Componenta Oyj:n liiketoimintakatsaus 1.1.−31.3.2022: Liikevaihto kasvoi ja operatiivinen toiminta kokonaisuutena kehittyi suotuisasti

Componenta Oyj, Pörssitiedote, 6.5.2022 klo 8.00

Tammi–maaliskuu 2022

• Liikevaihto kasvoi ja oli 25,5 Me (20,4 Me). 
• Käyttökate oli 1,5 Me (1,5 Me). 
• Liiketulos oli 0,0 Me (0,0 Me). 
• Liiketoiminnan rahavirta oli -0,1 Me (0,9 Me). 

Tässä liiketoimintakatsauksessa esitetyt tiedot koskevat Componenta-konsernin kehitystä tammi– maaliskuussa 2022 ja vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2021, ellei toisin mainita. Kaikki katsaukseen sisältyvät luvut koskevat jatkuvia toimintoja, ellei toisin mainita. Katsauskauden jatkuvia toimintoja olivat valimot Porissa ja Karkkilassa sekä metallituotetehtaat Jyväskylässä, Härmässä, Kurikassa, Leppävedellä ja Sastamalassa.

Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuotisraportointia ja julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta liiketoimintakatsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista kehitystä kuvaavat keskeiset tiedot.

Tässä katsauksessa esitettävät taloudelliset tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Tulosohjeistus 2022 ennallaan

Componenta odottaa jatkuvien toimintojen liikevaihdon vuonna 2022 olevan 90–105 Me. Käyttökatteen odotetaan paranevan edellisvuodesta. Vuoden 2021 jatkuvien toimintojen liikevaihto oli 87,3 Me ja käyttökate 5,0 Me.

Mahdollinen raaka-aineiden heikko saatavuus, raaka-aineiden ja energian kallistuminen, yleinen talous- ja kilpailutilanne sekä asiakkaiden myyntivolyymien kehitys voivat vaikuttaa liiketoimintanäkymiin. COVID-19-pandemian vuoksi tulevaan myynnin ja kannattavuuden kehitykseen liittyy epävarmuustekijöitä ja heikkoa näkyvyyttä. Componentan arvion mukaan konsernilla ei ole merkittäviä ja välittömiä Venäjään ja Ukrainaan liittyviä riskikeskittymiä asiakkaissa eikä tavarantoimittajissa. Componentalla ei ole omaa toimintaa Venäjällä eikä Ukrainassa. Venäjään ja Ukrainaan liittyvä geopoliittisen tilanteen epäsuotuisa kehitys voi vaikuttaa heikentävästi rahoitusmarkkinoihin, myyntivolyymeihin, raaka-aineiden ja energian saatavuuteen ja niiden hintakehitykseen sekä ulkomaisen työvoiman saatavuuteen, mikä tuo epävarmuutta tulevaisuuden ennusteisiin.

Toimitusjohtaja Sami Sivuranta:

”Vuoden ensimmäinen neljännes sujui haastavassa toimintaympäristössä pitkälti odotustemme mukaisesti. Operatiivisen toiminnan ja volyymien myönteisestä kehittymisestä huolimatta kannattavuutemme säilyi viime vuoden tasolla, koska tulosta rasittivat 0,3 Me:n kulut yritysjärjestelystä, joka jäi toteutumatta. Lisäksi kannattavuutta rasittivat jonkin verran materiaalien poikkeuksellinen hintakehitys sekä Karkkilan valimon laatu- ja tuottavuushaasteet. Karkkilan yksikössämme kysynnän elpyminen ja erittäin hyvä uusmyynnillinen onnistuminen ovat johtaneet tuotantovolyymien poikkeuksellisen nopeaan kasvuun. Tämä on asettanut erityistarpeita sekä haasteita, niin työvoiman osalta henkilöresursoinnin kasvattamisen kuin teknisen prosessikapasiteetin nopean nostamisen osalta. Toimenpiteemme asian korjaamiseksi Karkkilassa etenevät kuitenkin suunnitelmien mukaisesti.

Liikevaihtomme jatkoi kasvuaan onnistuneen uusmyynnin, markkinaosuuksien kasvattamisen sekä markkinoiden yleisen elpymisen ansiosta. Asiakkaidemme ennusteet ja odotukset alkaneelle vuodelle ovat pääsääntöisesti positiivisia ja tilauskantamme on katsauskauden päättyessä erittäin vahvalla tasolla. COVID-19-pandemialla ei ollut katsauskaudella olennaista vaikutusta operatiiviseen toimintaamme.

Pitkään jatkuneet raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuteen liittyvät epävarmuudet sekä hintojen nousu jatkuivat myös vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Onnistuimme omassa toiminnassamme hallitsemaan hankintaketjumme sekä turvaamaan oman tuotantomme ja toimitukset asiakkaillemme.

Kriisitilanne Itä-Euroopassa on pitkittyessään lisännyt entisestään materiaalien saatavuuteen liittyviä epävarmuustekijöitä ja nostanut lyhyellä aikavälillä materiaalien hankintahinnat ennätyskorkealle tasolle. Tähän reagoimme korottamalla myyntihintojamme katsauskauden jälkeen väliaikaisesti ei-indeksoitavien materiaalien kustannusnousuja kompensoiden.

Sähkön markkinahinnat ovat alkuvuoden aikana kääntyneet hienoiseen laskuun, mutta säilyneet yhä poikkeuksellisen korkealla tasolla. Pääraaka-aineidemme ja sähköenergian osalta kustannuskehitys on sidottu merkittäviltä osin asiakassopimuksiimme indeksein, jotka päivittyvät myyntihintoihimme viiveellä.

Componentalla ei ole omaa toimintaa Venäjällä eikä Ukrainassa. Suorat vaikutukset asiakkaidemme ja toimittajiemme liiketoiminnan kautta ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Seuraamme aktiivisesti tilanteen kehittymistä omassa liiketoimintaympäristössämme ja pyrimme varmistamaan raaka-aineiden saatavuuden kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa.

Likviditeettimme säilyi koko katsauskauden hyvänä ja katsauskauden päättymisen jälkeen maksuvalmiutemme on säilynyt edelleen hyvällä tasolla.

Jatkamme aktiivisesti toimenpiteitämme markkina-asemamme vahvistamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi kasvustrategiamme mukaisesti. Lisäksi tavoitteenamme on panostaa palvelukyvykkyyteen ja läheisiin asiakassuhteisiin, vastuullisuuteen, tarjoaman laajentamiseen sekä osaavaan henkilöstöön. Haluamme panostaa tiiviisiin kumppanuussuhteisiin asiakkaidemme kanssa ja tavoitteenamme on olla asiakkaillemme ensisijainen laajan tarjoaman palveleva kokonaistoimittaja.”

Taloudellinen kehitys katsauskaudella

Myyntivolyymit kasvoivat vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Componenta-konsernin liikevaihto kasvoi katsauskaudella 25,2 % ja oli 25,5 Me (20,4 Me). Käyttökate oli 1,5 Me (1,5 Me) ja liiketulos 0,0 Me (0,0 Me). Katsauskauden kannattavuutta rasittivat jonkin verran Karkkilan valimon laatu- ja tuottavuushaasteet sekä kertaluonteiset asiantuntijakulut 0,3 Me yritysjärjestelystä, joka ei toteutunut. Lisäksi kannattavuutta heikensi jonkin verran materiaalien ostohintojen nouseva hintakehitys. Valtaosa ostohintojen korotuksista siirtyy viiveellä myyntihintoihin asiakassopimuksiin sisältyvien indeksiehtojen mukaisesti. Vertailukauden kannattavuutta puolestaan paransi kertaluonteisesti entisen tytäryhtiön, Componenta BV:n, konkurssipesältä saatu 0,1 Me suoritus jo aiemmin alaskirjatuille saamisille, joita Componentalla oli konkurssipesästä.

Tulos rahoituserien jälkeen oli -0,3 Me (0,3 Me). Vertailukauden tulosta rahoituserien jälkeen paransi kertaluonteisesti 0,7 Me nettotuotto, joka realisoitui, kun kirjanpidon mukaiset emoyhtiön 6,6 Me:n saneerausvelat maksettiin pois 5,9 Me:llä.

Katsauskauden lopussa konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 4,3 Me (10,5 Me). Konsernin likviditeetti säilyi hyvällä tasolla. Vertailukauden lopun likviditeettiä paransi vuoden 2020 lopussa järjestetyllä merkintäoikeusannilla kerätyt varat 9,5 Me, joilla vuonna 2021 maksettiin saneerausvelat ennenaikaisesti. Componentalla oli katsauskauden lopussa käyttämättömiä ja sitovia luottositoumuksia 4,0 Me (4,0 Me). Lisäksi Componentalla on käytettävissä 8 miljoonan Yhdysvaltain dollarin määräinen osakemerkintälimiitti. Katsauskauden lopussa Componentalla oli 1,8 Me verottajan COVID-19-pandemian vuoksi myöntämiä maksuhelpotuksia velvoitteille, jotka on maksettava erillisten maksuaikataulujen mukaisesti 22.8.2023 mennessä. Maksuhelpotuksista maksetaan 2,5 % vuotuista korkoa.

Liiketoiminnan rahavirta katsauskaudella oli -0,1 Me (0,9 Me). Katsauskauden lopussa käyttöpääoma (sis. vaihto-omaisuuden ja myyntisaamiset vähennettynä ostoveloilla) oli 8,5 Me (5,8 Me). Rahavirran muutos johtuu pääasiassa liiketoiminnalle tyypillisestä käyttöpääoman kausivaihtelusta, mutta käyttöpääoman kasvuun vaikuttaa myös hieman tavanomaista suuremmat varastotasot, millä on varauduttu raaka-aineiden heikentyneeseen saatavuuteen. Lisäksi rahavirtaa vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä heikensi COVID-19 pandemian vuoksi verottajan vuosina 2020–2021 myöntämien maksuhelpotusten maksuaikataulujen mukaiset maksusuoritukset 0,2 Me.

Componentan omavaraisuusaste katsauskauden lopussa oli 42,1 % (40,4 %). Omavaraisuusasteen vahvistuminen johtui pääasiassa Componenta Oyj:n ja Componenta Castings Oy:n saneerausvelkojen ennenaikaisesta maksusta vuonna 2021. Katsauskauden lopussa korollinen nettovelka oli 7,3 Me (3,2 Me) ja nettovelkaantumisaste oli 31,3 % (13,1 %). Vertailukauden alhaisempaan korolliseen nettovelkaan ja nettovelkaantumisasteeseen vaikutti merkintäoikeusannilla kerätyt varat 9,5 Me, joilla vuonna 2021 aikana maksettiin saneerausvelat ennenaikaisesti.

Pitkäaikaiset korolliset velat olivat yhteensä 8,7 Me (10,6 Me) ja lyhytaikaiset korolliset velat olivat yhteensä 2,8 Me (3,1 Me) katsauskauden lopussa. Korollisiin velkoihin sisältyi katsauskauden päätteeksi 2,4 Me (3,7 Me) ulkoisia rahoituslaitoslainoja. Muut konsernin korolliset velkaerät muodostuivat pääosin vuokrasopimus- ja osamaksuveloista.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Componentan liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä normaalioloissa ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit (kilpailutilanne- ja hintariski, hyödykeriskit ja ympäristöön liittyvät riskit), liiketoimintaan liittyvät riskit (asiakas-, toimittaja-, tuottavuus-, tuotanto- ja prosessiriskit, työmarkkinahäiriöt, sopimus- ja tuotevastuuriskit, henkilöstö- ja tietoturvariskit) sekä rahoitusriskit (rahoituksen saatavuuteen ja likviditeettiin liittyvät riskit, valuutta-, korko- ja luottoriskit).

Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysteräksen ja harkkoraudan, rakenneteräksen, alumiinin ja energian saatavuus kilpailukykyisin hinnoin. Sähkön markkinahinnat ovat alkuvuoden aikana kääntyneet hienoiseen laskuun, mutta säilyneet yhä poikkeuksellisen korkealla tasolla. COVID-19 pandemian, talouden elpymisen sekä Ukrainan ja Venäjän tilanteen johdosta raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuteen liittyvät epävarmuudet ovat lisääntyneet Componentan omassa operatiivisessa toiminnassa. Sen lisäksi asiakkaidemme tiettyjen komponenttien maailmanlaajuiset saatavuushaasteet, etenkin puolijohteiden ja muiden elektroniikkakomponenttien osalta, voivat johtaa loppuasiakkaidemme tehtaiden tuotantohäiriöihin ja näin vaikuttaa Componentan myyntivolyymeihin lyhyellä aikavälillä. Raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuden varmistamiseksi Componenta ylläpitää aktiivista vuorovaikutusta toimittajiinsa, päivittää jatkuvasti omaa tarvettaan ja optimoi varastotasojaan pidemmän aikavälin kysyntää vastaavaksi, seuraa toimittajiensa tilannetta sekä markkinassa tapahtuvia muutoksia tiivisti ja reagoi näihin muutoksiin tarvittaessa.

Componentan arvion mukaan konsernilla ei ole merkittäviä ja välittömiä Venäjään ja Ukrainaan liittyviä riskikeskittymiä asiakkaissa eikä tavarantoimittajissa. Componentalla ei ole omaa toimintaa Venäjällä eikä Ukrainassa. Ukrainan sodalla on ollut vaikutusta raaka-aineiden, kuten rakenneteräksen ja harkkoraudan yleiseen hintakehitykseen ja saatavuuteen. Välillisesti Ukrainan sodalla on ollut vaikutusta Componentan teräsmateriaalien valmistajien ja tukkureiden toimitusketjuihin muun muassa rautamalmin ja kivihiilen hintakehityksen ja saatavuuden kautta. Ukrainan sodan jatkuminen voi edelleen vaikuttaa heikentävästi rahoitusmarkkinoihin, myyntivolyymeihin, raaka-aineiden ja energian saatavuuteen ja niiden hintakehitykseen sekä ulkomaisen työvoiman saatavuuteen, mikä tuo epävarmuutta tulevaisuuden ennusteisiin.

Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti hintasopimuksilla, joiden perusteella tuotteiden hintoja korjataan raaka-aineiden hintojen yleisindeksin muutoksia vastaavasti. Raaka-aineiden hinnannousu voi sitoa rahaa käyttöpääomaan arvioitua enemmän. Kaupallisten riskien osalta tulevaisuuden volyymejä voivat heikentää mahdolliset asiakkaan tuotesiirrot hintakilpailullisista syistä.

Componenta seuraa jatkuvasti likviditeettiriskiä. Componentan voimassa olevat luottolimiitit edellyttävät uusimista seuraavan kerran marraskuussa 2022. Konserni rahoittaa liiketoimintaansa myös myyntisaamisten factoring-järjestelyillä. Factoring-järjestelyiden tai luottolimiittien irtisanominen tai niiden uusimatta jättäminen voisivat aiheuttaa epävarmuustekijöitä Componentan likividiteettiin ja toiminnan jatkuvuuteen. Epävarmuustekijät ovat kuitenkin mitigoitavissa, eikä toiminnan tulevaan rahoitukseen liity johdon arvion mukaan merkittäviä epävarmuustekijöitä. Asiaa on käsitelty tarkemmalla tasolla 16.3.2022 julkaistun vuosikatsauksen kohdassa johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet.

Konsernin likviditeetti oli katsauskauden lopussa hyvällä tasolla. Sen lisäksi Componenta Oyj:llä on katsauskauden lopussa käyttämättömiä ja sitovia luottositoumuksia 4,0 Me ja 8,0 miljoonan Yhdysvaltain dollarin määräinen osakemerkintälimiitti yhdysvaltalaiselta sijoittajalta GCF:ltä. Componenta-konsernin kaikki saneerausohjelmat ovat päättyneet vuonna 2021.

Varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen päätökset

Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 8.4.2022 Vantaalla.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vuodelta 2021 sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella ei jaeta osinkoa.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi neljä (4). Yhtiökokous valitsi hallitukseen nykyiset jäsenet Tomas Hedenborgin, Anne Leskelän, Harri Suutarin ja Petteri Walldénin. Hallituksen palkkiot päätettiin pitää ennallaan. Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi Harri Suutarin ja varapuheenjohtajaksi Anne Leskelän. Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Ylva Eriksson.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista hallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Osakeanti voidaan toteuttaa joko uusia osakkeita antamalla tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita luovuttamalla. Valtuutuksen nojalla annettavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 942 263 osaketta, mikä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen, mutta kuitenkin enintään 30.6.2023 asti. Valtuutus ei kumoa aiempia voimassa olevia ja käyttämättömiä osakeantivaltuuksia.

Tiedote yhtiökokouksen päätöksistä on luettavissa kokonaisuudessaan yhtiön verkkosivuilla.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Componenta julkaisee tiettyjä yleisesti käytössä olevia, IFRS-tilinpäätöksestä johdettavissa olevia tunnuslukuja. Näiden tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty Componentan 16.3.2022 julkistetussa vuosikatsauksessa.

Webcast

Toimitusjohtaja Sami Sivuranta esittelee liiketoimintakatsauksen sijoittajille, analyytikoille ja medialle webcast-lähetyksessä 6.5.2022 klo 10.00. Tilaisuus on suomenkielinen. Webcastia voi seurata yhtiön verkkosivujen kautta www.componenta.com tai linkistä https://live.esf.fi/componenta-q1-2022.

Helsingissä, 6. toukokuuta 2022

COMPONENTA OYJ

Sami Sivuranta

toimitusjohtaja 

Lisätietoja:

Sami Sivuranta, toimitusjohtaja, puh. 010 403 2200

Marko Karppinen, talousjohtaja, puh. 010 403 2101    

Componenta on kansainvälinen teknologiayhtiö, joka on Suomen johtava konepajateollisuuden sopimusvalmistaja. Vastuullisuus ja asiakkaiden tarpeet ovat yhtiön laajan teknologiaportfolion ytimessä. Componenta valmistaa korkealaatuisia komponentteja asiakkailleen, jotka ovat globaaleja kone- ja laitevalmistajia. Yhtiön osake listataan Nasdaq Helsingissä. www.componenta.com