Bisnesmaailman kukoistavat ekosysteemit
Teolliset yritykset ovat siirtyneet pelkästä kustannustehokkuuden hakemisesta palveluliiketoimintaan tuomaan lisäarvoa asiakkaille sekä parantamaan asiakaskokemusta. Seuraava askel on toimivan ekosysteemin rakentaminen.
Mikä sitten on ekosysteemi? Voidaanhan ajatella, että yritykset ovat tehneet yhteistyötä aina, ja sen yhteistyön muotoja on kutsuttu alihankinnaksi, arvoketjuksi, klusteroitumiseksi, arvoverkoiksi ja nyt ekosysteemeiksi. Onko rakkaalla lapsella nyt vain uusi nimi?
On toki totta että kaikissa näissä yhteistyön muodoissa on paljon samankaltaisuutta, mutta yhtälailla voidaan nähdä myös erilaisia tunnuspiirteitä. Ehkä suurin eroavaisuus ekosysteemin ja muiden yhteistyömuotojen välillä on avoimuus. Kaikissa näissä yhteistyömuodoissa on useimmiten joku osapuoli, joka voidaan tunnistaa yhteistyön dominantiksi ’rule maker’, jonka tarkoitusta varten säännöt ja toimintamallit yhteistyölle synnytetään. Ekosysteemeissä on myös vetäjä, mutta ekosysteemin vetäjän tulee ymmärtää roolinsa mahdollistajana eikä kontrolloijana. Mahdollistajan rooli taasen tarkoittaa huomattavasti suuremman avoimuuden ja valtuutuksen ympäristöä mitä muissa yhteistyömuodoissa. Avoimuus ja valtuutus johtavat usein siihen, että myös ekosysteemin vetäjän tuotteet ja palvelut tulevat osaksi jotakin sellaista jota aiemmin ei ole ollut olemassa ja jota ei välttämättä kontrolloidun ja suljetun tuotekehityksen, tai arvoketjuajattelun kautta edes osattu nähdä.
– Toimialat sellaisena kuin me ne nyt tunnemme arvoketjukeskeisessä ajattelussa hälvenevät, toteaa Tieto Oyj:n teollisten ekosysteemien johtaja Joni Lehtonen.
Ekosysteemin rakentaja on totuttujen mallien haastaja
Ekosysteemin vetäjäksi nousee harvoin toimialan suurin tai toiseksi suurin toimija. He ovat tyytyväisiä vallitsevaan olotilaan. Ekosysteemin rakentaja on haastaja, jolla on vahvaa osaamista ja halu löytää jotain uutta. Halu muuttaa sen toimialan säännöt, jossa kilpailua on aiemmin käyty.
– Tässä on hyvä mahdollisuus yrityksille, jotka ovat kouliintuneet kansainvälisessä kilpailussa, kehittäneet loistavia tuotteita, mutta jääneet kuitenkin muutaman kansainvälisen jätin varjoon, toteaa Joni Lehtonen. Tieto rakentaa tiekarttoja siihen, miten yritys voi nousta tuoteliiketoiminnasta palveluliiketoimintaan ja edelleen ekosysteeminsä vetäjäksi. Konsepti palveluliiketoiminnan ja ekosysteemien kehittämiseen perustuu asiakaskokemukseen ja arvoketjujen muutokseen.
Monessa yrityksessä ekosysteemien tuleminen oman toimialan murtajaksi on jo tunnistettu. Yrityksissä mietitään kuumeisesti keinoja, miten lähteä synnyttämään ekosysteemiä ja miten ottaa ekosysteemissä vetäjän rooli, eikä taantua vain yksittäiseksi ekosysteemitoimijaksi.
– Meneillään on kujanjuoksu, jossa voittaja saattaa nousta täysin yllättävältä toimialalta, sanoo Reetta Ruusunen, Tiedon valmistavan teollisuuden johtava konsultti. Myös teollisessa ympäristössä on syytä katsoa ympärilleen, tunnistaa mahdolliset pelurit ja miettiä omaa rooliaan tässä kokonaisuudessa. Tärkeintä on kuitenkin nostaa asiakas keskiöön. Ekosysteemin saa toimimaan se, joka on parhaiten ymmärtänyt asiakkaan aidon kipupisteen ja tarpeen.
Uuden toimintamallin selkäranka löytyy digitalisaatiosta
Kaikki liiketoiminta nykyään on korkeasti automatisoitua ja siksi on luonnollista ajatella että ekosysteemivetäjän on myös voitava koordinoida omaa ekosysteemiään erilaisten digitaalisten alustojen kautta, jotka tulevat tarjoamaan selkärangan ekosysteemin toimimiselle. Usein tämän teknologisen tarpeen tunnistaminen vie kuitenkin yrityksissä päähuomion ja ajaudutaan valitsemaan työkaluja tarpeeseen, jota ei ole onnistuttu kunnolla kristallisoimaan. Vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää miten oma toiminta, omat tuotteet ja tarjotut palvelut muuttuvat, kuka on tulevaisuudessa asiakas, kuka asiakkaan kohtaa ja mistä asiakas on valmis maksamaan. Tämä antaa myös perustan miettiä, millaisia partnereita pitää olla, miten oma organisaatio muuttuu ja millaisia ihmisiä ja palveluja pitäisi olla tarjolla, jotta se ekosysteemin jäsen joka asiakkaan kohtaa saa synnytettyä hyvän asiakaskokemuksen.
Niin ekosysteemiajattelussa kuin muussakin kehityksessä voidaan todeta teknologian olevan hyvä renki, mutta huono isäntä. Teknologia on yhtäältä mahdollistaja, mutta toisaalta myös välttämätön vaatimus missä tahansa liiketoimintatransformaatiossa. Jokaiselle yritykselle kehityspolku tulevaan on erilainen. Yrityksellä tulee olla halu muodostaa tuo polku tulevan tahtotilansa sekä vallitsevan nykytilan välille. On valittava välietapit, joilla tulevaisuudessa tarvittavaa kyvykkyyttä synnytetään asteittain. Vaikka tätä muutospolkua tai tiekarttaa halutaan muodostaa suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti, niin on varauduttava myös siihen, että erilaiset muutokset, uudet mahdollisuudet tai koetut vastoinkäymiset tulevat muuttamaan tuon polun linjausta monta kertaa matkan varrella. Näihin tulevaisuuden muutoksiin voi varautua joustavuudella, joka tarkoittaa modulaarisuutta kaikilla tasoilla; liiketoimintamalleissa, palvelukäytänteissä, ihmisten moniosaamisessa, organiaatiorakenteissa ja teknologia-alustoissa.
---
Julkaisija: Editori.fi
https://www.editori.fi/artikkeli/bisnesmaailman-kukoistavat-ekosysteemit/
Yhteydenotot:
+358 (0)20 72010
www.tieto.com
---
Editori Helsinki - yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat www.editori.fi
.
Lisätietoa: Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi I www.editorhelsinki.fi
Avainsanat:
