Leipäjono pelastaa, kun perusturva ei riitä
Ruoka-avussa käyvistä vain vajaa 40 % on toimeentulotuen piirissä. Reilusti yli puolet leipäjonoissa käyvistä ei siis ollut hakenut tai saanut lakisääteistä viimesijaista turvaa, kertoo tänään julkaistu KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus ”Kuka seisoo leipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa”. Tutkimuksen toimittivat VTM Maria Ohisalo ja professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimuksessa haastateltiin lähes 3500 leipäjonossa ollutta eri kaupungeissa.
Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija, VTT Anne Määttä ja Itä-Suomen yliopiston tutkija Maria Ohisalo ovat selvittäneet ruoka-avun kävijöiden saamaa julkista apua. Suurin osa ruoka-avussa käyvistä saa jotain sosiaaliturvaetuutta. Tuet eivät kuitenkaan riitä kattamaan esimerkiksi korkeita asumisen menoja: joka neljännelle ruokaa hakevalle jää kuussa korkeintaan 100 euroa käytettäväksi pakollisten menojen jälkeen ja joka viidennelle ei jää mitään. Vain joka kymmenes leipäjonossa käyvä ei saa lainkaan sosiaaliturvaetuuksia. Nämä ruoka-avun saajat ovat usein pienituloisia työssäkäyviä, joiden talous on vedetty tiukalle.
Ruoka-avussa näkyy myös sosiaaliturvan alikäyttö: tukia ei haeta tai saada, vaikka niihin olisi oikeutettu. Tutkimus osoittaa, että monet tuet ja avun muodot jäävät hakematta hakemisen vaikeuden vuoksi tai siksi, että hakijan toimintakyky on heikentynyt. Hyväntekeväisyyteen perustuvaa ruoka-apua voikin pitää niin sanottuna sosiaalietuuksien viimeisenä luukkuna.
- Ruoka-apu toimii viimesijaisen julkisen tuen jälkeisenä turvaverkkona. Pitäisikin tukea ruoka-avun kävijöitä myös muun avun hakemisessa entistä paremmin, tutkija Anne Määttä toteaa.
Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulaisen artikkelissa todetaan, että ruoka-apua saavien ihmisten yleinen hyvinvointi on selvästi alhaisemmalla tasolla kuin muun väestön hyvinvointi. Ero näkyy kaikilla tutkituilla hyvinvoinnin osa-alueilla.
Vaikka erot koetussa hyvinvoinnissa ruoka-avussa käyvien ja muun väestön välillä ovat selviä, ei leipäjonoon joutuminen ole kaiken loppu. Se on usein taloudellisen katastrofin seuraus tai jostain muusta syystä johtuva, mutta koettuun hyvinvointiin vaikuttavat myös erilaiset turvaverkot ja elämän muut ulottuvuudet. Ihmissuhteet, yhteistyö muiden kanssa ja osallistuminen yhteisön toimintaan kannattelevat vaikeuksien yli.
Koko tutkimuksen löydät osoitteesta www.kaks.fi/node/7599
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Emmi Jäkkö
Viestintäasiantuntija
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Tel 040 507 6260
emmi.jakko@diak.fi
www.diak.fi
Diakonia-ammattikorkeakoulu kouluttaa valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysalan, kirkon alan sekä viittomakieli- ja tulkkausalan ammattilaisia. Diak toimii pääkaupunkiseudulla, Turussa, Porissa, Oulussa ja Pieksämäellä.