Hoivan vaikuttavuutta voi mitata nyt myös Suomessa
Diakin ja THL:n suomeksi kääntämät ASCOT-lomakkeet hoivapalvelussa työskentelevien käytettävissä
Hoivan vaikuttavuuden mittaamiseen tarkoitettua ASCOT-menetelmää on kehitetty Englannissa Kentin yliopistossa yli kymmenen vuoden ajan. Sosiaalitalouden tutkimuskeskus Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) ja sosiaalitalouden yksikkö (CHESS, THL) ovat kääntäneet osan lomakkeista suomeksi. Lomakkeet ovat vapaasti saatavilla verkkosivulla www.pssru.ac.uk/ascot/finnish/. Menetelmää on testattu Diakissa ja käytetty arviointitutkimuksessa THL:ssä.
Elämänlaatu mittariin
ASCOT-mittari on suunniteltu mittaamaan aikuisten hoivaan liittyvää elämänlaatua. Mittari soveltuu useille asiakasryhmille sekä erilaisille hoivapalveluille ja -järjestelyille.
- Kohderyhmä lomakkeiston käytössä on monipuolinen. Lomakkeita voidaan käyttää esimerkiksi aikuisten pitkäaikaishoivassa, kuten vanhusten, vammaisten ja kehitysvammaisten kotihoidossa, asumispalvelussa ja laitoshoidossa. Menetelmän avulla saadaan mitattavissa olevaa tietoa siitä, mitä hyvinvointivaikutuksia hoivalla on ja mitä hyötyjä käytetyllä resursseilla ja rahalla oikeastaan saadaan aikaan, Marjo Pulliainen Diakista kertoo.
Mittariston avulla voidaan tuoda mitattavassa muodossa esille, kuinka tärkeää on tarjota sellaisia hoivan osa-alueita, joilla arvokas aikuisen ihmisen elämä taataan myös vanhana.
- Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, mielekäs tekeminen ja arvostava kohtelu voivat hoivan arjessa muuten helposti unohtua, Aija Kettunen Diakista jatkaa.
Miten hoiva vaikuttaa?
Menetelmä koostuu useista kysely-, haastattelu- ja havainnointilomakkeista sekä tallennustyökalusta, jotka on suunniteltu erilaisia hoivatilanteita varten. Lomakkeista kolme on käännetty suomeksi. Näistä yksi soveltuu hoivaan liittyvän elämänlaadun mittaamiseen tilanteessa, joissa hoivan vastaanottaja pystyy itse vastaamaan kyselyyn. Kaksi käännetyistä lomakkeista soveltuu esimerkiksi hoivakotiasukkaille.
- Mittari on välineistö hoivaa tuottaville organisaatioille ja väline oman toimintansa arviointiin sekä antamaan tietoa kehittämistarpeista. Myös hoivapalveluja hankkivat tahot, esimerkiksi kunnat, hyötyvät mittaristosta arvioidessaan hankkimansa hoivan vaikuttavuutta, Pulliainen sanoo.
Myös tutkijat voivat mittarin avulla vertailla eri hoivaratkaisujen ja kustannusten vaikuttavuutta.
- ASCOT pyrkii vaikuttavuuden mittaamiseen arvioimalla elämänlaatua palvelujen kanssa ja ilman palveluja, kun perinteisesti pyritään vertaamaan elämänlaatua koe- ja kontrolliryhmissä, Ismo Linnosmaa THL:stä toteaa.
Hoivan vaikutusta elämänlaatuun voidaan mitata useilla tavoilla. ASCOTin yhteydessä on kehitetty erityisesti tapaa, jossa mitataan elämänlaatu hoivaa saataessa ja oletettu elämänlaatu ilman hoivaa. ASCOT tuottaa yhden lukuarvon ja perustuu osa-alueiden hyötypainoihin. Varta vasten Suomen oloihin sovellettuja hyötypainoja ei ole käytettävissä, vaan tämä vaatii oman tutkimuksen. Siihen asti kunnes suomalaiset hyötypainot on tutkittu, on käytettävä brittiläisen väestön hyötypainoja. Nämä sisältyvät ASCOT-tallennustyökaluihin.
Menetelmä valmis käyttöönotettavaksi
Mittarin validiteetti ja reliabiliteetti on tutkittu Britanniassa, mutta suomalaisissa olosuhteissa tutkimukseen ei ole ollut mahdollisuutta. Myöskään suomenkielistä ASCOT-koulutusta ei ole vielä tarjolla. Koulutusta tarjotaan Englannissa. Lomakkeet ovat kuitenkin käyttökelpoiset työvälineet jo tässä vaiheessa myös Suomessa.
- Toivomme, että lomakkeet otetaan laajasti käyttöön suomalaisessa pitkäaikaishoivassa. Väline on riittävän helppokäyttöinen tähän tarkoitukseen. Olisi kuitenkin toivottavaa, että mittarin luotettavuutta, toistettavuutta ja eri osa-alueiden yhdistämisessä käytettäviä painoarvoja tutkittaisiin Suomessa vielä lisää. Tämä vahvistaisi mittarin käytettävyyttä entisestään, Kettunen pohtii.
Mittari ja lomakkeet ovat vapaasti käytettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Myös suomenkielisten lomakkeiden tekijänoikeudet kuuluvat Kentin yliopistolle.
Lisätietoja:
Aija Kettunen, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Diak, aija.kettunen@diak.fi, puh. 0400 979 917
Marjo Pulliainen, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Diak, marjo.pulliainen@diakf.fi, puh. 040 198 8147
Ismo Linnosmaa, Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö, THL, ismo.linnosmaa@thl.fi, puh. 029 524 7743
Mittari ja lomakkeisto: www.pssru.ac.uk/ascot/finnish/
THL:n OPTIMI-verkkojulkaisu: www.emaileri.fi/g/l/74167/0/0/227/74/0
Niina Mäenpää
Viestinnän asiantuntija
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)
Puh. 040 866 7336
Diakonia-ammattikorkeakoulu kouluttaa valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysalan, kirkon alan sekä viittomakieli- ja tulkkausalan ammattilaisia. Diak toimii pääkaupunkiseudulla, Turussa, Porissa, Oulussa ja Pieksämäellä.
Avainsanat: