Rakennukset siirtyvät älypuhelimiin – oletko valmis?

Schneider Electric herättelee kiinteistö- ja rakennusalaa siihen, että digitalisaation seuraava aalto kohdistuu rakennuksiin.  – Markkinassa on aukkoja rohkeille uudistajille, jotka voivat luoda oman liiketoimintansa Teslan, liiketoimintajohtaja Tuomas Qvick haastaa.

Qvickin näkemyksen mukaan rakennusteollisuus ja kiinteistöliiketoiminta ovat jääneet digitalisaation ja älyteknologian hyödyntämisen aallossa muiden toimialojen jalkoihin. 

– Monien asiantuntijoiden mukaan rakentaminen ja kiinteistöbisnes ovat innovatiivisuudessa valovuosia jäljessä esimerkiksi kaupan alaa tai kone-ja laitevalmistajia. Rakennusalan termein se tarkoittaa, että innovatiivisuuden korjausvelkaa kertyy vuosi vuodelta enemmän. Jos oikein karrikoidaan, kiinteistöissä on kyllä teknologiaa, mutta ei niinkään käyttäjäryhmille tarjottavaa älyä. Kun rakennukset siirtyvät teknologian avulla älypuhelimiin, omistajat, käyttäjät ja kiinteistökehittäjät saavat aivan uudenlaista lisäarvoa.

Toimitilojen käyttäjät ovat jo selkeästi alkaneet vaatia jotain ihan muuta kuin mitä markkinoilla on tarjolla.

Vipuvoimaa käyttäjistä 

Qvick peräänkuuluttaakin toimialalle riittävän rohkeaa kiinteistökehittäjää, joka uskaltaisi ravisuttaa toimialaa kehittämällä älykkäitä kiinteistöjä nimenomaan käyttäjäkokemus edellä. 

– Uskon, että innostuneiden käyttäjien vipuvoiman avulla toimitiloja kohtaan syntyisi aivan uudenlaista kysyntää. Vastaavaa kehitystä on nähty jo aiemmin monilla muilla toimialoilla, joten miksei sitä voisi tapahtua myös kiinteistötoimialalla. Toimitilojen käyttäjät ovat jo selkeästi alkaneet vaatia jotain ihan muuta kuin mitä markkinoilla on tarjolla. Se näkyy konkreettisesti esimerkiksi pääkaupunkiseudun toimitilabisneksessä, jossa makaa tälläkin hetkellä arvioiden mukaan yli miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa. Vanhat kiinteistöt eivät kiinnosta enää käyttäjiä. 

Kiinteä tekniikka ei saa rajoittaa tilojen muuntojoustavuutta

Toimitilojen käyttäjät edellyttävät myös uudenlaisia palveluja ja työympäristöä. Qvick muistuttaa, että sosiaalinen verkostoituminen ja asiantuntijayhteistyö yli organisaatiorajojen tulevat olemaan käyttäjien merkittävimpiä perusteita tulevaisuuden työympäristövalinnoissa. 

Työympäristön on oltava yhtä miellyttävä paikka kuin vaikkapa koti, kahvila tai kirjasto.

– Yksilötyötä voidaan tehdä enenevissä määrin myös toimiston ulkopuolelta. Tulevaisuudessa toimisto joutuu siis kilpailemaan houkuttelevuudella muiden tilojen kanssa, sillä työympäristön on oltava yhtä miellyttävä paikka kuin vaikkapa koti, kahvila tai kirjasto. Työympäristö mielletään monen mielessä myös yhteisötilaksi, joka joustaa ja muuntautuu erilaisten tarpeiden mukaan. Se tarkoittaa, että teknologia ja kiinteistöjärjestelmät on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ne rajoita tilojen muuntojoustavuutta rakennuksen elinkaaren aikana, ja että muutokset voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Kiinteistökehittäjillä ja investoreilla on käsillä huikea mahdollisuus luoda oman liiketoimintansa Tesla. Markkinassa on aukko, joka vain odottaa ottajaansa, Tuomas Qvick visioi.

Kiinteistö voi myös olla virtuaalinen voimala

Energiatehokkuuden näkökulmasta esimerkiksi aurinkovoimalalla varustettu älykiinteistö voi tarkoittaa puolestaan sitä, että se on kytketty älykkäästi energiaverkkoon. Silloin se voisi toimia ikään kuin virtuaalisena voimalana, jonka tuottamaa energiaa voisi jopa myydä takaisin sähköyhtiön verkkoon. 

– Sähköverkkoyhtiöt ovat jo nyt valmiita hyödyntämään kysyntäjoustoa, Qvick muistuttaa ja jatkaa: 

– Resurssipaineiden ja tuottovaatimusten takia rakennuskannan hallinnassa tarvitaan monipuolista järjestelmää, jolla voidaan optimoida energiankulutus sekä käsitellä ja hyödyntää rakennusten tietoja joustavasti ja tehokkaasti. Tietojen pitäisi myös olla käytettävissä aina ja kaikkialla. 

Kuka haluaa luoda kiinteistöbisneksen uuden Teslan?

Edellyttääkö muutospyörään hyppääminen mittavia investointeja tai markkinan räjäyttämistä? 

– Mielestäni ei. Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa autoteollisuuden mullistanut Tesla, joka on pääosin onnistunut hyödyntämään olemassa olevia teknologioita ja soveltamaan niitä autoteollisuuden tarpeisiin. Suuri osa Teslan kojelaudan sovelluksistakin olivat jo entuudestaan tuttuja älypuhelimien maailmasta. He onnistuivat luomaan tuotteen, joka hyödyntää olemassa olevaa teknologiaa uudessa viitekehyksessä. Se on täysin mahdollista myös kiinteistöbisneksessä. Pyörää ei siis tarvitse keksiä uudestaan, vaan tuoda olemassa olevat ratkaisut ja teknologiat rakentamisen ympäristöön. Digitalisaation myötä kiinteistöteknologiaan voi jo nyt liittää aivan uudella tavalla analytiikkaa, palveluja ja jopa mobiiliappeja. Kiinteistökehittäjillä ja investoreilla onkin käsissään huikea mahdollisuus luoda oman liiketoimintansa Tesla. Markkinassa on aukko, joka vain odottaa ottajaansa, Qvick visioi.

Rakennus kulkee taskussa eri käyttäjäryhmille

Kiinteistöissä tarvitaan toki aina kiinteistönhallintajärjestelmää – samaan tapaan kuin esimerkiksi puhelimen tai tietokoneen käyttöjärjestelmä, jota voi älykkäässä rakennuksessa hallinnoida mobiililaitteella milloin ja mistä tahansa. 

Käyttäjä voisi Qvickin visiossa varata älypuhelimella vaikkapa työpäivänsä töihin parhaiten soveltuvan työtilan, sähköauton parkkipaikan tai lounastoimituksen.

– Näen tässä lähitulevaisuudessa selkeän analogian älypuhelimeen, joka toimii älykiinteistön sovelluksena. Kiinteistönomistaja saa älypuhelimesta luettavan analytiikan avulla nopeasti kiinteistöjärjestelmien tilannekuvan, kiinteistöjärjestelmien kuluraportin tai hälytyksen ongelmista. Näin parannetaan huomattavasti myös kiinteistönhallinnan ennakoitavuutta nykyiseen verrattuna. Suurin osa kiinteistökorjauksista ja hallinnoinnistahan tehdään tänä päivänä täysin reaktiivisesti. Analytiikkaa ja dataa ei hyödynnetä juurikaan ennaltaehkäisevissä huoltotoimenpiteissä, vaikka esimerkiksi kone- ja laitevalmistajien, kuten hissien tai metsäkoneiden, laitteet niitä jo tuottavat.

Käyttäjä voisi Qvickin visiossa puolestaan varata älypuhelimella vaikkapa työpäivänsä töihin parhaiten soveltuvan työtilan, sähköauton parkkipaikan tai lounastoimituksen. 

– Kiinteistöhallintajärjestelmä voi jonain päivänä olla myös alusta, jonka voi avata turvallisesti kiinteistön ulkopuolisille palvelutuottajille tai sovelluskehittäjille. Kaikki on mahdollista, mutta se edellyttää, että rakennuksen teknologinen alusta on riittävän adaptiivinen ja turvallinen uusille liitännäisille, palveluille ja sovelluksille.

Teksti: Mia Heiskanen

………………………

Teknologia olemassa jo tänään – kiinnostuitko?

Schneider Electricin EcoStruxure™ Building mahdollistaa eri teknologioiden ja integraation saumattomasti. Kun tähän yhdistetään erilaiset lisäarvo- ja energiatehokkuuspalvelut, mahdollistetaan kiinteistön toimivuus ja taloudellisuus koko sen elinkaaren ajan käyttäjien tuottavuuden ja mukavuuden varmistamiseksi. 

– Olemme iloisia, että järjestelmämme on jo toista kertaa peräjälkeen valittu Navigant Researchin tutkimuksessa markkinoiden innovatiivisimmaksi ratkaisuksi, Qvick summaa.

EcoStruxure™ on älykkäiden kiinteistöjen strategian kulmakivi, joka parantaa rakennuskokemuksia esineiden internetin (IoT) avulla sekä pienentää kustannuksia ja parantaa tehokkuutta.

EcoStruxure™ Grid parantaa sähköverkkosi tehokkuutta ja tekee verkostoista ympäristöystävällisiä, sillä se mahdollistaa saumattoman paikallisen tuotannon ja integraation sähköverkon rajapinnassa sekä kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisen. Älykkään sähköverkon analytiikka mahdollistaa tehokkaan toiminnan ja ennakoivat huolto- ja investointisuunnitelmat.

Lisätietoja: schneider-electric.fi

tuomas.qvick@schneider-electric.com

---
Editori Helsinki - yritysviestinnän asiantuntija 
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat www.editori.fi.
Lisätietoa: Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi I www.editorhelsinki.fi

Avainsanat: