Uusi tutkimus selvittää, voidaanko tablettisiedätyshoidolla ehkäistä astmaa heinäallergisilla lapsilla
Siitepölykausi on vasta alkamassa Suomessa poikkeuksellisen kylmän talven jälkeen. Koivun ja heinän siitepölystä oireita saavien tulisi viimeistään nyt tarkistaa lääkityksen toimivuus. Heinän siitepölyallergiaa voidaan hoitaa välttämällä allergeenia, käyttämällä oireenmukaista lääkitystä ja siedätyshoidolla. Heinäallergian tavallisimpia oireita ovat nuha, hengitysvaikeudet, ihoärsytys sekä kutisevat ja vuotavat silmät.
Kansalliset hoitosuositukset korostavat siedätyshoidon aloittamista, jos siitepölyt aiheuttavat merkittäviä oireita oirelääkityksestä huolimatta. Siedätyshoito on tehokas ja hyvin siedetty allergisten sairauksien hoitomuoto.¹ Se on tällä hetkellä ainoa näiden sairauksien hoitomuoto, joka vaikuttaa itse allergian syyhyn ja kasvattaa elimistön sietokykyä. Uutta tieteellistä näyttöä siedätyshoidon tehosta saadaan muutaman vuoden kuluttua, kun kansainvälisen GAP-tutkimuksen* tulokset valmistuvat. Suomi on mukana tässä maailman ensimmäisessä tutkimuksessa, joka selvittää tablettisiedätyshoidon mahdollisuutta estää allergisen nuhan kehittymistä astmaksi. Potilasvalinnat ovat parhaillaan käynnissä Turun, Tampereen ja Helsingin tutkimuskeskuksissa. Suomen tutkimuksen johtaja, lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri, dosentti Erkka Valovirta korostaa, että tutkimus tehdään jo käytössä olevalla heinän siedätyshoitotabletilla, jolla voidaan hoitaa yli viisivuotiaiden lasten ja aikuisten heinäallergiaa. – Etsimme kliiniseen lääketutkimukseen 5-12-vuotiaita lapsia, joilla on merkittäviä heinän siitepölyn aiheuttamia allergiaoireita. Tavoitteena on selvittää, voidaanko siedätyshoidolla vaikuttaa allergisen sairauden luonnolliseen kulkuun ja siten mahdollisesti ehkäistä astman puhkeamista. Lapsuusiän siitepölyallergia lisää aikaisempien tutkimusten mukaan astman riskiä moninkertaiseksi, toteaa Erkka Valovirta Suomen Terveystalon Allergiaklinikasta. Esimerkiksi Turunmaan sairaalassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä poliklinikalle lähetteellä ympäryskunnista tulevista potilaista 84 prosentilla todetaan jokin allerginen sairaus, kuten astma. – On tärkeää, että allergiaepäilys tutkitaan huolellisesti. Jos siedätyshoidon käynnistämiselle ei ole estettä, aloitamme sen. Jatkohoito toteutetaan potilaan omalla terveysasemalla. Potilaat sitoutuvat useimmiten hyvin hoitoon, sillä valtaosalla oireet helpottuvat jo ensimmäisen siitepölykauden aikana, ylilääkäri, lastenallergologi Marianna Tala-Heikkilä Turunmaan sairaalasta toteaa. Pahimmillaan allerginen nuha hankaloittaa huomattavan paljon elämää, jos nenä- ja silmäoireiden lisäksi esiintyy väsymystä, keskittymiskyvyn puutetta, työtehon alenemista ja koulusuoritusten heikkenemistä allergisen nuhan takia. Tällä hetkellä noin 100 000 suomalaislasta kärsii koivun tai heinien siitepölystä, ja joka neljäs suomalainen kärsii silmä- ja hengitystieoireista. Heinän siitepöly aiheuttaa noin puolet näistä oireista. Siedätyshoidon piirissä on noin 10 000 suomalaista, joista noin 1 500 saa tablettisiedätyshoitoa. Merkittävästi isompi osa potilaista hyötyisi siedätyshoidosta. Osa allergista nuhaa potevista pärjää oirelääkkeillä. Niitä ovat sisäisesti nautittavat antihistamiinivalmisteet tai paikallisesti vaikuttavat nenätipat tai -sumutteet. ¹Siedätyshoidon Käypä hoito -suositus www.kaypahoito.fi (päivitetty 2008) *GAP (Grazax Asthma Prevention); lääketehdas ALKin käynnistämä astman ehkäisyä selvittävä lumekontrolloitu, kaksoissokko- ja monikeskustutkimus.Tutkimuksessa on Euroopassa mukana noin 600 heinän siitepölyallergiaa sairastavaa lasta. Lääkehoito kestää kolme vuotta ja seuranta tämän jälkeen vielä kaksi vuotta.
Avainsanat: