Influenssaa vastaan kannattaa varautua hyvissä ajoin
Rokottautuminen auttaa myös läheisiä suojautumaan tartuntaa vastaan.
Influenssaan on kuollut paljon enemmän ihmisiä kuin koronaan – onneksi influenssaviruksia voidaan torjua huomattavasti Covid-19:a tehokkaammin. Syksyn myötä saapuu tänäkin vuonna uusi influenssakausi. Koronaviruksen nostettua ennaltaehkäisevän suojautumisen yleiseksi puheenaiheeksi on syytä muistaa, että myös influenssaa vastaan on syytä varautua.
– Rokottautuminen on yksi parhaista keinoista suojautua influenssaa vastaan, kertoo keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Annette Kainu.
– Myös koronan yhteydessä tutuksi tulleet ehkäisykeinot – käsien peseminen, etäisyyksien pitäminen, muista poispäin yskiminen, kotona pysyminen ja maskien käyttö – on hyvä muistaa.
Influenssan kokonaistautitaakka huolenaiheena
Jos koronarokote olisi jo kehitetty ja käytössä, suurin osa suomalaisista tuntuisi ottavan sen mielellään. Tässä valossa onkin hieman hämmentävää, että suhtautuminen rokottautumiseen influenssaa vastaan ei ole yhtä varaukseton. Annette Kainu arvelee yhden syyn piilevän siinä, että kaikkia rokottautumisen hyötyjä ei välttämättä ole tiedostettu riittävän hyvin.
– Vaikka influenssa voi iskeä rajunakin tautina, perusterve ihminen selviää siitä yleensä kotihoidolla. Tämän vuoksi kaikki eivät suhtaudu asiaan riittävän vakavasti, eivätkä tiedosta esimerkiksi jälkitautien mahdollisuutta.
”Rokottautuminen on yksi parhaista keinoista suojautua influenssaa
vastaan.”
Influenssaa vastaan rokottautumisen tarpeellisuutta etenkin terveille ja hyväkuntoisille ikäihmisille korostetaankin koko ajan enemmän, aina valtakunnan ylimmän terveydenhoitoviranomaisen THL:n taholta. Keuhkokuumeen kaltaiset jälkitaudit voivat olla vaikeita ja jopa hengenvaarallisia. Lisäksi ne saattavat pahentaa perussairautta ja romahduttaa yleiskunnon.
Korona-aika on auttanut ihmisiä ymmärtämään, kuinka tärkeää henkilökohtainen suojautuminen on myös sen vuoksi, että ei tartuttaisi tautia läheisiin. Tällaista vastuun ottamista soisi näkevän enemmän myös influenssa-aallon lähestyessä.
Käytäntö ratkaisee usein rokotteen ottamisen – tai jättämisen
– Selvää on, että ennaltaehkäisevän influenssarokotteen saaminen olisi tehtävä mahdollisimman helpoksi, Annette Kainu huomauttaa. – Kunnat hoitavat ikäihmisten rokottamisen hyvin, palvelutalovierailuja ja kotikäyntejä myöten. Myös työterveyshuolto toimii; työnantajat ovat selvästi ymmärtäneet sen hyödyn, mikä sairauspoissaolojen ja kollegoiden tartuttamisen väheneminen tuo mukanaan.
Mutta ne, jotka eivät palvelujen piiriin kuulu – heidän tulisi pystyä rokottautumaan kauppa-asioinnin yhteydessä, koulussa tai muuten mahdollisimman helposti. Kehitystä on tämän suhteen onneksi tapahtunut, esimerkiksi monet apteekit tarjoavat mahdollisuutta rokottautumiseen. Mitä tehokkaammin se voidaan viedä ihmisten ulottuville, sitä luontevammin rokotus myös suostutaan ottamaan. Vieläpä mahdollisimman hyvissä ajoin.
– Rokotesuojan muodostuminen kestää pari viikkoa, joten liikkeelle kannattaa lähteä heti, kun alkavan kauden rokotteet tulevat saataville, Annette Kainu painottaa.
Parhaimmillaan jokavuotinen rutiini
Korona on opettanut, että virusten käyttäytymisen ennustaminen on monimutkaista, ja sama pätee myös influenssaan. Erilaiset viruskannat kiertävät maailmalla, ja Suomeen päätyy yhden talvikauden aikana niistä useita. Influenssarokotteiden viruskannat tarkistetaankin vuosittain sen mukaan, mitkä niistä kiertävät kaikkein eniten. Myös rokotuksen suojateho hiipuu vuoden kuluessa, ikäihmisillä jopa nopeammin. Siksi rokotuksen ottamisesta on syytä tehdä jokavuotinen toimenpide.
Tämän päivän influenssarokotteet ovat syntyneet pitkäjänteisten tutkimusten ja testausvaiheiden tuloksina. Ne ovat laajalti käytettyjä ja hyvin siedettyjä, ja tarjoavat vahvan suojan niin varsinaista influenssaa kuin sen aiheuttamia jälkitauteja vastaan. Yhdessä muiden varotoimenpiteiden kanssa voimme huolehtia tehokkaasti siitä, että niin me itse kuin läheisemme pysyvät terveinä myös edessä olevan kauden yli.
Annette Kainu korostaakin oman roolin ja ennaltaehkäisevän hoidon merkitystä – etenkin ikäihmisten ja riskiryhmien kohdalla.
– Tieto siitä, että on olemassa konkreettisia asioita, joilla itse voimme vaikuttaa tilanteeseen, voimaannuttaa ja antaa motivaatiota ryhtyä käytännön tekoihin. Se on äärimmäisen tärkeää, etenkin tässä tilanteessa, joka monen mielestä tuntuu hyvinkin ahdistavalta. On voitava nähdä, että omilla ratkaisuilla on merkitystä.
MAT-FI-2000292-1.0-09/2020
Teksti: Timo Mansikka-aho
Yhteyshenkilö: Mirka Rinkinen, Rinkinen, mirka.rinkinen@sanofi.com
---
Editor Helsinki – yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat www.editori.fi.
Lisätietoa: Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi I www.editorhelsinki.fi
