Muovipakkausten kasvaviin kierrätysvaatimuksiin kehitetään keinoja
Muovipakkausten kierrättämisen tavoitteet nousevat huomattavasti lähivuosina. Suomen Uusiomuovi Oy:n mukaan uusiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää useiden eri keinojen yhdistämistä.
– Suomen Uusiomuovi Oy toimii vuodesta 1996 muovipakkausten tuottajayhteisönä ja vastaa yli 2300 yrityksen tuottajavastuusta muovipakkausten osalta. Pakkaajilla ja pakattujen tuotteiden maahantuojilla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää käytettyjen pakkausten jätehuolto ja hyötykäyttö, kertoo yrityksen kehitysjohtaja Peter Rasmussen.
– Järjestämme käytännön tasolla asiakkaidemme puolesta tarvittavat palvelut. Otamme vastaan veloituksetta yritysten kierrätyskelpoista muovipakkausjätettä 60 terminaalissa ympäri maan. Kuluttajille tarkoitetun aluekeräysverkostomme palvelut tuottaa meille Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy. Kasvavaa kotitalouksien kiinteistökeräystä palvelemme laajalla terminaaliverkostolla.
Kerätty kuluttajapakkausmuovi toimitetaan Riihimäelle Fortumin muovijalostamolle, jossa siitä valmistetaan esim. muovirakeita uusiokäyttöön teollisuudelle. Uusiomuoviksi kelpaamaton materiaali hyödynnetään energiana.
Ympäristön näkökulmasta on useimmiten parempi käyttää kierrätyskelpoinen pakkausmuovi uudelleen raaka-aineena kuin hyödyntää se energiana jätteenpolttolaitoksessa. Vuoden 2016 jälkeen kaatopaikat eivät enää ole saaneet ottaa vastaan muovia.
Puolet pakkausmuovista kiertoon 2025
Muovipakkausten kansallinen kierrätysvaatimus nousee EU-direktiivin mukaan vuonna 2025 jo 50 %:iin, kun se nyt on 22,5 %. Näin suuri kasvu ei synny itsestään, mutta toimenpiteisiin on jo ryhdytty. – POLKU 2025 -ohjelmassamme esitämme useita toimenpiteitä, joiden yhteisvaikutuksella tavoitteen saavuttaminen tulee mahdolliseksi, vakuuttaa Rasmussen.
POLKU 2025 käsittää useita kohtia alkaen kuluttajaviestinnästä, jonka avulla kotitalouksia kannustetaan muovipakkausten lajitteluun. Kuluttajapuolella tavoitteena on lisätä merkittävästi kiinteistökeräystä yhteistyössä jäteviranomaisten sekä kunnallisten ja yksityisten jäteyhtiöiden kanssa. Kiinteistökeräys lisää lajittelun helppoutta ja tuo tarvittavia lisämääriä. Myöskin ns. Rinki-Ekopisteverkostoa täydennetään siellä, missä keräysmäärät sitä edellyttävät. Tämän lisäksi tullaan tarvitsemaan myös sekajätteen laitosmaista lajittelua varmistamaan parhaan kierrätystuloksen saavuttamisen.
– Yritysten ja kaupan muovipakkauksia joutuu edelleen energiajätekeräykseen, josta jäte valmistetaan polttoaineeksi. Haluamme edistää syntypaikkalajittelua siten, että kierrätyskelpoinen muovipakkaus päätyy ensisijaisesti kierrätykseen eikä energiajätteeseen. Yrityksillä ja kaupalla on tässä tärkeä tehtävä. Varmistaaksemme parhaan kierrätystuloksen tulisi vielä energiajätteestä laitosmaisesti lajitella sinne jäänyt kierrätyskelpoinen muovipakkaus.
– Tarkastelukulmaa on lisäksi suunnattava myös ketjun alkupäähän eli siihen, että jo muovipakkausten suunnittelussa otetaan entistä paremmin huomioon niiden kierrätettävyys. Tässä asiassa onkin tapahtumassa paljon sekä Suomessa että muualla Euroopassa. EU:n muovistrategia edellyttää, että vuonna 2030 kaikki muovipakkaukset ovat tehty kierrätettäviksi.
---
Editori Helsinki - yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat www.editori.fi.
Lisätietoa: Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi I www.editorhelsinki.fi
Avainsanat:
