Muutos voisi olla mahdollisuus
Keskustelu työurien pidentämisestä kiihtyy. Työntekijät haluavat oppia uutta ja kehittää osaamistaan mutta mahdollisuudet kariutuvat usein johtamiskäytäntöihin.
Kuva: Mauri Helenius
Vakuutusala on kenties yksi kiivaimpien muutosten ristiaallokossa seilaavista toimialoista. Konttoriverkostot supistuvat jatkuvasti, asiointia siirretään kiihtyvää tahtia verkkoon. Yhtiöt siirtävät rutiinityön tekoälyn ja robotiikan hoidettaviksi.
Paras keino sopeutua muutokseen on olla siinä aktiivisesti mukana. Kyytiin pääseminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.
– Me tiedostamme hyvin sen, että maailma muuttuu. Haluamme kehittää työntekijöiden osaamista niin, että he ovat yhä valmiimpia vastaamaan uusiin haasteisiin, Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja Liisa Halme korostaa.
Halme viittaa liiton ajamaan mahdollisuuteen kouluttautua työajalla tulevaisuuden tehtäviä varten. Halukkuutta ja kykyä alan ammattilaisilta löytyy, mutta nykyisissä työpaineissa tämä jää valitettavan vajaalle käytölle.
"Luottamus, kannustava ilmapiiri sekä hyvä johtaminen ruokkivat innovatiivisuutta ja luovuutta, ja siten myös työn tuottavuutta."
Ensimmäinen askel olisi tulevaisuuden kartoittaminen yhdessä työnantajan kanssa. Mihin yhtiö on lähivuosina menossa ja minkälaista osaamista työntekijöiltä silloin vaaditaan.
– Läheskään kaikki yhtiöt eivät ole halukkaita avaamaan työntekijöilleen tulevaisuuden kuvaa. Tällöin työntekijä ei tiedä, miten hänen pitäisi täydentää osaamistaan.
Paikalleen jämähtämisellä on suora yhteys työssä jaksamiseen, josta Vakuutusväen Liitto kantaa huolta. Vakuutusala on erittäin tarkkaan valvottu ja säädelty. Kun tähän lisätään tehtävien vaativuus ja aikataulusidonnaisuus sekä työn seuranta ja isojen avokonttorien häly, ovat työntekijät melkoisessa paineiden ristitulessa. Kaikki eivät kuormaa kestä.
Pelkästään avokonttorien melu aiheuttaa huikeita kulueriä; on laskettu, että alalla menetetään melun vuoksi jopa kuukauden verran työaikaa vuodessa.
Uutena ongelmana on pyrkimys itseohjautuviin organisaatioihin. Monet yhtiöt ovat karsineet kovalla kädellä esimiesporrastaan. Ne edellyttävät henkilöstön siirtyvän itseohjautuvaan työtapaan, vaikka siitä ei ole aiempaa kokemusta. Esimiehet ovat yhä kauempana työntekijöiden arjesta eikä luontevaa vuorovaikutusta synny. Monet työntekijät kokevat jäävänsä yksin ja vaille esimiehen apua. Itseohjautuvuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei esimiestä tarvittaisi. Päinvastoin, esimiehen rooli on yhtä tärkeä kuin aiemminkin, tosin toimintatavat poikkeavat perinteisestä mallista.
Liisa Halme perääkin johtamista, joka hyödyntäisi nykyteknologian mahdollisuuksia ja ymmärtäisi henkilöstön sitouttamisen sekä hyvien työolojen merkityksen.
– Esimiestyön laatu on noussut esiin niin selvityksissämme kuin arjen työskentelyssäkin.
Vakuutusväen Liitto korostaakin, että luottamus, kannustava ilmapiiri sekä hyvä johtaminen ruokkivat innovatiivisuutta ja luovuutta, ja siten myös työn tuottavuutta. Tähän mahdollisuuteen työnantajienkin toivottaisiin tarttuvan kaksin käsin.
Teksti: Timo Mansikka-Aho
---
Editor Helsinki – yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat www.editori.fi.
Lisätietoa: Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi I www.editorhelsinki.fi
Avainsanat:
