Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013. Liikevoitto parani selvästi, kysyntänäkymät parantuneet vaikka yhä epävarmat vuodelle 2014

• Tilauskanta nousi 5 % ja oli 87 Me (83 Me).
• Konsernin tilikauden liikevaihto oli 511 Me (545 Me).
• Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 18,2 Me (10,0 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen 14,9 Me (4,0 Me). Liikevoitto parani selvästi toiminnan tehostamisen ja Turkin liiran heikkenemisen ansiosta vaikka liikevaihto jäikin 6 % edellisvuotta matalammalle tasolle.
• Tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä oli -6,2 Me (-17,6 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen -9,6 Me (-25,4 Me).
• Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä oli -0,55 e (-0,92 e) ja kertaluonteisten erien jälkeen -0,75 e (-1,22 e).
• Kapasiteetin käyttöaste heikkeni ja oli 59 % (63 %).
• Liiketoiminnan nettorahavirta oli 2,2 Me (-8,7 Me).
• Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2013 ei jaeta osinkoa.

Componentan osavuosikatsaus Q4/2013 lyhyesti

Loka–joulukuun liikevaihto oli 124 Me, joka oli 5 % suurempi kuin vuotta aiemmin (117 Me). 

Neljännen vuosineljänneksen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä parani edellisvuodesta ja oli 3,7 Me eli 3,0 % liikevaihdosta (-3,5 Me; -3,0 %). Liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen oli 2,1 Me eli 1,7 % liikevaihdosta (-9,2 Me; -7,9 %). Neljännen vuosineljänneksen liikevoittoa paransivat edellisvuotta korkeammat volyymit, toiminnan tehostamisohjelman kustannussäästöt sekä Turkin liiran heikentyminen. 

Neljännen vuosineljänneksen liikevoittoon sisältyvät kertaluonteiset kulut -1,5 Me liittyvät meneillään oleviin liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin Pietarsaaren valimossa ja Wirsbon takomoissa. 

Neljännen vuosineljänneksen tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä parani edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli -2,5 Me (-9,5 Me). Tulos rahoituserien ja kertaluonteisten erien jälkeen oli -4,0 Me (-16,9 Me). 

Osakkeenomistajille kuuluva tulos vuoden neljänneltä vuosineljännekseltä ilman kertaluonteisia eriä oli -8,1 Me (-10,0 Me) eli osakekohtaisesti -0,31 e (-0,47 e) ja kertaluonteisten erien jälkeen -9,8 Me (-16,2 Me) eli osakekohtaisesti -0,37 e (-0,75 e). 

Loka–joulukuun liiketoiminnan nettorahavirta oli 14,8 Me (3,8 Me). 

Vuoden 2013 tapahtumat lyhyesti

Helmikuussa Componentan hallitus päätti uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmässä oli yksi ansaintajakso, kalenterivuosi 2013. 

Maaliskuussa Componenta tiedotti hallituksen vahvistaneen uudet taloudelliset tavoitteet vuodelle 2015 ja yhtiön uuden osinkopolitiikan. 

Huhtikuussa Componenta nimitti Furio Scolaron konsernin myynnistä ja tuotekehityksestä vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.6.2013 alkaen. 

Heinäkuun puolivälissä Componentan hallitus päätti kutsua ylimääräisen yhtiökokouksen koolle elokuun 16. päivä. Elokuun 16. päivänä pidetty Componentan ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista sekä Osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta. Annettavien osakkeiden määrä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, oli enintään 2 500 000 osaketta. Tämän perusteella hallitus päätti samana päivänä osakeannista sekä hybridilainan ja joukkovelkakirjalainan tarjoamisesta yhtiön rahoitusaseman vahvistamiseksi. 

Componenta vahvisti elokuun lopussa tasetta ja rahoitusasemaansa toteuttamalla osakeannin, hybridilainan ja kaksi joukkovelkakirjalainaa ja keräämällä yhteensä 77,3 Me. 

Syyskuun lopussa Componenta päätti laajentaa aiemmin lokakuussa 2012 aloittamaansa toiminnan tehostamisohjelmaa tavoitteena 10 Me:n kannattavuuden lisäparannus aiemman 25 Me:n lisäksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Laajennuksen projektit keskittyvät ennen kaikkea valimojen käyttöasteiden nostamiseen, prosessikehitykseen ja kannattavuuden parantamiseen.

Samanaikaisesti Componenta ilmoitti aloittavansa yhteistoimintamenettelylain mukaiset neuvottelut Pietarsaaressa syyskuun lopussa tarkoituksenaan siirtää Pietarsaaren pieni Disa-tuotantolinja Porin valimoon ja sen seurauksena Pietarsaaren valimon sulkeminen. 

Syyskuussa päätettiin osana toiminnan tehostamisohjelmaa investoida yhteensä 5,5 Me tuotantoprosessien kehittämiseen ja jätteiden vähentämiseen Turkin Orhangazin valimossa sekä ympäristöpäästöjen vähentämiseen Hollannin Heerlenin valimossa. Investoinnit toteutetaan kesän 2014 loppuun mennessä. 

Syyskuussa tehtiin päätös laajentaa Componentan Pistons-yksikön tuotantokapasiteettia. Vuoden 2014 aikana toteutettavalla 3,7 Me:n laajennusinvestoinnilla kaksinkertaistetaan yksikön valmistuskapasiteetti ja vahvistetaan Componentan asemaa globaalina mäntien toimittajana.  

Lokakuussa Componenta julkaisi joukkovelkakirjalainaa koskevan esitteen tarkoituksenaan hakea elokuun lopussa liikkeellelasketun vakuudettoman joukkovelkakirjalainan lainaosuudet kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalle. Vakuudeton joukkovelkakirjalaina listattiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalle 17.10.2013.

Marraskuussa Componenta tiedotti saattaneensa Pietarsaaressa syyskuun lopussa aloitetut yhteistoimintamenettelylain mukaiset neuvottelut päätökseen ja sen seurauksena siirtävänsä Pietarsaaren pienen Disa-tuotantolinjan Porin valimoon ja sulkevansa Pietarsaaren valimon vuoden 2014 lokakuun loppuun mennessä. Kertaluonteisten kulujen ja taseen alaskirjausten odotetaan olevan yhteensä noin 2 Me vuosien 2013 – 2014 aikana ja vuotuisten säästöjen noin 2 Me. Projektin investointien odotetaan olevan noin 1 Me. 

Toiminnan tehostamisohjelma 

Componentan konserninlaajuinen toiminnan tehostamisohjelma eteni vuonna 2013 odotusten mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on parantaa yhtiön kannattavuutta 25 Me:lla vuoteen 2014 mennessä. Tehostamisohjelmaa laajennettiin syyskuun lopussa uusilla kehitysprojekteilla, joiden tavoitteena on 10 Me:n lisäparannus kannattavuuteen vuoden 2015 loppuun mennessä. Osa uusista kehitystoimenpiteistä vaikuttaa jo vuoden 2014 tulosta parantavasti. 

Kokonaisuudessaan tehostamisohjelman tähän mennessä toteutettujen kehitysprojektien ja toimenpiteiden tulosvaikutuksen vuositason muutoksen arvioidaan olevan 26,8 Me. 

Turkin Orhangazissa tuottavuuden parantamisohjelma eteni suunnitellusti vuoden 2012 lopussa uudistetun organisaation ohjauksessa. Tuotantoprosessin eri vaiheissa toteutettiin monia tehokkuutta lisääviä toimenpiteitä ja kokonaistuottavuus kehittyi tavoitteiden mukaisesti. Syyskuussa 2013 päätettiin Orhangazin valuhiekkajärjestelmän ja sulaton prosessiparannuksista, joiden avulla yksikön tuottavuutta ja laatua parannetaan edelleen ja tuotannon raaka-ainekäyttöä tehostetaan. Toimenpiteissä hyödynnetään yhtiön parhaita käytäntöjä. Orhangazin valimon laadun ja tuottavuuden kehitysprojektien tavoitteena on 9 Me:n tulosparannus. Tästä 3 Me toteutui jo vuonna 2013. Tähän mennessä valimossa tehtyjen toimenpiteiden vuositason muutos käyttökatetta parantavasti on 6 Me. 

Hollannin tuotantoyksiköiden rakenneuudistus ja 55 työpaikan vähennykset saatiin päätökseen jo 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Vähennysten vuotuiset kustannussäästöt ovat 2,6 Me, mikä vastaa noin puolta koko ohjelmalle Hollannissa asetetuista alkuperäisistä tavoitteista. Tuottavuus parani kaikilla tuotantolinjoilla. Tehostamisohjelmaa laajennettiin toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä, ja laajennetut tehostamistoimenpiteet jatkuvat vuoden 2014 loppuun saakka. Uusista kustannussäästöistä osa saadaan vuoden 2014 aikana ja ne pyritään saavuttamaan täysimääräisesti vuonna 2015. Syyskuussa 2013 päätettiin Heerlenin valimon ympäristöpäästöjä vähentävän investoinnin toteuttamisesta.  Hollannin kehitysprojektien tavoitteena on kaikkiaan 5 Me:n tulosparannus. Siitä 3 Me toteutui vuonna 2013. Tähän mennessä toteutettujen tehostamistoimenpiteiden ansiosta vuositason muutos käyttökatteeseen on 4,3 Me.   

Ruotsin Främmestadin konepajan suurten sarjojen koneistustoiminnot keskitetään jatkossa Turkin Orhangazin konepajaan. Orhangazin konepajan laajennuksen rakennustyöt koneasennuksineen saatiin päätökseen syyskuussa 2013. Suurten sarjojen tuotesiirrot toteutuvat pääosin vuoden 2013 viimeisen ja vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana. 

Syyskuussa 2013 päätettiin jatkaa sisäisiä tuotesiirtoja Främmestadin konepajasta Orhangazin konepajaan. Samalla siirrettyjen volyymien kustannushyödyn varmistamiseksi laajennettiin tuottavuuden kehittämistoimenpiteitä Orhangazin konepajassa. Främmestadin tuotannon muutosten tavoitteena on 3 Me:n tulosparannus, josta vuonna 2013 toteutui 1 Me. Kokonaisuudessaan jo tehtyjen toimenpiteiden vuositason muutos käyttökatteeseen on 3,4 Me.  

Vuonna 2013 toteutettiin monia toimenpiteitä Suomen valimoiden käyttöasteiden parantamiseksi ja kiinteiden kulujen vähentämiseksi. Pietarsaaren valimon ison Disa-linjan toiminta päättyi suunnitellusti ja tuotteet siirrettiin tehtäviksi konsernin Turkin Orhangazin ja Suomen Porin valimoissa. Tuotesiirtojen odotetaan parantavan konsernin liikevoittoa noin 3 Me vuoden 2014 loppuun mennessä. 

Pietarsaaren valimossa käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena marraskuussa 2013 päätettiin siirtää Pietarsaaren valimon pieni Disa-tuotantolinja Porin valimoon ja sulkea Pietarsaaren valimo lokakuun 2014 loppuun mennessä.  Kokonaisuudessaan Suomen valimoiden tuotantomuutosten tavoitteena on 3 Me:n tulosparannus. Vuonna 2013 siitä toteutui 0,5 Me ja jo tehtyjen toimenpiteiden seurauksena vuositason muutos käyttökatteeseen on 1,5 Me. Pietarsaaren valimon tulosparannus 2 Me tehtaan sulkemisen johdosta toteutuu vuonna 2015. 

Erillisenä liiketoimintana johdettavan takomoliiketoiminnan tehostamisohjelman toimenpiteet koskivat kaikkia Componenta Wirsbon takomoita Ruotsissa. Smedjebackenin takomon alasajo ja tuotesiirrot Arvikaan aloitettiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Takomoliiketoiminnasta vähennettiin yhteensä 41 työpaikkaa vuoden 2013 aikana. Wirsbon tuottavuuden parantamistoimenpiteiden tavoitteena on 2 Me:n tulosparannus. 0,5 Me siitä toteutui vuonna 2013 ja jo tehtyjen toimenpiteiden ansiosta vuositason muutos käyttökatteeseen on 1,5 Me.  

Konsernin hallinto-, myynti- ja suunnitteluorganisaation toiminnan tehokkuutta lisättiin ja kiinteitä kustannuksia leikattiin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Toimenpiteiden kustannussäästöistä toteutui 2,9 Me vuonna 2013.  

Vuonna 2013 toteutetuilla muilla tehostamistoimenpiteillä saavutettiin yhteensä 3,9 Me:n tulosparannus. Kaikkien jo toteutettujen toimenpiteiden perusteella käyttökatteen vuositason muutos on 5,2 Me. 

Liikevaihto ja tilauskanta

Konsernin tilikauden liikevaihto laski 6 % ja oli 511 Me (545 Me). Konsernin kapasiteetin käyttöaste tilikaudella oli 59 % (63 %). Tilauskanta vuodenvaihteessa nousi 5 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 87 Me (83 Me). Raportoitu tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden vahvistetut tilaukset. 

Componentan liikevaihto jakautui tilikaudella asiakastoimialoittain seuraavasti: raskaat ajoneuvot 31 % (28 %), rakennus- ja kaivosteollisuus 19 % (24 %), koneenrakennus 18 % (19 %), maatalouskoneet 17 % (15 %) ja autoteollisuus 15 % (14 %).

Tulos

Konsernin tilikauden käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli 36,1 Me (26,1 Me). 

Tuloslaskelman eroanalyysi vuosineljänneksittäin ilman kertaluonteisia eriä:

Konsernin tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 18,2 Me (10,0 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen 14,9 Me (4,0 Me). Liikevoittoon sisältyvät kertaluonteiset erät liittyvät meneillään oleviin liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin, yhteensä -2,7 Me ja aikaisempien vuosien laatuongelmatapausten korvauksiin, yhteensä -0,7 Me. 

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä parani selvästi edellisvuoteen verrattuna vaikka volyymit pienenivätkin 6 %. Liikevoiton paranemiseen vaikutti toiminnan tehostamisohjelman kustannussäästöt ja Turkin liiran heikentyminen. 

Konsernin nettorahoituskulut ilman kertaluonteisia eriä tilikaudella olivat -24,4 Me (-27,7 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen -24,5 Me (-29,4 Me). Nettorahoituskulut pienenivät edellisvuodesta johtuen alhaisemmista korkokuluista ja merkittävästi pienemmistä rahoituksen uudelleenjärjestelykuluista. 

Konsernin tilikauden tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä oli -6,2 Me (-17,6 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen -9,6 Me (-25,4 Me). 

Tilikauden verot ilman kertaluonteisia eriä olivat -4,5 Me (0,1 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen -6,0 Me (1,4 Me). Tilikauden verokulujen nousu johtuu pääasiassa vuonna 2014 tapahtuvasta Suomen yhteisöverokannan laskusta tasolta 24,5 % tasolle 20,0 %, jonka johdossa Suomeen liittyviä laskennallisten verosaamisten arvoa on alennettu. Tämän lisäksi verokulua nosti Turkissa verotarkastuksen yhteydessä määrätyt lisäverot sekä Turkin liiran heikkenemisestä johtuva laskennallisten verokulujen nousu.     

Konsernin tilikauden tulos ilman kertaluonteisia eriä oli -10,7 Me (-17,6 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen     -15,5 Me (-24,0 Me). 

Konsernin tilikauden osakekohtainen laimentamaton tulos ilman kertaluonteisia eriä oli -0,55 e (-0,92 e) ja kertaluonteisten erien jälkeen -0,75 e (-1,22 e). 

Konsernin tilikauden sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä oli 5,9 % (4,0 %) ja kertaluonteisten erien jälkeen 4,9 % (2,0 %). Oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä oli -12,8 % (-24,8 %) ja kertaluonteisten erien jälkeen -18,6 % (-32,9 %).

Tase, rahoitus ja kassavirta

Componenta vahvisti elokuussa tasettaan ja rahoitusasemaansa toteuttamalla osakeannin, hybridilainan ja kaksi joukkovelkakirjalainaa ja keräämällä yhteensä noin 77,3 Me. Yhtiö laski liikkeelle 7 038 051 uutta osaketta, jotka vastaavat 1,60 euron merkintähinnalla yhteensä 11,3 Me. Hybridilainalla yhtiö keräsi pääomia yhteensä 33,7 Me ja kahdella joukkovelkakirjalainalla yhteensä 32,3 Me. Yhtiön pääomalainojen 2009 ja 2010 sekä joukkovelkakirjalainan 2010 ja hybridilainan 2012 lainaosuuksien haltijoilla oli mahdollisuus käyttää merkintöjen maksamiseen lainojen pääomasta muodostuvaa saatavaa yhtiöltä. Merkintöjen maksamisen ja syyskuun lopussa tapahtuneen lyhennysohjelman mukaisen lyhennyksen jälkeen yhtiön pääomalainaa 2009 oli katsauskauden lopussa jäljellä noin 0,6 Me ja pääomalainaa 2010 vastaavasti noin 2,3 Me. Joukkovelkakirjalainaa 2010 konvertoitiin 18,0 Me uuteen joukkovelkakirjalainaan ja loppuosa maksettiin pois. Hybridilainaa 2012 oli katsauskauden lopussa jäljellä noin 4,5 Me. Muiden kuin pääomakonversioina yhtiöön sijoitettujen uusien varojen määrä oli noin 22,6 Me, joka sisälsi kahden suurimman osakkeenomistajan kesäkuussa yhtiöön tekemät yhteensä 4 Me sijoitukset. 

Vuonna 2014 erääntyvät syndikaattilainan sekä pääomalainan 2009 lyhennykset, yhteensä 10,6 Me, Componenta tulee maksamaan tulorahoituksesta saatavalla kassavirralla. Turkkilaisista pankeista otettujen vuonna 2014 erääntyvien lainojen lyhennykset Componenta suunnittelee jälleenrahoittavansa uusilla turkkilaisilta pankeilta otettavilla kahdenvälisillä tai vastaavilla pitkäaikaisilla lainoilla. Näiden lisäksi, yhtiö on käynnistänyt rahoitusjärjestelyt, joiden tarkoituksena on uudelleen rahoittaa yhtiön koko korollisten velkojen lainakanta uusilla pitkäaikaisilla rahoitusinstrumenteilla, jonka seurauksena korollisten velkojen keskimaturiteetti tulee pitenemään huomattavasti nykyisestä. Nämä järjestelyt on tarkoitus toteuttaa kevään 2014 aikana. 

Konsernin tilikauden lopun rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 10,2 Me (20,6 Me). Tämän lisäksi Componentan turkkilaisella tytäryhtiöllä, Componenta Dökümcülük A.S.:lla oli tilinpäätöshetkellä käyttämättömiä sitovia luottositoumuksia turkkilaisista pankeista yhteensä 3,0 Me (23,3 Me). Tilikauden lopun likviditeettitilanteeseen vaikuttivat erityisesti viimeisen vuosineljänneksen aikana tapahtuneet lainojen takaisinmaksut Turkissa. 

Korollisten nettovelkojen määrä, mukaan lukien IFRS:n mukaiset 2,9 Me:n (23,4 Me) pääomalainojen velkaosuudet, tilikauden lopussa oli 230 Me (236 Me). Nettovelkaantumisaste oli 270 % (284 %). 

Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 18,9 % (18,1 %). Konsernin omavaraisuusastetta laski yhdellä prosenttiyksiköllä Suomessa joulukuussa 2013 toteutetun yhteisöverokannan lasku 24,5 prosentista 20,0 prosenttiin, minkä seurauksena Componentan Suomeen liittyvien nettoverosaatavien ja siten  oman pääoman arvoaleni 4,4 Me. 

Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudella oli 2,2 Me (-8,7 Me), josta käyttöpääoman muutokset olivat 2,6 Me (-1,0 Me). Liiketoiminnan nettorahavirta parani edellisvuodesta pääasiassa parantuneen käyttökatteen vuoksi. 

Componenta tehostaa pääomien käyttöä myyntisaatavien myyntiohjelmilla, joiden perusteella osa myyntisaatavista myydään ilman takautumisoikeutta. Myytyjen myyntisaatavien määrä tilikauden lopussa oli 82,4 Me (76,5 Me). 

Vuoden 2013 lopussa yhtiön sijoitettu pääoma oli 325 Me (340 Me). 

Emoyhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville konserniyhtiöille 31.12.2013 olivat 87,5 Me (84,1 Me). Yhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville yksityishenkilöille 31.12.2013 olivat 0,4 Me (0,4 Me). 

Investoinnit

Componenta rajoitti jälleen vuonna 2013 tuotannollisten investointien määrää kapasiteetin vajaakäytön vuoksi. Tilikauden tuotannollisten investointien määrä oli 18,9 Me (19,2 Me), josta rahoitusleasing-investointien osuus oli 2,5 Me (0,6 Me). Investointien nettorahavirta oli -15,7 Me (-19,2 Me), joka sisältää konsernin investointien kassavirran aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, myytyjen ja ostettujen osakkeiden sekä myytyjen käyttöomaisuushyödykkeiden kassavirran. 

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tilikauden 2013 lopussa Componentan tutkimus- ja kehitystoiminnassa työskenteli 106 (112) henkilöä, mikä vastaa 3 % (3 %) koko yhtiön henkilöstöstä. Vuonna 2013 Componentan tutkimus- ja kehitysmenot olivat 2,6 Me (3,2 Me), joka vastaa 0,5 % (0,6 %) koko konsernin liikevaihdosta. 

Ympäristö

Componentan laatu-, ympäristö-, työterveys- ja -turvallisuuspolitiikan tavoitteena on täyttää asiakkaiden vaatimukset ja noudattaa kaikkia olennaisia lainsäädännön vaatimuksia ympäristö-, työterveys- ja -turvallisuusasioissa. Componenta varmistaa, että kaikissa toimipaikoissa on menestymiseen tarvittavaa riittävää osaamista ja olennaista tietoa, ja parantaa omia tuotantoprosessejaan jatkuvasti taatakseen parhaat mahdolliset lopputulokset. Jatkuvan kehityksen ohjelmien tarkoituksena on saavuttaa nollalinja niin laatupuutteissa kuin työtapaturmissa ja -sairauksissa sekä päästä sovittuihin ympäristötavoitteisiin. 

Componenta on sitoutunut jatkuvaan parantamiseen ja tuotannon ympäristövaikutuksien vähentämiseen. Merkittävimmiksi ympäristönäkökohdiksi on tunnistettu energiankäyttö ja jätteiden synnyn ehkäiseminen sekä jätteiden hyötykäyttö kaatopaikalle läjittämisen sijasta. 

Konsernin tuotantoyksiköt käyttivät vuonna 2013 energiaa 671 GWh (695 GWh). Suurin osa, 67 % (67 %) käytetystä energiasta oli sähköenergiaa. Valimot kuluttavat noin 90 % kaikesta energiasta, sillä varsinkin valimoiden sulatusprosessit käyttävät paljon energiaa. Vuonna 2013 tuotantoon suhteutettu energiankulutus Componentan rautavalimoissa nousi 2 %, mikä johtui alhaisemmasta kapasiteetin käyttöasteesta. 

Vuonna 2013 Componentan kokonaisjätemäärä laski ja oli 137 118 tonnia (145 805 tonnia). Siitä 63 % (71 %) meni hyötykäyttöön. Componentasta hyötykäyttöön menevät jätteet ovat muun muassa metalleja, kuonia, hiekkoja ja pölyjä. Hyötykäyttöön toimitetun jätteen suhteellinen määrä väheni johtuen Orhangazin valimon jätteiden pienemmästä hyötykäyttöasteesta. 

Componentassa lähes kaikki syntyvät jätteet lajitellaan. Lajittelemattoman jätteen osuus vuonna 2013 oli edellisen vuoden tasolla eli 0,5 % (0,5 %) kokonaisjätemäärästä. 

Henkilöstö

Konsernin keskimääräinen henkilömäärä tilikauden aikana oli 4 464 (4 642) mukaan lukien vuokratyövoima 311 (393). Konsernin henkilömäärä tilikauden lopussa oli 4 431 (4 277), johon sisältyy vuokratyöntekijöiden määrä 277 (173). Maantieteellisesti henkilöstö jakautui siten, että tilikauden lopussa Turkissa oli 60 % (58 %), Suomessa 17 % (20 %), Hollannissa 13 % (13 %), ja Ruotsissa 10 % (9 %) henkilöstöstä. 

Segmenttien kehitys

Componenta muutti segmenttiraportointimalliaan 1.1.2013 alkaen siten, että jatkossa raportoidaan maantieteellisten segmenttien sijaan uusien liiketoimintadivisioonien mukaisesti. Lisätietoja uuden segmenttiraportointimallin vaikutuksesta Componentan taloudelliseen raportointiin annettiin erillisellä tiedotteella 18.4.2013. 

Valimodivisioona

Valimodivisioonan tuotantoyksiköt sijaitsevat Turkin Orhangazissa, Hollannin Heerlenissä ja Weertissä sekä Suomen Iisalmessa, Karkkilassa, Pietarsaaressa ja Porissa. 

Valimodivisioonan tilauskanta oli vuodenvaihteessa 8 % matalammalla tasolla edellisvuoteen verrattuna ja oli 51,2 Me (55,6 Me). Tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden asiakkaille vahvistetut tilaukset. Valimodivisioonan tilauskanta muodostuu raskaan ajoneuvoteollisuuden, rakennus- ja kaivoskoneteollisuuden, koneenrakennusteollisuuden sekä maatalouskoneteollisuuden tilauksista. 

Valimodivisioonan tilikauden liikevaihto laski edellisvuodesta 10 % ja oli 329 Me (367 Me). 

Tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 4,6 Me eli 1,4 % liikevaihdosta (-2,9 Me; -0,8 %). Liikevoitto nousi edellisvuoteen verrattuna merkittävästi toiminnan tehostamisen, kustannussäästöjen ja Turkin liiran heikkenemisen johdosta. 

Loka-joulukuun liikevaihto oli 73,3 Me (74,7 Me) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -1,0 Me eli -1,4 % liikevaihdosta (-4,3 Me; -5,8 %). Neljännen vuosineljänneksen liiketulos parani toiminnan tehostamisen, kustannussäästöjen ja Turkin liiran heikkenemisen johdosta. 

Valimodivisioonan henkilömäärä mukaan lukien vuokratyövoima oli tilikauden aikana keskimäärin 8 % pienempi kuin edellisen vuoden aikana ja oli 2 875 (3 126). 

Konepajadivisioona

Konepajadivisioonan tuotantoyksiköt sijaitsevat Turkin Orhangazissa ja Ruotsin Främmestadissa. Lisäksi Konepajadivisioonaan kuuluu mäntiä valmistava yksikkö Suomen Pietarsaaressa. 

Tilauskanta oli vuodenvaihteessa 10 % korkeammalla tasolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 20,5 Me (18,7 Me). Tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden asiakkaille vahvistetut tilaukset. Konepajadivisioonan tilauskanta kertyy raskaan ajoneuvoteollisuuden, rakennus- ja kaivoskoneteollisuuden, koneenrakennus- sekä maatalouskoneteollisuuden tilauksista. 

Konepajadivisioonan tilikauden liikevaihto laski edellisvuodesta 1 % ja oli 116 Me (117 Me). Tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 2,7 Me eli 2,3 % liikevaihdosta (2,3 Me; 2,0 %). Liikevoitto parani lähinnä tehokkaamman tuotannon johdosta. 

Loka-joulukuun liikevaihto oli 30,2 Me (25,2 Me) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 0,8 Me eli 2,7 % liikevaihdosta (-0,8 Me; -3,4 %). Konepajadivisioonan liikevoitto parani edellisvuodesta korkeampien volyymien ja toiminnan tehostamisohjelman kustannussäästöjen ansiosta. 

Konepajadivisioonan henkilömäärä mukaan lukien vuokratyövoima oli tilikauden aikana keskimäärin 1 % suurempi kuin edellisen vuoden aikana ja oli 382 (377). 

Alumiinidivisioona

Alumiinidivisioonan tuotantoyksiköt sijaitsevat Turkin Manisassa ja muodostuvat alumiinivalimosta sekä alumiinivanteita valmistavasta yksiköstä. 

Alumiinidivisioonan tilauskanta oli vuodenvaihteessa 6 % korkeammalla tasolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 12,8 Me (12,1 Me). Tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden asiakkaille vahvistetut tilaukset. Alumiinidivisioonan tilauskanta muodostuu autoteollisuuden ja raskaan ajoneuvoteollisuuden tilauksista. 

Alumiinidivisioonan tilikauden liikevaihto laski edellisvuodesta 1 % ja oli 72,8 Me (73,4 Me). Tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 9,7 Me eli 13,4 % liikevaihdosta (9,2 Me; 12,5 %). Liikevoitto parani edellisvuodesta lähinnä Turkin liiran heikkenemisen johdosta. 

Loka-joulukuun liikevaihto oli 18,4 Me (16,9 Me) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 2,9 Me eli 15,6 % liikevaihdosta (1,4 Me; 8,4 %). Alumiinidivisioonan liikevoitto parani edellisvuoden vastaavasta vuosineljänneksestä kasvaneiden volyymien ja Turkin liiran heikkenemisen johdosta. 

Alumiinidivisioonan henkilömäärä mukaan lukien vuokratyövoima oli tilikauden aikana keskimäärin 4 % suurempi kuin edellisen vuoden aikana ja oli 744 (712). 

Muu liiketoiminta

Muu liiketoiminta sisältää Wirsbon takomot Ruotsissa, myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK Ltd:n Englannissa, palvelu- ja kiinteistöyhtiöt Suomessa, konsernin hallintotoiminnot ja osakkuusyhtiö Kumsan A.S:n Turkissa. Muun liiketoiminnan tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 1,6 Me (0,3 Me) ja loka-joulukuussa 0,6 Me (0,0 Me). 

Osakepääoma ja osakkeet

Componenta Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu määrä tilikauden lopussa oli 29 269 224 osaketta. Osakepääoma oli tilikauden päättyessä 21,9 Me (21,9 Me). Osakkeen kurssi tilikauden lopussa oli 1,63 euroa (1,94 euroa). Tilikauden keskikurssi oli 1,72 euroa, alin kurssi 1,43 euroa ja ylin kurssi 2,12 euroa. Osakekannan markkina-arvo oli tilikauden lopussa 47,7 Me (42,9 Me) ja osakkeen suhteellinen vaihto tilikaudella 10,1 % (7,2 %) osakekannasta. 

Liputusilmoitukset

Componenta sai 27.8.2013 ilmoituksen Heikki Lehtoselta arvopaperimarkkinalain 9 luvun 10 §:n mukaisesti, että Componenta Oyj:n 2013 osakeannin johdosta Heikki Lehtosen määräysvaltayhteisö Cabana Trade S.A:n osuus Componenta Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on alittanut 15 %. 

Cabana Trade S.A:n omistus- ja ääniosuus liputusvelvollisuuden syntymisen jälkeen on 3 501 988 osaketta eli 11,96 % osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä. Osakeannin jälkeen Heikki Lehtonen ja määräysvaltayhteisönsä omistivat yhteensä 7 528 492 osaketta eli 25,72 % osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä. 

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2013

Componenta Oyj:n hallitus päätti 11.2.2013 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena oli yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. 

Järjestelmässä oli yksi ansaintajakso, kalenterivuosi 2013. Ansaintajakson 2013 ansaintakriteeri oli Componenta-konsernin tulos rahoituserien jälkeen. 

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2013 maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella pyritään kattamaan avainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Osakkeita ei saa luovuttaa noin kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta. 

Järjestelmän kohderyhmään kuului vuoden 2013 lopussa 18 henkilöä. Ansaintajakson 2013 perusteella maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä enintään noin 400 000 Componenta Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. 

Järjestelmän ansaintajakson 2013 osalta hallitus päätti olla allokoimatta osakkeita. Järjestelmän tulosvaikutus ennen veroja vuoden 2013 lopussa oli siten 0,0 Me. 

Hallitus ja johto

Hallitus piti 22.3.2013 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen järjestäytymiskokouksen, jossa se valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Harri Suutarin ja varapuheenjohtajaksi Matti Ruotsalan. Hallitus kokoontui 19 kertaa vuonna 2013. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 97 %. Hallitus arvioi vuoden 2013 toimintaansa puheenjohtajan johdolla joulukuussa 2013. 

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Riitta Palomäen ja jäseneksi Tommi Salusen. Tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa vuonna 2013 ja tarkastusvaliokunnan jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100 %. Tarkastusvaliokunta arvioi vuoden 2013 toimintaansa puheenjohtajan johdolla joulukuussa 2013. 

Componentan toimitusjohtajana toimii Heikki Lehtonen. Vuoden 2013 lopussa konsernin johtoryhmän muodostivat toimitusjohtaja Heikki Lehtonen, Konepajadivisioonan johtaja Juha Alhonoja, talousjohtaja Mika Hassinen, Valimodivisioonan johtaja Olli Karhunen, myynti- ja tuotekehitysjohtaja Furio Scolaro, henkilöstöjohtaja Anu Mankki, lakiasiain johtaja Pauliina Rannikko ja Alumiinidivisioonan johtaja Sabri Özdogan. 

Myynti- ja asiakaspalvelujohtaja ja johtoryhmän jäsen Antti Lehto erosi Componentan palveluksesta 31.5.2013 siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen. 

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Componentan liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit (kilpailutilanne- ja hintariski, hyödykeriskit ja ympäristöön liittyvät riskit), liiketoimintaan liittyvät riskit (asiakas-, toimittaja-, tuottavuus-, tuotanto- ja prosessiriskit, työmarkkinahäiriöt, sopimus- ja tuotevastuuriskit, henkilöstö- ja tietoturvariskit) sekä rahoitusriskit (rahoituksen saatavuuteen ja likviditeettiin liittyvät riskit, valuutta-, korko- ja luottoriskit). 

Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysmetallin ja harkkoraudan sekä energian saatavuus kilpailukykyisin hinnoin. Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti hintasopimuksilla, joiden perusteella tuotteiden hintoja korjataan raaka-aineiden hintojen muutoksia vastaavasti. Raaka-aineiden hinnannousu voi sitoa rahaa käyttöpääomaan arvioitua enemmän. 

Componentan liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan konsernin hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. 

Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Konsernin rahoituksen saatavuus pyritään varmistamaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja -instrumenttien osalta. Yhden rahoituslähteen luototusosuus ei saa nousta rahoituspolitiikassa asetetun määrän yli. Konsernissa käytössä olevista rahoituslähteistä tärkeimpiä ovat syndikoitu 12.10.2012 päivätty rahoituslimiittisopimus, jonka nimellismäärä vuodenvaihteessa oli 71,8 Me ja erääntymispäivä 30.6.2015, erimuotoiset pääomalainat ja joukkovelkakirjalainat, bilateraaliset pitkäaikaiset lainasopimukset, myyntisaatavien rahoitus ilman takautumisoikeutta sekä leasingrahoitus. 

Vuonna 2014 erääntyvät syndikaattilainan sekä pääomalainan 2009 lyhennykset, yhteensä 10,6 Me, Componenta tulee maksamaan tulorahoituksesta saatavalla kassavirralla. Turkkilaisista pankeista otettujen vuonna 2014 erääntyvien lainojen lyhennykset Componenta suunnittelee jälleenrahoittavansa uusilla turkkilaisilta pankeilta otettavilla kahdenvälisillä tai vastaavilla pitkäaikaisilla lainoilla. 

Hallituksen mielestä riski siitä, että vuonna 2014 erääntyviä lyhytaikaisia lainoja ei saataisi uudelleen-järjestettyä, on vähäinen. Hallitus uskoo, että yhtiö täyttää muut rahoitukselle asetetut edellytykset. 

Tarkempaa tietoa Componentan riskeistä ja riskienhallinnasta löytyy vuoden 2013 tilinpäätöksen liitetiedoista. 

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Componenta ilmoitti 6.2.2014 siirtävänsä vuoden 2013 tilinpäätöstiedotteen julkaisuajankohtaa viikolla eteenpäin ja antavansa ennakkotiedot neljännen vuosineljänneksen ja koko vuoden 2013 liikevaihdosta ja tuloksesta sekä vuoden 2014 näkymistä 10.2.2014. Tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen julkistamisen ajankohta lykkääntyi, koska Componentan Turkin tytäryhtiön Componenta Dökümcülük A.S:n tilinpäätös ei ollut valmistunut aikataulun mukaisesti. 

Toimintaympäristö 2014

Kysyntänäkymät konsernin kaikilla asiakastoimialoilla ovat edelleen epävarmat. 

Componentan Raskaat ajoneuvot -asiakastoimialan tilauskanta oli vuodenvaiheessa 9 % edellisvuotta korkeammalla tasolla. Euroopan kuorma-autoteollisuuden kysynnän odotetaan pienenevän koko vuonna 2014. Componentan myynnin vuonna 2014 odotetaan nousevan johtuen markkinaosuuden kasvusta. 

Componentan Rakennus- ja kaivosteollisuus -asiakastoimialan tilauskanta vuodenvaihteessa oli 6 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla. Kysynnän odotetaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Asiakkaat pienensivät varastotasojaan vuosien 2012 ja 2013 aikana johtuen heikentyneistä näkymistä erityisesti kaivoskoneteollisuudessa. Componentan kysyntänäkymät vakaat. 

Componentan Koneenrakennus-asiakastoimialan tilauskanta vuodenvaihteessa oli 17 % edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla. Componentan myynnin Koneenrakennusteollisuudelle odotetaan paranevan vuoden 2014 alkupuoliskolla. 

Componentan Maatalouskoneet-asiakastoimialan tilauskanta vuodenvaihteessa oli 2 % edellisvuotta matalammalla tasolla. Maatalouskoneiden kysynnän odotetaan pysyvän vakaana vuonna 2014. Componentan myynnin odotetaan pysyvän edellisvuoden tasolla tai kasvavan markkinaosuuden kasvusta johtuen. 

Componentan autoteollisuus -asiakastoimialan tilauskanta vuodenvaihteessa oli 9 % edellisvuotta matalammalla tasolla. Autoteollisuuden kysyntä koheni loppuvuotta 2013 kohden verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Vuoden 2014 markkinoiden arvioidaan paranevan edellisvuodesta. Componentan myynnin odotetaan kasvavan vuoden alkupuoliskolla, vaikka kysynnän paraneminen ei vielä näy Componentan tilauskannassa. 

Componentan näkymät 2014

Componentan näkymät vuodelle 2014 perustuvat yleisiin ulkoisiin suhdanneindikaattoreihin, asiakkaiden antamiin toimitusennusteisiin sekä Componentan tilauskertymään ja tilauskantaan. 

Componentan tilauskanta vuodenvaihteessa oli 87 Me (83 Me). Tilauskannan ja asiakkaiden antamien tuotantoennusteiden perusteella Componentan ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihdon odotetaan olevan korkeampi kuin edellisen vuoden vastaavan jakson. Rakenteellisten tehostamistoimien ja kustannussäästöjen johdosta myös ensimmäisen vuosineljänneksen liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä odotetaan paranevan edellisvuodesta. 

Toteutettavien rakenteellisten tehostamistoimien johdosta koko vuoden liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä odotetaan paranevan edellisestä vuodesta. 

Taulukot liittyen ennakkotietoihin Componentan vuoden 2013 tilinpäätöksestä ovat tämän tiedotteen liitteenä. Ne ovat myös saatavissa yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.componenta.com. 

Tässä tiedotteessa esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Helsinki 10. helmikuuta 2014  

COMPONENTA OYJ

Hallitus

Heikki Lehtonen
toimitusjohtaja

LIITE: Taulukot liittyen ennakkotietoihin Componentan vuoden 2013 tilinpäätöksestä

LISÄTIETOJA

Heikki Lehtonen

toimitusjohtaja

puh. 010 403 2200 

Mika Hassinen
talousjohtaja
puh. 010 403 2723

Componenta on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuden konserni, jonka tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Turkissa, Hollannissa ja Ruotsissa. Componentan liikevaihto vuonna 2013 oli 511 miljoonaa euroa ja sen osake listataan NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiö työllistää noin 4 400 henkilöä. Componenta toimittaa valettuja ja koneistettuja komponentteja sekä niistä koostuvia vaativia kokonaisratkaisuja asiakkailleen, jotka ovat globaaleja ajoneuvo-, kone- ja laitevalmistajia.