Maailma pelastetaan meri kerrallaan
Itämeri on moniongelmainen potilas, jonka pelastamisessa on keskityttävä muotioikkujen sijaan olennaiseen. Ilmastonmuutoksen edetessä vauhtia tarvitaan lisää, mutta kun huomio kiinnitetään sinne, missä saadaan aikaan tutkitusti suurin vaikutus, pystytään saamaan enemmän aikaan ja saavuttamaan jo mahdottomiksi tuomittuja asioita.
John Nurmisen Säätiö on tarttunut kaikin voimin tehdäkseen mahdottomalta kuulostavasta haasteesta totta, ja tähänastiset tulokset puhuvat puolestaan; esimerkiksi itäisellä Suomenlahdella sinilevän määrä on vähentynyt jo merkittävästi. Kaikilla Itämeren rannoilla on toki vielä työtä; sitä tehdään määrätietoisesti, tuloksekkaasti ja suurella sydämellä.
Meri on enemmän kuin pelkkä vesi
John Nurmisen Säätiön tapa ajatella Itämerta ja siellä olevaa tehtävää on ainutlaatuinen. Kuten säätiön asiamies Annamari
Arrakoski-Engardt korostaa, kyse on paljon muustakin kuin itse vedestä.
– Haluamme saada tietyt merialueet ekologisesti parempaan kuntoon, ja samalla nostaa esiin meren arvostuksen ja merellisen perinnön merkitystä. Itämeri on monessa mielessä ainutlaatuinen, ei vähiten rikkaan kulttuurihistoriansa ansiosta.
Tavoitteena on konkreettinen ja mitattava, pysyvää vaikutusta aikaansaava tekeminen. Tämä tarkoittaa usein jotain ihan muuta, kuin mitä esimerkiksi media milloinkin nostaa senhetkiseksi muoti-ilmiöksi.
Hyvänä esimerkkinä tällaisesta Arrakoski-Engardt mainitsee viimekeväisen muoviroskakampanjoinnin; konkreettisena ja ymmärrettävänä asiana siitä saatiin nopeasti yleinen puheenaihe, johon keskittyminen vei huomiota pois niistä keinoista, joilla Itämerta voitaisiin tehokkaimmin auttaa.
– Rehevöitymisen myötä hapettomiksi jo ajautuneet merenpohjat ovat edelleen Itämeren suurin ongelma. Muoviroskien asianmukainen kierrättäminen on tärkeää, mutta jotta meidän kaltaisemme toimija pysyy tuloksekkaana, täytyy meidän keskittyä edelleen työmaamme suurimpaan ongelmaan eli rehevöitymiseen.
Tulokset antavat toivoa
Samaan aikaan Arrakoski-Engardt peräänkuuluttaa vesistöihin valuvan ravinnekuormituksen – erityisesti fosforin ja typen – määrän vähentämistä.
Hyviä tuloksia on jo saavutettu esimerkiksi kipsikäsittelemällä peltoalueita. Onnistumiset valavat uskoa niin säätiön kuin toivottavasti myös muiden Itämerestä huolta kantavien toimintaan.
– Meillä on tutkittua tietoa siitä, että viesti voi olla positiivinen. Näyttelyillä, kirjoilla, podcasteilla ja ahkeralla työllä kädet kirjaimellisesti levässä olemme jo saaneet uskomattomia tuloksia aikaan. Me teemme Itämerestä erinomaisen esimerkin myös muille maille ja vesialueille.
Itämeri ei pelastu ilman mittavaa yhteistyötä eri maiden, viranomaisten, tutkimuslaitosten ja yksityisten toimijoiden välillä. Se ei tapahdu välttämättä yhden sukupolven aikana. Tärkeintä on tiedostaa, että me voimme edelleen olla ratkaisu.
Töitä on jo tehty, tulosta on jo tullut. Tässä vaiheessa suurin virhe olisi toivon menettäminen.
Teksti: Timo Mansikka-aho
---
Editor Helsinki – yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat www.editori.fi.
Lisätietoa: Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi I www.editorhelsinki.fi
Avainsanat:
