Ruoka-apu on toimeentulon kannalta välttämätöntä
Joka kolmas ruoka-avun hakija hakee apua viikoittain tai joka toinen viikko. Noin puolet hakijoista käy leipäjonossa ainoastaan muutaman kerran vuodessa. Tulos käy ilmi Diakonia-ammattikorkeakoulun Mikkelistä kokoamasta aineistosta. Haastatteluun osallistui syksyllä 2012 lähes 300 ruoka-avun hakijaa. Tulokset on raportoitu juuri julkaistussa teoksessa ”Ruoka-apu Mikkelissä - Selvitys leipää jonottavien ihmisten hyvinvoinnista”.
Suurin osa vastanneista ruoka-avun hakijoista koki, että ruoka-apu on heidän pärjäämisensä kannalta välttämätöntä. Nöyryyttäväksi koetussa leipäjonossa käydään vaikka ei haluta naapureiden tai sukulaisten näkevän. Joka neljäs Mikkelissä ruoka-apua hakeva tulee lapsiperhetaloudesta ja näistä vajaa kolmannes on yksinhuoltajatalouksia. Lapsiperheet kokivat ruoanhakemisen muita nöyryyttävämmäksi.
Neljä kymmenestä ruoka-apua hakeneesta kokee, että he eivät ole saaneet kaupungilta tarpeeksi tukea, apua tai palveluita. Vastaajat käyttävät eniten terveyskeskuksen, työvoimatoimiston ja sosiaalitoimiston palveluita. Noin joka neljäs oli käyttänyt viimeisen kahden kuukauden aikana myös mielenterveyspalveluita, Kelan palveluita ja diakoniatyön palveluita.
Ruoka-apuun ja leipäjonoihin ihmisiä tulee kaikista koulutusryhmistä ja ikäryhmistä, kuitenkin he ovat iältään useimmin jo keski-iän ylittäneitä. Miehiä ja naisia on lähes yhtä paljon. Mikkelissä ruoka-apua hakeneista kahdeksan prosenttia on muita kuin Suomen kansalaisia. Vajaa kolmannes on työttöminä tai lomautettuina, useammin eläkeikää lähestyviä ja miehiä. Eläkeläisiä oli kolmannes ja opiskelijoita viidennes vastanneista.
- Mikkelin tulokset ovat samansuuntaisia kuin muiden kaupunkien leipäjonoissa, toteaa Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Ihmiset hakeutuvat häpeällisenä pitämäänsä leipäjonoon pakosta kun eivät tule muutoin toimeen.
Tilanteestaan huolimatta suurin osa vastaajista oli ollut jatkuvasti tai melko usein tyytyväisiä elämäänsä viimeisen kuukauden aikana niin fyysisen kuin henkisenkin hyvinvointinsa osalta. Viimeisen kuukauden aikana masentuneeksi ja yksinäiseksi oli itsensä tuntenut jatkuvasti tai melko usein lähes joka viides vastaaja. Samoin viidennes koki itsensä nälkäiseksi jatkuvasti tai melko usein.
Mikkelin tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saaren johtamaa kansallista ruoka-apututkimusta. Tutkimuksessa selvitetään ruoka-avussa käyvien hyvinvointia ja terveyttä, palvelujen ja tulonsiirtojen käyttöä sekä kokemuksia ruoka-avusta. Valtakunnallista hanketta rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS ja sen tutkijana toimii VTM Maria Ohisalo. Hankkeessa on kerätty aineistoa kymmenestä suomalaisesta kunnasta, jonka lisäksi aineistoon kuuluu yli 400 vastauksen otos EU- ruokaa jakavista seurakunnista eri puolelta Suomea. Paikalliset osaraportit on julkaistu aiemmin Kuopiossa, pääkaupunkiseudulla (Espoo, Helsinki, Vantaa), Turussa ja Tampereella. Hankkeen loppuraportti julkaistaan vuoden 2014 lopussa.
Tilaukset ja sähköinen julkaisu: www.diak.fi/tyoelama/Julkaisut
Lisätietoja Mikkelin osaraportista:
Dosentti Sakari Kainulainen, Diakonia-ammattikorkeakoulu, puhelin 040 8696018, sakari.kainulainen(at)diak.fi
Lisätietoja kansallisesta hankkeesta:
Tutkija, jatko-opiskelija, Maria Ohisalo, Itä-Suomen yliopisto, puhelin 050 374 4219, maria.ohisalo(at)uef.fi
Riitta Leskinen
Viestinnän asiantuntija
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)
Puh. 040 501 9461