Apua vaikeaan migreeniin

Migreenistä kärsii maailmanlaajuisesti joka kymmenes aikuinen, naiset kaksi kertaa useammin kuin miehet. Se on neurologinen sairaus, johon liittyy usein toispuoleisen päänsäryn lisäksi aistiyliherkkyyttä sekä eri asteista pahoinvointia. Kohtaukset voivat kestää useita vuorokausia. Monille vaikeahoitoisesta migreenistä kärsivälle uudet estolääkkeet ovat tuoneet merkittävää helpotusta elämään.


Uudet biologiset migreenin täsmäestolääkkeet ovat tuoneet apua monelle vaikeahoitoisesta migreenistä kärsivälle.

 

Migreenistä kärsii maailmanlaajuisesti joka kymmenes aikuinen, naiset kaksi kertaa useammin kuin miehet. Se on neurologinen sairaus, johon liittyy usein toispuoleisen päänsäryn lisäksi aistiyliherkkyyttä sekä eri asteista pahoinvointia. Kohtaukset voivat kestää useita vuorokausia. Monille vaikeahoitoisesta migreenistä kärsivälle uudet estolääkkeet ovat tuoneet merkittävää helpotusta elämään.

Neurologian erikoislääkäri, dosentti Marja-Liisa Sumelahti kertoo, ettei migreeni ole vaarallista, vaikka se vaikeissa tapauksissa heikentääkin merkittävästi työ- ja toimintakykyä.  Harvinaisempiin migreeneihin liittyy kivun ohella ohittuvia aivoperäisiä oireita kuten raajojen halvausoireita tai kaksoiskuvia, huimausta ja vireystason laskua. 

– Kiputila syntyy kun hermovälittäjäaineet laajentavat ohimenevästi verisuonia aivokudosta ympäröivissä rakenteissa. Joillakin esiintyy kohtausta edeltäviä auraoireita eli alle tunnin kestäviä näköhäiriöitä, raajojen tuntoaistimuutoksia, puheen tuoton ongelmia tai kaikkia näitä yhdessä.

Migreeni tunnistetaan yleensä oirekuvan perusteella ja oikea diagnosointi on tärkeää, sillä hoitoon tarkoitetut tehokkaat lääkkeet ovat reseptivalmisteita. 

Migreeniä esiintyy myös lapsilla ja ikääntyneillä. Hankalimmista ja pisimmistä migreenikohtauksista kärsivät yleisimmin 40–50 -vuotiaat naiset.  Oireet helpottuvat usein raskauden aikana ja vaihdevuosien jälkeen. 

Migreenikohtauksen voi laukaista moni tekijä, esimerkiksi stressi, unen puute ja veren sokeritason heittely. Usein kuitenkaan mitään tunnistettavaa tekijää ei ole. 

Estohoito on jatkuvaa

– Suurimmalla osalla migreenipotilaista kohtaushoito tehoaa, kun lääke otetaan heti kohtauksen alkuvaiheessa riittävän suurena annoksena lääkärin antaman ohjeen mukaan. Jos oikein toteutettu kohtaushoito ei auta ja kipu haittaa elämää, joudutaan miettimään migreenin estohoitoa, kertoo Sumelahti.

Hän muistuttaa, että potilaan on tärkeää ymmärtää estohoidon säännöllisen käytön merkitys.   

– Parhaimmillaankin se tuottaa vain osittaisen helpotuksen eikä mikään estohoito poista migreeniherkkyyttä. 

Tablettimuotoiset estolääkkeet on edullisia ja alun perin ne on kehitetty muihin sairauksiin, mm. verenpaineen, mielialan tai epilepsian hoitoon. Niiden teho migreeniin on todettu lääketutkimuksissa. 

– Ennen hoidon aloitusta estolääkkeen mahdolliset sivuvaikutukset pitää käydä potilaan kanssa läpi. Yleensä sivuoireet ovat vaarattomia ja niitä voidaan välttää hitaalla annosnostolla. Osa sivuvaikutuksista helpottuu käytön aikana, joten lääkitystä ei pidä lopettaa hätäisesti eikä omin päin. Tehon saavuttamiseksi tarvitaan vähintään 2–3 kuukauden hoitojakso, toteaa Sumelahti. 

Estohoidon aikana potilaan pitää varautua päänsärkykalenterin pitämiseen ja hoitavaan lääkäriin ollaan säännöllisesti yhteydessä.

Uudet täsmäestolääkkeet

Migreenin ollessa vaikeahoitoinen eli kun tablettiestolääkkeet eivät tehoa riittävästi, voidaan hoitona käyttää uusia pistettäviä, biologisia täsmäestolääkkeitä, monoklonaalisia vasta-aineita.  Lisäksi kroonistuneeseen migreeniin voi lääkäri antaa onabotuliinitoksiinihoitoa pistoksena. 

Uudet biologiset estolääkkeet on kehitetty erityisesti migreenin hoitoon, toisin kuin tablettimuotoiset estolääkkeet.

– Ne ovat täsmähoitoa ja tarkoitettu aikuisten vaikeahoitoiseen migreeniin. Ne vaikuttavat estävästi välittäjäaineeseen, joka aiheuttaa verisuonien laajentumista, siihen liittyvää kipua sekä muita migreenioireita. Tutkimuksissa migreenin taajuus on puolittunut suurimmalla osalla käyttäjistä. Parhaimmillaan migreenikohtaukset ovat loppuneet, pienellä osalla ei vastaavasti ole tapahtunut muutosta parempaan. 

– Kokemusten mukaan lääkkeet ovat paranteet potilaiden toimintakykyä ja vähentäneet sairauspoissaoloja. Myös vaikeahoitoiseen ja krooniseen migreeniin liittyvä ahdistus ja masennusoireet ovat vähentyneet, selvittää Sumelahti.

Biologiset täsmäestolääkkeet annostellaan, myös itsehoitona, pistoksina ihon alle. Kela korvaa lääkkeet omavastuuosuuden täytyttyä, mikäli vaikeahoitoisia migreenikohtauksia on ollut vähintään kahdeksan kuukaudessa, estohoito suunkautta otettavilla kahdella hoidolla on epäonnistunut ja hoitovaste saavutetaan eli kohtaukset vähintään puolittuvat. 

Biologiset täsmäestolääkkeet ovat hyvin siedettyjä ja niitä voi käyttää muiden lääkkeiden kanssa.


Teksti: Maija-Liisa Saksa

 

Teva

Teva on globaali, maailman 15 suurimman lääkeyhtiön joukkoon kuuluva yritys, jonka ydinliiketoimintaa ovat laadukkaat itsehoitovalmisteet ja kohtuuhintaiset geneeriset rinnakkaisvalmisteet, innovatiiviset alkuperäislääkkeet sekä lääkkeiden raaka-aineet. Nykyään Teva toimii yli 60 maassa ympäri maailman ja työllistää noin 45 000 ihmistä.

Yrityksen verkkosivut

---
Editor Helsinki – yritysviestinnän asiantuntija 
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat www.editori.fi.
Lisätietoa: Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi I www.editorhelsinki.fi

Yrityksestä

Editori Helsinki - yritysviestinnän asiantuntija
. Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat. www.editori.fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia