Etätyön käsite on kuollut
Etätyö on koronaviruspandemian aiheuttaman eristäytymisen seurauksena lyönyt itsensä lopullisesti läpi. Jopa niin tehokkaasti, että on syytä kysyä: onko etätyötä enää oikeastaan olemassakaan? Vai onko se käsitteenä jo itse asiassa kuollut?
"Kliseen mukaan etätöissä lähinnä laiskotellaan."
Kliseen mukaan etätöissä lähinnä laiskotellaan. Käsitys lähtee perinteisestä johtamistavasta, jossa luotetaan ennen kaikkea näköhavaintoihin ihmisten työtehoa arvioitaessa. Etätöitä ei mielellään sallita, kun esimies ei voi tietää, mitä kaikkea alainen kotonaan puuhaa. – Taatusti se herää tavallista myöhemmin ja menee aikaa hukkaan! – Mitä jos se pesee pyykkiä työaikana?
Etätyö on kuollut – eläköön virtuaalityö
En ole enää vähään aikaan allekirjoittanut etätyö-kliseetä. Puoli tuntia myöhemmin herännyt kotona työskentelijä on levänneempi ja vähemmän stressaantunut ilman aamuruuhkaa – eli valmiimpi työpäivään. Eikä pyykkiä pestä käsin, vaan pesukonetta operoidessa voi samalla vaikka puhua tärkeää puhelua. On syytä luopua ajatuksesta, että kotoa käsin tehtävä työ olisi tehotonta vastuunpakoilua.
Onkin mielestäni aika tappaa koko etätyön käsite.
Oikealla, luottamuksen varaan rakentuvalla lähestymistavalla etätyö lakkaa olemasta ”etätyötä” ja muuttuu normaaliksi, varsin tehokkaaksikin tavaksi tehdä työtä: se vain tapahtuu virtuaalikanavien kautta. Mutta virtuaalityö – käyttäkäämme jatkossa tätä termiä etätyön sijaan – voi toimia optimaalisesti vain, kun sen mahdollistava teknologia on kunnossa. Silloin työn ja ihmisten johtaminenkin helpottuu.
Siinä onkin sydämenasiakseni muodostunut virtuaalityöskentelyn pyhä kolminaisuus: teknologia, ihminen ja johtaminen. Ja sen päälle ne mukavat verkkarit.
Teknologia ja muut välineet huippukuntoon
Virtuaalityöskentelijällä on oltava kunnon välineet. Kun työntekijä ja esimies voi luottaa välineisiin, on helpompaa luottaa, että työ onnistuu. Esimiehenä itsekin toimivana allekirjoitan tämän.
Verkkoyhteydet: Koko virtuaalityöskentelyn ajatus lähtee luonnollisesti luotettavista verkkoyhteyksistä. Niistä ei voi tinkiä.
Tietoturva ja tiedonvarmistaminen: Tietoturvariskit täytyy minimoida luottaen, että asiat hoituvat turvallisesti. Teknisillä ratkaisuilla ja toimintamalleilla varmistetaan, että asianmukaiset ihmiset käsittelevät tietoa oikein ja turvallisesti.
Työpisteen ergonomia: Työkalujen ja laitteiden on oltava kunnossa. Sohvalla röhnöttämisen sijaan voidaan kotiin hankkia sähköpöytä – jokaisellehan ei välttämättä tarvita enää työpistettä toimistossa, josta tulee vähitellen kohtaamispaikka.
Ihmiset huippukuntoon
Pelkät tekniset etätyövalmiudet eivät tietenkään yksin riitä, vaan esimiesten vastuulla on valmentaa ihmiset virtuaalityöskentelyyn ja huolehtia tietyistä peruspilareista. Moni on varmasti viime viikkoina huomannut, että silloin homma sujuu: ihmiset ovat rennompia, palaverit ytimekkäämpiä, small talk pysyy aisoissa. Ja tuottavuus lähtee uuteen lentoon.
Työhyvinvointi: Työympäristön ja työskentelytavan kotona täytyy tukea hyvinvointia. Suuri vastuu on esimiestyöllä: tauot jäävät helposti pitämättä ilman siirtymiä paikasta toiseen, joten virtuaaliset kahvitauot, taukojumpat ja muut sosiaaliset kohtaamiset ovat oleellinen osa työpäivää.
Kokouskäytännöt: Kokouksissa teknologian ei pidä näytellä pääroolia, vaan ihmisten. Vaikka kokous järjestetään virtuaalisesti, niin voidaan noudattaa normaaleja kokouskäytäntöjä.
Johtaminen ja pelisäännöt: Itsensä johtaminen – aikataulutus, tauot, työn aloitus ja lopetus – korostuu kotona työskentelyssä. Esimies taas voi valmentamalla ja aktiivisella kuuntelulla varmistaa, että työntekijällä on edellytykset tehdä työtä laadukkaasti. Vastuu työn tuloksesta ei häviä kummaltakaan osapuolelta.
Asiantuntija auttaa investoimaan virtuaalityön välineisiin ja valmiuksiin
Taloustutkimuksen selvityksen (Yle 30.4.2020) mukaan etätyö yleistyy Suomessa voimakkaasti myös koronapandemian jälkeen. Yli miljoonasta etätöihin koronakriisin aikana siirtyneestä noin puolet haluaa tehdä työnsä suurelta osin etänä myös jatkossa.
Työnteon uudelleen muotoilu korostaa Network Services Finlandin (NSF) kaltaisten asiantuntijoiden tarvetta ja vaatii koko osaamisen kirjon esiin kaivamista. Me NSF:llä emme olekaan vain teknisen ICT-infrastruktuurin rakentaja, vaan myös autamme esimiehiä ja työntekijöitä ymmärtämään uudeksi normaaliksi muuttuneen virtuaalityöskentelyn vaikutukset ja vaatimukset tinkimättä tietoturvallisuudesta.
Timo Sarpalinna
Toimitusjohtaja, NSF
---
Editor Helsinki – yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat www.editori.fi.
Lisätietoa: Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi I www.editorhelsinki.fi
