Mistä on tulevaisuuden talousjohtaja tehty?
Digitaalisuuden myötä myös yritysten taloustoiminto on murroksessa. Tiedosta murskataan uudenlaista ymmärrystä data-analytiikan avulla ja uutta teknologiaa on runsaasti tarjolla. Mistä uuden omaksumiseen otetaan aika ja osaaminen?
EY:n tuoreen tutkimuksen mukaan tänä päivänä yli 80 % talousosaajien ajasta menee pitkälti perustekemiseen, eli numeroiden keräämiseen ja raportointiin. Perinteinen osaaminen on laskentaa ja kirjanpitoa. Lähivuosien aikana heidän tulee kuitenkin omaksua uutta teknologiaa, analyyttista osaamista ja ymmärtää liiketoimintaa syvällisellä tavalla.
– Se on välttämätöntä, jotta talousfunktio voi olla todellinen kumppani liiketoiminnalle ja saada luvuista enemmän irti. Liiketoiminta muuttuu koko ajan ja myös taloustoiminnon on pysyttävä tässä muutoksessa mukana. Jos työaika menee perustekemiseen, edessä on haasteita, toteaa Anne Nahkala, Partner EY:ltä.
EY toteutti kesän 2019 aikana tutkimuksen, johon haastateltiin pankki- ja vakuutusalan talousjohtajia Pohjoismaista. Keskusteluissa pureuduttiin Nahkalan mukaan siihen, minkälaisia strategisia kehittämiskohteita ja haasteita yritysten taloushallinnon kehittämisessä on. Haastatteluissa nousi myös esiin, miten tärkeää yrityksille on moniosaajista koostuva tiimi.
– Valtaosa haastatelluista totesi, että talous funktiona on 10 vuoden päästä täysin erilainen. Tarvitaan uudenlaista osaamista. Talous on asiantuntijatoiminto ja ihmisiin sekä muutokseen johtamiseen panostaminen on välttämätöntä. Yhtenä haasteena on digiosaajien rekrytointi, sillä vakuutus- ja pankkialan taloustoiminnon mielikuva ei ehkä ole se houkuttelevin.
Kohti syvällisempää roolia
Prosesseja automatisoidaan yhä enemmän. Vanhat järjestelmät ovat kankeita, eivätkä tue kehitystä. Järjestelmät eivät myöskään keskustele keskenään, vaan tietoa haetaan eri paikoista. Talousjohtajat haluavat hyödyntää uutta teknologiaa tuottaakseen syvempää tietoa liiketoiminnan johtamiseen, mutta sille on esteitä.
– Perustyön tekemisen lisäksi alan sääntely asettaa vaatimuksia. Siten tarvitaan taas uusia raportteja. Talousjohtajat haluavat ottaa heiltä odotetun syvällisemmän roolin, mutta analyyttisesta osaamisesta, työkaluista ja perustoimintojen automatisoinnista on puutetta.
Mitä asialle sitten voi tehdä? Nahkalan mukaan yrityksillä pitää olla visio siitä, mitä kohti toimintaa kehitetään ja miten taloushallinto pystyy tuottamaan parhaiten lisäarvoa liiketoiminnalle lakisääteisten velvoitteidensa täyttämisen lisäksi. Teknologiavalinnat tehdään vision pohjalta ja täytyy olla rohkeutta ja malttia muutosten läpiviennissä.
– Innostava visio edesauttaa rekrytoimista. Uuden teknologian murrosvaiheessa ei voi olettaa, että nykyinen henkilöstö voi tehdä kaiken itse. Taloutta pitäisi myös katsella prosessina: data kulkee läpi organisaation. Tehostamalla nykyisiä työnkulkuja voidaan saavuttaa merkittäviä etuja.
-----
EY Finance Function of the Future CFO- tutkimus 2019
66% vastaajista on sitä mieltä, että talousfunktion rooli muuttuu merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana, perinteisten taloustoimintojen automatisoinnin ja uusien liiketoimintamallien johdosta
CFO’t mainitsivat, että tärkein este muutokselle on erilaiset vanhat tietojärjestelmät ja niiden kompleksisuus
Verrattuna viimeiseen viiteen vuoteen, taloushallinto käyttää nykyään huomattavasti enemmän aikaa taloudellisten analyysien ja liiketoimintaymmärryksen tuottamiseen, mutta ei vieläkään riittävästi
-----
Teksti: Kati Keturi
---
Editor Helsinki – yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat www.editori.fi.
Lisätietoa: Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi I www.editorhelsinki.fi
Avainsanat: