Häpeily hidastaa muistisairauksien hoitoa
Muistisairaudet yleistyvät iän myötä, mutta voivat osua kohdalle myös aikaisemmin. Häpeilyn ja peittelyn sijaan sen oireet kannattaa ottaa vakavasti, sillä varhainen hoito on aina parasta lääkettä.
Muistisairaudet mielletään pitkälti ikäihmisten vaivoiksi, mutta tilastojen mukaan noin 7000 työikäisellä suomalaisella on jonkinasteinen muistisairaus. Kokonaismäärän arvioidaan olevan lähes 200 000. Muistiliiton asiantuntijan Outi Ronkaisen mukaan se voi olla tätäkin suurempi, sillä muistisairauksiin liittyy edelleen häpeän tunnetta ja peittelyä.
– Esimerkiksi syövästä, sydänvaivoista tai diabeteksestä osaHäpeily hidastaa muistisairauksien hoitoa taan tänä päivänä puhua jo täysin luontevasti. Muistisairaudet ovat sen sijaan edelleen tabu sekä niitä sairastaville että heidän läheisilleen, Ronkainen toteaa.
Usein oireita vähätellään tai ne kiistetään kokonaan, mikä samalla hidastaa hoitoon ja palvelujen piiriin hakeutumista. Taustalla on myös pelkoa diagnoosin tuloksista.
– Iäkkäämmän henkilön kohdalla muistihäiriöitä pidetään normaaleina ikääntymiseen liittyvinä vaivoina. Puoliso, lapset ja läheiset voivat toki havaita läheisen käytöksessä jotain poikkeavaa, mutta eivät osaa tai tohdi ottaa niitä suoraan puheeksi. Varhainen diagnoosi ja sopiva lääkehoito ovat kuitenkin myös muistisairauksissa kaiken a ja o, Ronkainen painottaa.
Kynnykset mahdollisimman matalalle
Muistiliitto onkin aloittanut Minun valintani-hankkeen, jonka keskiössä ovat muistisairaan omat tarpeet ja mielipiteet. Tavoitteena on auttaa muistisairasta ja hänen läheisiään räätälöimään elämäntilanteeseen sopivat hoidot ja tarvittavat tukipalvelut.
– Sote-palvelut ovat toisinaan hankalaselkoisia, joten pyrimme lisäämään ihmisten tietoisuutta. Lisäksi niissä on huomattavia paikkakuntakohtaisia eroja, Ronkainen toteaa.
Milloin kellojen pitäisi sitten soida? Milloin on syytä epäillä, että itsellä tai läheisellä on alkavaan muistisairauteen liittyviä oireita?
Ronkaisen mukaan ne liittyvät useimmiten arkirutiineihin, jotka eivät ota enää sujuakseen tai jäävät tämän tästä kesken.
– Jos kesken kaiken jää pohtimaan, mitä pitää tehdä seuraavaksi tai mitä on juuri tekemässä, on syytä varata aika muistitestiin. Peittelyn sijaan asia pitää ottaa avoimesti puheeksi. Muistitestin pitäisi tulevina vuosina olla yhtä arkinen asia kuin verenpaineen mittaus, Ronkainen painottaa.
Teksti: Timo Sormunen
---
Editor Helsinki – yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat www.editori.fi.
Lisätietoa: Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi I www.editorhelsinki.fi
Avainsanat:
