Varhainen diagnosointi säästäisi miljoonia euroja muistisairauksien kustannuksissa

Muistisairauksien kustannukset karkaavat käsistä ilman riittävän aikaista tunnistamista. Suomessa noin 40 % tapauksista jää edelleen tunnistamatta varhaisvaiheessa. Maailman Alzheimer-päivää vietetään 21.9.

Vaikka Suomi on muistisairauksien tunnistamisen huippumaa, on haasteena edelleen oireiden tunnistaminen aikaisessa vaiheessa. Noin 40 % uusista muistisairaustapauksista jää edelleen tunnistamatta.

– Se, että muistisairaita ei tunnisteta ajoissa, aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnalle suuria kustannusvaikutuksia. Muistisairauksien tunnistamista tulisi kehittää entisestään, jotta diagnoosi voidaan tehdä muistisairauden varhaisessa vaiheessa ja tehokas hoito voitaisiin aloittaa riittävän aikaisin, sanoo muistisairauksien Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, neurologian ylilääkäri Jaana Suhonen Jokilaakson sairaalasta.

Joka kolmas yli 65-vuotias suomalainen kärsii jonkinasteisista muistioireista. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella yli 65-vuotiaita asukkaita on lähes 50 000. Alueella hoidetaan noin 4 500 diagnosoitua Alzheimer-potilasta, joista noin 350 sairastaa taudin pitkälle edennyttä vaihetta.

– Pohjois-Savon alueella muistisairaiden hoitoketju toimii jo hyvin. Potilaat saavat sairauteensa hyvää hoitoa. Parantamalla diagnosointia ja hoitoon sitoutumista entisestään voitaisiin laitoshoidon aloittamista monen potilaan kohdalla kuitenkin vielä siirtää, Suhonen kertoo.

Diagnosoimaton muistisairaus lisää muun hoidon kustannuksia

Pitkäaikaishoidossa oli vuonna 2009 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 1550 potilasta, josta laskettuna kustannus oli arviolta noin 29,6 M€ (vuorokausihinta keskimäärin 124 € ja hoitoaika 154 vrk/potilas/vuosi)(3,4). Muistisairauksiin käytettävät lääkkeet hidastavat taudin etenemistä ja vaikuttavat täten myös todennäköisyyteen joutua pitkäaikaishoitoon. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että taudin eteneminen (vaikutus toimintakykyyn) voidaan pysäyttää jopa 18 kuukaudeksi (5), jos lääkettä käytetään säännöllisesti, kuten on määrätty. Myös kotihoitoa tukevilla toimilla on saatu pitkitettyä laitoshoitoon joutumista (6). Jokainen ehkäisty laitoshoitopaikka säästää pitkäaikaishoidon kustannuksia noin 19 000 € vuodessa (3,4). Säästettyjen eurojen lisäksi kotona asuminen vaikuttaa positiivisesti sairastuneen ja hänen läheistensä elämänlaatuun (2).

– Valtaosa kustannuksista, 85 %, liittyy potilaiden ympärivuorokautiseen hoitoon. Hyvällä hoidolla voidaan ympärivuorokautiseen hoitoon joutumista hidastaa. Diagnosoimaton ja hoitamaton, etenevä muistisairaus lisää myös muiden samanaikaisten sairauksien hoidon kustannuksia. Yli 65-vuotiailla muistipotilailla on keskimäärin 5-8 diagnosoitua oheissairautta, Suhonen sanoo.

– Muistipotilaiden hoitokokonaisuus nielee tulevaisuudessa yhä enemmän resursseja. Sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten että omaisten ja läheisten tulisi kiinnittää huomiota alkaviin muistioireisiin entistä aikaisemmassa vaiheessa ja rohkaista niistä kärsiviä hakeutumaan tutkimuksiin.

Maailman Alzheimer-päivää vietetään 21.9.

Muistisairaudet ja niiden hoito

- Joka kolmas yli 65-vuotias suomalainen kärsii jonkinasteisista muistioireista.

- Suomessa ilmenee joka vuosi noin 13 000 uutta dementiatason muistisairastapausta. Suuri osa näistä jää yhä diagnosoimatta.

- Työikäisistä etenevä muistisairaus on noin 7 000–10 000:lla.

- Tyypillisiä muistisairauden oireita ovat muun muassa lähimuistin sekä päättely- tai ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen, taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus, mielialamuutokset, persoonallisuusmuutokset, aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen.

- Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti (70 %), jonka oireet johtuvat muistirakenteiden vaurioitumisesta, erityisesti tuoreiden asioiden muistaminen heikkenee. Tauti etenee oireettomasta vaiheesta ensin varhaiseen, sitten lievään, keskivaikeaan ja lopulta vaikeaan vaiheeseen. Alkuvaiheessa oireita on usein vaikea tunnistaa, sillä ne voivat muistuttaa normaaleja, stressin aiheuttamia tilapäisiä muistioireita. Sairastuneen kognitiiviset toiminnot häiriintyvät etenevästi, jolloin esimerkiksi työstä selviytyminen, autolla ajaminen, arkisista askareista, kuten ruoanlaitosta, pukeutumisesta ja peseytymisestä jne. selviytyminen vaikeutuvat vähitellen. Sairauden loppuvaiheen hoito toteutuu useimmiten pitkäaikaishoidossa, vaikka omaishoito sitä ennen on kotona voinut kestää vuosia.

- Muistisairauksia voidaan ehkäistä vaikuttamalla tunnettuihin vaaratekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen.

- Potilaan ilmaisemiin muistioireiden syy tulisi aina selvittää ja harkita lääkehoidon aloittamista. Terveyskeskuksessa tehdään aluksi perustutkimukset, mm. muisti- ja toimintakykytestit ja laboratoriokokeita. Varsinaisen diagnoosin tekee erikoislääkäri, joka huolehtii myös lääkityksen aloittamisesta ja alkuvaiheen seurannasta.

- Lääkehoidon ohella yksilöllisellä kuntoutuksella voidaan tukea potilaan selviytymistä kotona, liikuntakykyä ja lihasvoimaa sekä tasapainoa.

Muistiliitto tarjoaa psykoterapeuttista apua perheille, joissa toinen vanhemmista on sairastunut varhain alkavaan muistisairauteen.

Lisätietoa:

Neurologian ylilääkäri, dosentti Jaana Suhonen, Jokilaakson Terveys Oy
puh. 040 7122582, jaana.suhonen(at)jokilaaksonterveys.fi

Lähteet:

Käypä hoito -suositus
Muistiliitto (tms.): psykoterapeuttinen apu
Suomen Lääkärilehti (katsausartikkeli)
1 Eurocode. Prevalence of Dementia in Europe. Report of WP. 7/2006
2 J Martikainen et al. Potential cost-effectiveness of a family-based program in mild Alzheimer’s disease patients. Eur J Health Economics. 2004 • 5:136–142
3 Muistisairaat asiakkaat sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009.THL. Tilastoraportti 12/2011
4 Hujanen et al. Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakesin työpapereita 3/2008
5 Nagy et al. Assessing the cost-effectiveness of the rivastigmine transdermal patch for Alzheimer’s disease in the UK using MMSE-andADL-based models. IntJGeriatrPsychiatry (2010)
6 Eloniemi-Sulkava et al. Effects of Supporting Community-Living Demented Patients and Their Caregivers: A Randomized Trial. JAGS. 2001.49:1282–1287