Tampere kasvaa ripeästi, mutta kestävästi

Tampere valittiin jälleen Suomen vetovoimaisimmiksi kaupungiksi ja sen keskusta elävimmäksi kaupunkikeskustaksi. Imun voi nähdä muuttovoittona, yksityisinä investointeina ja vilkkaana rakentamisena. Haasteena on suunnitella kasvu tulevaisuuden vaatimusten mukaan ja samalla uudistaa vanhoja alueita kestävästi. 

Kaupungin nopea kasvu vaatii rakentamista riuskaan tahtiin. Pelkästään Tampereen keskustaan odotetaan 2030 mennessä 15 000 uutta työpaikkaa ja asukkaita saman verran. Näsijärven rannoille on nousemassa 1500 asukkaan Ranta-Tampella ja edemmäs Hiedanranta, josta rakennetaan 20 000 asukkaan 10 000 työpaikan kaupunginosaa. Toisella puolella kaupunkia täydennetään luonnonläheistä Vuoresta, jossa on 2030 mennessä asunnot yli 13 000 asukkaalle ja toimitilat 3 000–5 000 työpaikalle.

Mahdollisuutena on kestävästi suunniteltu ja viihtyisä järvenrantakaupunki, jonka kautta kaupunkiseudun liikenne sujuu työssäkäynnin, yrityselämän ja asukkaiden arjen tarpeita vastaavasti. Onnistumiseen tarvitaan yhteistyötä koko talousalueen, naapurikuntien, yrityselämän ja muiden yksityisten kehittäjien kanssa.

Kärkihankkeilla ja täydennysrakentamalla kohti parempaa kaupunkia 

Tampereen tärkeitä infrainvestointeja ovat etuajassa valmistuva Rantatunneli, suunnitteilla oleva raitiotie, Kunkun Parkki, Tampereen Asemakeskus sekä radan päälle kaupungin kruunuksi kohta kohoava Kansi ja Areena. Kaupungin isot hankkeet kannustavat yksityisiä toimijoita investoimaan ja rakentamaan.

Keskustan jättiprojektien kainalosta löytyy Tammela. Päällepäin verkkaista 2500 asukkaan kaupunginosaa ei arvaisi täydennysrakentamisen ja energiatehokkuustyön kärkialueeksi. Muutaman vuoden ponnistelujen jälkeen kaupungin tiedotus, talousporkkanat, suunnitteluapu ja yhteistyö on alkanut kantaa hedelmää.

Tammelan ensimmäinen kokonaisvaltainen kortteliuudistus maanalaisine yhteis- pysäköinteineen on juuri valmistunut. Muuallakin keskustassa on valmistunut ja vireillä lukuisia yksityisiä korjaus- ja täydennys- rakentamisen hankkeita. Pysäköintikenttien paikalle nousevat asuin- ja liiketalot ovat kannustavat muitakin rakentamaan.

– Mikä parasta, samalla kohenee kaupunkikuva, viihtyisyys ja kiinteistöjen taloudellinen arvo, toteaa arkkitehti Minna Seppänen Tampereen kaupungin Keskusta-hankkeesta. 

Energiatehokkuus on yhteistyötä 

Tamperelaiset taloyhtiöt ovat joukolla lähteneet tehostamaan energiankäyttöään. Taustavaikuttajana ovat olleet kaupungin vetämät ja tukemat hankkeet, kuten kuuden eurooppalaisen kaupungin EU-GUGLE, EAKR-rahoitteinen TARMO+ ja kaupungin tukema energianeuvontapalvelu Rane. Tunnetuin remonttikohteista on As Oy Tampereen Pohjolankatu 18-20, joka onnistui pudottamaan energiankulutusta lähes 60 %. 

Vaikuttava energiatehokkuustyö edellyttää laajaa yhteistyötä: kaupungin yksiköt, alan liitot ja yhdistykset, noin 200 taloyhtiötä, kaikki alueen korkeakoulut ja hankkeiden kansainväliset kumppanuuskaupungit. TARMO+ -hankkeen projektipäällikkö Tiina Sahakarin mielestä myös yritysten osallistuminen on ollut korvaamatonta. Nämä ovat puolestaan saaneet tapoja kohdata asiakkaita ja kehittää palveluitaan.

– Yhteisissä työpajoissa yritykset ovat olleet kaupungin edustajien kanssa samalla puolella pöytää etsimässä ratkaisuja taloyhtiöille.

Kiertotalouden ja kulttuurin koelaboratorio 

Hiedanrannasta aletaan rakentaa vanhasta tehdasalueesta kaupunginosaa parille kymmenelle tuhannelle asukkaalle. Parhaillaan siellä kokeillaan paikallisia bio- ja kiertotalouden ratkaisuja, joiden lopputulokset ovat varsin konkreettisia. Kaupunkikulttuurihalli Kuivaamon sanitaatio on toteutettu paikan päälle rakennetuilla kuivakäymälöillä, joita on enemmän kuin missään muualla Suomessa. Käymäläjätteen käsittelyyn on kokeiltu Superkompostoria, jolla 30 kilosta saadaan vuorokaudessa kymmenisen kiloa käyttökelpoista multaa. Kerättyä virtsaa käytetään veteen sekoitettuna mikrolevän kasvattamiseen.

Myös spontaani kaupunkikulttuuri kukoistaa. Useat kaupunkikulttuurialan yhdistykset ja kollektiivit ovat järjestäneet festareita, puistojoogaa, kirpputoreja, taidetapahtumia ja kaupunkiviljelyä. Alueella toimii jo nyt muutama kaupunkikehitykseen ja kestävyyteen liittyvää liiketoimintaa kehittävä yritys. Kehityspäällikkö Reijo Väliharju näkee Hiedanrannan kehitysalustana, jonne haetaan erityisesti uusista ratkaisuista kiinnostuneita yrityksiä tekemään älykästä ja kestävää kaupunkia aktiivisten asukkaiden kanssa. 

– Hiedanrannassa haluamme nostaa ratkaisut uudelle tasolle.

---

Julkaisija: Editori.fi
https://www.editori.fi/artikkeli/tampere-kasvaa-ripeasti-mutta-kestavasti/ 

Yhteydenotot:
Tampereen kaupunki
PL 487, 33101 Tampere
vaihde 03 565 611 
www.tampere.fi

---
Editori Helsinki - yritysviestinnän asiantuntija

Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat www.editori.fi
.
Lisätietoa: Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi I www.editorhelsinki.fi

Avainsanat: