Verkkokauppa lähestyy Suomessa 10 miljardia euroa vuodessa

Verkkokauppa luultua suurempaa

Suomalaiset kuluttajat ostivat tammi-kesäkuussa verkosta tuotteita ja palveluita yhteensä 4,8 miljardilla eurolla. Kotimaisen kaupan arvo oli 3 995 000 000 euroa ja ulkomaisen 772 000 000 euroa. Ulkomaisen verkkokaupan osuus oli 16 %, mutta osuus vaihtelee tuoteryhmittäin. Esimerkiksi urheiluvälineitä ostetaan ulkomaisista verkkokaupoista liki saman verran kuin kotimaisista.

Suomalaiset kuluttajat ostavat verkosta tyypillisesti kulutus- ja viihde-elektroniikkaa, tietokoneohjelmia, vaatteita ja jalkineita, kirjoja ja matkoja. Myös autoja, liikennevälineitä sekä niihin liittyviä varaosia tilataan paljon verkosta. Internetissä osallistutaan vedonlyöntiin ja pelataan rahapelejä.

Ulkomaisista verkkokaupoista ostavat erityisesti alle 40-vuotiaat miehet. Suhteessa eniten ulkomailta ostetaan urheiluvälineitä (46 %), tietokoneohjelmia (39 %), erikoisharrastuksiin liittyviä tuotteita (37 %), kirjoja (35 %), tietokone- ja konsolipelejä (30 %) sekä musiikkia ja elokuvia (30 %).

Yli 2 miljoonaa suomalaista kuluttajaa teki ostoksia kotimaisissa verkkokaupoissa ja 860 000 ulkomaisissa verkkokaupoissa huhti-kesäkuussa 2010. Tiheimmin (yli neljä kertaa kolmen kuukauden aikana) verkosta ostettuja tuotteita ovat rahapelit ja vedonlyönti, ladattavat musiikkitiedostot, pikavipit, ruoka ja erilaiset lahjakortit. Elintarvikkeiden verkkokauppa on Suomessa vielä pientä, mutta ne jotka ruokaa verkosta tilaavat, käyttävät palvelua usein.

”Kotimainen verkkokauppa on selvästi suurempaa kuin ulkomainen ja tukee hyvin vähittäiskaupan palveluroolia Suomessa. Tietyillä erikoiskaupan aloilla ulkomainen verkkokauppa on kuitenkin selkeä uhka kotimaiselle kaupalle jo nyt. Varsinkin pienten erikoiskauppojen on vaikea pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, jos Suomen kustannustaso nousee ja esimerkiksi kulutusverotusta kiristetään. Tulevaisuudessa kansainvälinen kilpailu kuluttajista kiristyy ja tähän kilpailuun suomalaisten yrittäjien on vaikea vastata”, Suomen kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala sanoo.

”Hintakilpailussa suomalainen verkkokauppa ei yleensä pärjää. Kotimaiset verkkokaupat joutuvat hakemaan kilpailuetua asiakkaiden paremmasta tuntemisesta, asiakaspalvelusta, maksuehdoista ja muun muassa Suomeen paremmin sopivista valikoimista. Suurimmat suomalaiset verkkokaupat ovat jo lähteneet tälle tielle. Jatkossa verkkokauppiaiden on panostettava entistä enemmän asiakassuhteen hoitamiseen, sähköiseen asiakasdialogiin ja kanta-asiakkuuteen”, Asiakkuusmarkkinointiliiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Teemu Ylikoski toteaa.

Verkko-ostokäyttäytymisessä on alueellisia eroja. Pääkaupunkiseudulla ostetaan eniten lentolippuja, varataan majoitusta, tilataan pääsy- ja elokuvalippuja sekä laivaristeilyjä. Pohjois-Suomessa tilataan suhteellisesti eniten naisten vaatteita, kulutus- ja viihde-elektroniikkaa, lento- ja junalippuja sekä lasten vaatteita.

Asiakkuusmarkkinointiliitto ASML, Kaupan liitto sekä TNS Gallup ovat käynnistäneet valtakunnallisen verkkokaupan seurannan. Verkkokauppaa seurataan vuosineljänneksittäin. Seurannassa on mukana yhteensä 30 tuoteryhmäluokkaa ja 63 alaluokkaa. Verkkokauppaluvut kattavat sekä tavarakaupan että palvelujen ostamisen ja palveluvaraukset. Verkkokaupan luvut julkistetaan kahdesti vuodessa.


Taustatietoa tutkimuksen toteutuksesta

Verkkokauppatilaston luvut perustuvat kuluttajahaastatteluihin, minkä vuoksi Verkkokauppatilaston luvut sisältävät arvonlisäveron. Kuluttajahaastattelut toteutetaan neljä kertaa vuodessa. Jokaisella tutkimuskierroksella kysytään juuri päättyneen vuosineljänneksen osalta kuluttajien itse tekemät ostokset verkkokaupoista ja muista etäkaupoista. Tiedonkeräyksessä hyödynnetään TNS Gallupin internet-avusteista vastaajapaneelia, joka muodostuu yli 50 000 suomalaisesta jäsenestä. Jokaiselle tutkimuskierrokselle muodostetaan uusi näyte, joka edustaa Suomen aktiivi-ikäistä väestöä. Tammi-kesäkuun lukujen perusteena on noin 4 000 kuluttajahaastattelua.

GallupForum on luotettava paneeli. Rekrytointi on hallittua eikä itserekrytointia käytetä. Paneelinhallintaohjelmistolla huolehditaan siitä, että vastaajat eivät saa tutkimuskutsuja liian usein. Otos muodostetaan satunnaisotantana panelisteista käyttäen väestötilastoihin pohjautuvaa otoskehikkoa tyypillisesti iän, sukupuolen ja alueen mukaan ristiinpoiminnalla. TNS GallupForum -vastaajapaneelin ylläpito ja käyttö noudattavat sekä ISO 20252 -standardin että ISO 26362 -standardin määräyksiä.

Lisätietoja

Suomen kaupan liitto
toimitusjohtaja Juhani Pekkala, 0400 419 560, juhani.pekkala@kauppa.fi
pääekonomisti Jaana Kurjenoja, 040 820 5378, jaana.kurjenoja@kauppa.fi  

Asiakkuusmarkkinointiliitto    
toimitusjohtaja Jari Perko, 040 565 9700, jari@asml.fi
markkinointi- ja tutkimusjohtaja Teemu Ylikoski, 040 560 0884, teemu@asml.fi

TNS Gallup Oy    
johtaja Seppo Roponen, 043 820 0714, seppo.roponen@tnsglobal.com