitä koskaan ruokaa pois 14,7 %
Miehet:
Kyllä 65,8 %
En 18,5 %
En heitä koskaan ruokaa pois 15,6 %
Naiset:
Kyllä 79,4 %
En 6,9 %
En heitä koskaan ruokaa pois 13,7 %
Miksi tunnet huonoa omaatuntoa?
Kaikki:
Se on rahan tuhlausta 62,5 %
Tuntuu pahalta, koska osa ihmisistä
kärsii nälänhädästä 22,0 %
Se on ympäristölle haitallista 8,6 %
En ole varma, onko ruoka syömäkelvotonta 4,4 %
Muu syy 2,4 %
Miehet:
Se on rahan tuhlausta 65,7 %
Tuntuu pahalta, koska osa ihmisistä
kärsii nälänhädästä 21,1 %
Se on ympäristölle haitallista 4,7 %
En ole varma, onko ruoka syömäkelvotonta 6,5 %
Muu syy 2,1 %
Naiset:
Se on rahan tuhlausta 59,9 %
Tuntuu pahalta, koska osa ihmisistä
kärsii nälänhädästä 22,7 %
Se on ympäristölle haitallista 12,0 %
En ole varma, onko ruoka syömäkelvotonta 2,7 %
Muu syy 2,7 %
Minkälaista ruokaa heität useimmiten pois?
Kaikki:
1. Meijerituotteita 58,4 % 2. Vihanneksia 50,5 %
3. Hedelmiä 27,0 %
Miehet:
1. Meijerituotteita 52,5 % 2. Vihanneksia 41,7 %
3. Hedelmiä 20,3 %
Naiset:
1. Meijerituotteita 47,1 % 2. Vihanneksia 44,4 %
3. Hedelmiä 25,9 %
Siemens-kodinkoneiden säilytys- ja käsittelyvinkkejä ruuan pidempään säilymiseen*:
Liha:
• Laita tuore liha ja jauheliha suoraan jääkaappiin, kun pääset kotiin kaupasta. Mitä paremmin kylmäketju kestää katkeamattomana, sitä paremmin liha säilyy.
• Jos liha ei haise pahalle tai ole sotkuista, älä epäröi syödä sitä, vaikka viimeinen käyttöpäivä olisikin mennyt. Muista lämmittää lihaa perusteellisesti.
• Litistä jauheliha ennen pakastamista. Tämä edistää nopeampaa jäädyttämistä ja estää jääkiteiden muodostumisen. Näin ylimääräinen neste ei haittaa lihan kypsentämistä.
Hedelmät ja vihannekset:
• Eri hedelmät ja vihannekset säilyvät parhaiten eri lämpötiloissa; jotkut säilyvät parhaiten 6‒12 lämpöasteessa, kun taas toiset 2‒5 asteessa.
• Säilytä jääkaapissa (2‒5 lämpöastetta): appelsiinit, marjat, mansikat, päärynät, omenat, viinirypäleet, porkkanat, retiisit, kaali, salaatti, sipuli, tuoreet pavut, sienet, valkosipuli, parsa, pinaatti.
• Kurkku on herkkä sekä korkealle että matalalle lämpötilalle. Tomaateista tulee paremman makuisia, kun niitä säilytetään huoneenlämmössä.
• Sienille sopiva säilytystapa on pitää ne avoimessa paperipussissa jääkaapissa.
• Hedelmät säilyvät miedosti sokeroituina tai sokeriliemessä vuoden pakastimessa.
Kalat ja äyriäiset:
• Tuoretta kalaa tulee säilyttää noin 2 lämpöasteessa. Jääkaapin suositeltu lämpötila 5 astetta ei ole optimaalinen.
• Pakasta kala pienessä määrässä vettä, jolloin se säilyy entistä paremmin.
Maito ja kerma:
• Säilyvyys avatussa astiassa riippuu vuodenajasta ja siitä, kuinka usein maito tai kerma otetaan huoneenlämpöön. Älä heitä pois, ennen kuin näet tai haistat maitotuotteen olevan pilaantunutta. Jos maito tai kerma näyttää pääsevän vanhentumaan, sen voi pakastaa ja käyttää ruuanlaittoon tai leivontaan.
Säilyvyysajat pakastimessa:
• Rasvainen kala, 2‒3 kuukautta
• Vähärasvainen kala, 6‒12 kuukautta
• Vähärasvainen liha (nauta), 8‒12 kuukautta
• Sianliha, 4‒6 kuukautta
• Marjat ja hedelmät sokerin kanssa, 12 kuukautta
• kuorittua vihannekset, 12 kuukautta
• Leipä, 12 kuukautta vuosi
* Lähde: http://slangintematen.se
Lisätietoja
Kristiina Pakarinen
BSH Kodinkoneet
p. 020 751 0724
s-posti: kristiina.pakarinen (at) bshg.com
Cocomms Oy
Joni Svärd
p. 050 547 3258
s-posti: joni.svard (at) cocomms.com
Lisätietoa tuotteista http://www.siemens-home.fi/
BSH Kodinkoneet Oy on Euroopan johtavan kodinkonevalmistajan Bosch and Siemens Home Appliances Groupin tytäryhtiö. BSH Kodinkoneet myy ja markkinoi Bosch, Siemens, Gaggenau ja NEFF -kodinkoneita. Yhtiön liikevaihto Pohjoismaissa oli vuonna 2012 noin puoli miljardia euroa.
Avainsanat:
