Sähköautojen akkupalot tuottavat myrkkykaasuja
Vaikka sähköautojen akkupalot ovat vielä harvinaisia, nousee aihe säännöllisesti keskusteluun. Eikä syyttä, sillä sähköauton palo tuottaa erilaisia vaaratilanteita kuin polttomoottoriauton.
”Sähköautojen isot akut ovat haavoittuvaisempia kolaritilanteissa verrattuna esimerkiksi polttomoottoriautojen hyvin suojattuihin polttoainesäiliöihin”, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin johtava asiantuntija Kari Telaranta sanoo.
Akkupaloja on toistaiseksi ollut vähän, koska sähköautokanta on nuorta. Telarannan mukaan akkupalojen riski kuitenkin kasvaa autojen ja niiden akkujen vanhetessa. Vaikka akkujen ikä ei itsessään aiheuttaisi ongelmia, voi autojen käytön aikana kertyneet kolhut ja auton muun tekniikan vanheneminen tuottaa vaaratilanteita.
Myrkkykaasut pahin ongelma
Sähköautojen akkupalojen suurin ongelma on niissä syntyvä reaktio, joka tuottaa palon tarvitseman hapen ja palo näin pääsee jatkumaan.
Palon sammuttaminen on vaativa tehtävä ja siinä tärkeintä on viilentäminen. Palo voi kestää tunneista kymmeniin tunteihin ja lopullinen sammuttaminen voi vaatia melkoisesti vettä.
Ongelma onneksi tunnetaan ja siihen on keinot. Palon suurin ongelma onkin toisaalla.
”Akkupalossa syntyvät myrkylliset kaasut kuten vetyfluoridi ovat iso huoli”, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin palontorjuntatekniikan turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto sanoo.
Kellaritiloissa vaaranpaikat
Myrkyllisten kaasujen hallinta on helpointa ulkona. Siksi esimerkiksi parkkihalleissa syttynyt sähköauto pitäisi aina kun mahdollista hinata ulos. Vaarassa olevat ihmiset pitää ohjata turvaan.
”Ongelmana ovat erityisesti vanhojen asuinkerrostalojen matalat, vanhat kellaritilat, joihin laitetaan sähköautojen latauspaikkoja. Ahtaissa tiloissa pienikin määrä vetyfluoridia on iso ongelma”, SPEKin johtava asiantuntija Kari Telaranta sanoo.
Parkkitilasta pitää olla sprinklerijärjestelmän ohella tehokas savunpoistojärjestelmä.
”Kun sähköauton latauslaitteita asennetaan parkkitiloihin, pitää palokestävyyden lisäksi arvioida koko tekninen kokonaisuus. Eli palon tunnistamisen, palon pysäyttämisen tai vähintään rajaamisen mahdollisuudet sekä myrkyllisten kaasujen ohjausmahdollisuudet teknisin vaihtoehdoin”, Lehto sanoo.
Nykyinen säätely ei sellaista vaadi, vaan taloyhtiöihin ja muihin tiloihin saa asentaa latauslaitteita ilman savunpoistoa. Myös ilmanvaihto tulee tarkastaa, että myrkylliset kaasut eivät pääse leviämään rakennuksen muihin tiloihin niin, että asukkaat joutuvat vaaraan.
Sammuttaminen vaatii osaamista ja kalustoa
”Vanhoissa rakennuksissa voi olla surkea tai olematon savunpoisto. Tällaisissa tiloissa pelastushenkilöstön on erittäin vaikea työskennellä turvallisesti”, Telaranta sanoo.
Näissä tiloissa akkupalojen sammuttaminen vaatii erikoisosaamista ja varusteita, joiden käyttö asettaa vaatimuksia sammutustyölle.
Lehto ja Telaranta suosittelevatkin, että jos latauslaitteita asennetaan vanhojen rakennusten sisätiloihin, ne pitäisi aina asentaa mahdollisimman lähelle ramppeja. Näin autot saadaan mahdollisimman helposti ulos.
Pelastuslaitoksilla on hyvät valmiudet sammuttaa akkupaloja. Alan toimijat ovat kouluttautuneet ja hankkineet varusteikseen muun muassa sammutuskontteja, jonne palava auto voidaan pudottaa jäähtymään.
”Paras ratkaisu on ilman muuta saada auto veteen, jolloin auto jäähtyy ja myrkkykaasut sitoutuvat hallitusti veteen. Palamisen annetaan tällaisessa tapauksessa jatkua tarvittavan ajan”, Lehto sanoo.
Perinteiset automaattiset sprinklerijärjestelmät auttavat jonkin verran, mutta niissä pitää olla riittävät vesimäärät, jotta palavaa autoa voidaan sillä jäähdyttää. Tällä keinolla voidaan Telarannan mukaan hillitä ja rajata paloa niissä tiloissa, joista ajoneuvon siirtäminen on vaikeaa.
Paloturvallisuus otettava huomioon, kun latauspaikkoja suunnitellaan
Latauslaitteiden asennuksen suunnitteluun on syytä ottaa mukaan sähkösuunnittelijan lisäksi paloturvallisuussuunnittelija, joka osaa arvioida tekniset ja rakenteelliset ratkaisut, joilla mahdollistetaan turvallinen sähköautojen lataus. Näin toimii vastuullinen kiinteistönomistaja, kun sähköautoilu yleistyy.
Asia tunnetaan paloturvallisuusasiantuntijoiden keskuudessa, mutta julkinen keskustelu esimerkiksi lainsäädännön osalta on ollut vähäistä.
”Latauspaikkojen rakentamista koskeva EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää, että osana rakennusten pitkän tähtäimen peruskorjausstrategiaa rakennusten paloturvallisuutta parannetaan. Tätä ei ole otettu Suomessa mitenkään huomioon, vaikka olemme tehneet tästä asiasta aloitteita”, Telaranta sanoo.
LeasePlan on yksi maailman johtavista leasingyrityksistä, joka hallinnoi 1,9 miljoonaa ajoneuvoa yli 30 maassa aina ostamisesta ja huollosta leasingautojen myyntiin asti. Suomessa LeasePlan toimii yli 25 000 ajoneuvon kokemuksella. Palveluvalikoimaan kuuluvat sekä työsuhde- että tuotantoautoihin liittyvät leasingratkaisut, jotka skaalautuvat yksittäisestä autosta Suomen suurimpien pörssiyritysten isoihin autokantoihin. Lue lisää leaseplan.fi.